Rautatieliikenne Kolariin alkoi 1966.

Rautatie Kolariin saatiin valmiiksi 1966

Ulla James ja Jouko Kurppa kirjoittavat:

2024 (Facebook):

Kun rata aukesi 60-luvulla, tuli Kolariin "lättähattu".

Olin katsomassa poikasena, kun rata avattiin Pelloon. Suuri pettymys, kun juhlajuna oli kiskobussi.

Muistelua 60-luvun rakentamisajasta 

Vanhinta kuvatietoa Kolariin johtavan rautatien rakennustöistä on löytynyt. Museoviraston kautta löytyy myös muutama kuva. Tiedossa on, että juurikin tämä raidetyömaa veti uusia asukkaita Kolariin, jotka myös jäivät. Olisipa mielenkiintoista, jos löytyisi nimitietoja ja tarinanpätkiä rakennustöiden tiimoilta. (3/2024)

Mauno Hautalan 1960-luvulla ottamat kuvat kertovat päivästä, kun Tornionjokivarren radanrakentajat saavuttivat Kolarin pitäjän rajan. 

Kuvissa näkyy Kolarin pitäjän johtoa (Eemeli Lakkala), radanrakentajia ja heidän työnjohtajia kuin myös VR:n vastaavia ratatyömiehiä (virkalakeissaan).

Unto Vuontisjärvi kirjoitti:

3/2024 (Facebook):

Olin lyhyen ajan penkkamiehenä ja ojankaivussa ko. ratatyömaalla Koivumaan aseman kohdalla.

Rakennusmestari Keltto oli työmaan pomona. 

Rahat rakentamiseen oli saatu ns. työllisyysrahoista, jonka takia penkalla ja ojankaivussa ei saanut käyttää koneita. Näin työ piti tehdä  lapiotyönä käsin. Ratapenkka oli onneksi korkea, jolloin autosta kipattu sora valui pääosin automaattisesti penkanjatkeeksi. Osa kuskeista oli kuitenkin arkoja peruuttamaan tarpeeksi lähelle penkan reunaa ja se tiesi aina lapiomiehelle hikistä työtä, kun penkan päälle jäänyt sora piti pudotta alas. Myös ojat kaivettiin käsityönä. Suokohdissa panostaja räjäytti ensin enimmät maat ja lapiomies jatkoi siitä. 

Ratapenkka jossa ei vielä ollut kiskoja, toimi myös oikotienä Koivumaan ja Teuravuoman välillä. Ajelin usein (vuonna 1965) sitä pitkin, kun kävin Teuravuoman asunnoltani kotona Koivumaassa.

 

Heino Jussi (takimmaisena kuvassa vas.), Pauli Rundgren.

Eemeli Lakkala

Rautatieliikenne Kolariin alkoi 1.12.1966.  Kuva alla: Lehtonen O. kuvaaja 1970. Suomen Rautatiemuseo.

Kolarin ensimmäinen asemarakennus, rakennettu 1966 ja kuvattu 1970.

Majoitusrakennuksia Sieppijärvellä 
Kaulinranta - Kolari -radanrakennusalueella 1960. Lehtonen, O. kuvaaja 1960. Suomen Rautatiemuseo. 

Sieppijärven pohjoispuolelta rata jatkuu pitkinä suorina osuuksina Kolariin, joka on edelleen Helsingistä lähtevien yöjunien pääteasema.(Liisa Virtasen kuva alempana)

Rautatien historia kertoo, että Kolarin rata on avattu liikenteelle useassa osassa näin:

Tornio - Kukkola,1922 

Kukkola - Karunki,1923 

Karunki - Korpikylä,1926 

Korpikylä - Aavasaksa,1927 

Aavasaksa - Kaulinranta, 1928 

👈👉👈👉

Kaulinranta - Pello, 1964

Pello - Sieppijärvi, 1965

Sieppijärvi - Kolari, 1966

Kolari - Niesa, Äkäsjoki, 1967

Niesa - Rautuvaara, 1973

Seuraavat kuvat muistavat sen pakkaspäivän helmikuussa 1985, kun ensimmäinen "autopikajuna Helsingistä" tuli Kolariin ensimmäistä kertaa. Valokuvaajat ja Yleisradion iso kuvausauto olivat vastassa. 

Tuohon aikaan (1980-luvun puolivälissä) kansanedustajana (1970 - 1987) toiminut Niilo Koskenniemi nähtiin Kolariin saapuvien matkustajien joukossa.

Niilo Koskenniemi, Anna-Liisa Keskitalo

                                     

 

Vas. etualalla  kuvaaja Heikki Pudas.

Tapio Niittyranta (Kolarin elinkeinoasiamies 1985) kirjoittaa koko Nuuskakairan juhlineen ensimmäistä junan saapumista:

1.4.2024 (Facebook):

Säännöllinen junaliikenne alkoi Kolariin helmikuussa 1985. Auto-junan saapuessa oli kova pakkanen, -35. Monien matkustajien auto jäätyi junamatkan aikana, niitä sitten sulateltiin pitkin päivää. Junan saapuminen oli juhlan aikaa koko Nuuskakairalle. Vastassa oli arvovieraita Helsingidtä saakka, ja pitkin jokivartta. 

Jouko Kurppa (MTV:n uutispäällikkö 1985) vastaa Tapio Niittyrannalle: 

1.4.2024  (Facebook)

Olin silloin MTV:n uutisten uutispäällikkönä ja muistan pohtineeni, onko tuo tapaus sähkeen vai kokonaisen jutun paikka. Toimittajamme ja kuvaajamme olivat joka tapauksessa juhlajunassa todistamassa tapahtumaa. Näin muistelen.

Sanja Granat (5 v.) saneli tarinan (kotona äidille muistoksi):

16.2.1985.

Kävimme tänään Kolarissa katsomassa historian ensimmäistä henkilöjunaa, joka tuli Kolariin. Ihmisiä oli paljon. Oli mahtava pakkanen, mutta loistavan aurinkoinen sää. Meitä oli Virpi, mummo, Sanja, Arttu, Ossi ja äiti. 

p.s. Kuvieni mukaan paikalla oli YLE:n kuvausauto. 

Liisa Virtasen kuva, 1966 rautatie Kolariin; "matkailujuna" Sieppijärven kautta Kolariin vuodesta 1985.

Kolarin pikajuna kiinnostaa junaharrastajia, kirjoittaa Jouko Kurppa:

1.4.2024 (Facebook):

Kolarin pikajuna ohittaa Järvenpään aseman tänään klo 9.45. Lähtenyt jo eilen illalla 8 maissa Kolarista, kulkenut entisen kotikyläni läheltä heti Kolarista lähdön jälkeen.

Monia junaharrastajia kiinnostaa nimenomaan Kolarin juna, koska siinä on näitä nostalgiaa herättäviä sinisiä museovaunuja. Vanhojen vaunujen vuoksi Kolarin junien matkavauhti ei päätä huimaa.

No, nehän tulevat kiireen rajan tuolta puolen.

Valtion Rautatiet. "Juhlakansaa" (tanssikyytikö?) kuorma-auton lava täynnä.

                                  Läheltä piti -muisto. Torniosta lähtenyt onnettomuusjuna Kemissä 1966. 

Jenny Böhm oli Sortavalan perua.

Julkaistu 10.2.2020. Nosto 2.4.2024.

katakorhonen56@gmail.com

Jenny Böhmin tarinan avainhenkilönä on toiminut Riitta Kierikki.

                    Jennyn kotimökki Kolarin Väylänvarressa. Kuvan lähetti Riitta Kierikki.

JENNY BÖHM ASUI KOLARISSA

"Olen kiitollinen kaikille, jotka muistavat Jennyn ja hänen elämäntarinan." (Riitta Kierikki, 2020)


 Jenny Böhm oli syntynyt (12.4.1913) isänsä Juho Juhonpoika Böhmin tavoin Suomen aikaisessa Karjalan Sortavalassa.

Jenny kuoli 11.2.2006. Hänet on haudattu Kolariin.
Jennyllä oli veli. Hän oli Väinö Johannes, joka oli syntynyt Sortavalassa 25.7.1909. Hän oli merimies, joka hukkui myrskyiselle merelle.

Jennyn sisko oli Hilma Böhm, joka oli syntynyt Sortavalassa 25.6.1911.

Riitta Kierikin mummo meni naimisiin  Juho Böhmin, eli Jennyn isän kanssa. Heidän yhteiset lapsensa olivat Lyyli, Onni, Unto ja Sinikka.

Sinikka oli syntynyt 11.10.1931, ja hän kuoli Turussa 22.3.2019.   


"Jennyllä ei ollut sukulaisia Kolarissa, mutta hän sai työtä sieltä. Jennyn isä ja mummoni, ja Jennyn sisarpuolet olivat evakossa Oulun läänissä, Pattijoen Ylipäässä, lähellä Raahea." (Riitta Kierikki, 2020)

KUVASSA JENNY BÖHM TERVEHTII KUVAAJAA JA YSTÄVIÄÄN.
KÄYNNISSÄ OVAT 1960-LUVUN PUULAAKIHIIHDOT KOLARIN SIEPPIJÄRVELLÄ. KYLÄ TOIMITTI TUOHON AIKAAN  KUNTAKESKUKSEN VIRKAA.
Kuvassa keskellä oleva Sieppijärven Viljo Vanhanen oli Jennyn tapaan karjalaisperua, sieltä syntyisin.

- Ikimuistoinen Pöömin Jenny. Eräänkin kerran tuli käytyä siellä sairaalan kupeessa sanomalehdillä sisältä vuoratussa mökissä. Lattiaa peitti paksu mattokerros. Hienoa, että Jennyn tarina kirjataan! (Paula Vartiainen, 2020)

Riitta Kierikki käymässä Jennyn tykönä Kolarin Väylänpäässä.

Keskellä JENNY BÖHM, ja vasemmalla SINIKKA KANKARE.
Tämä on sisaruskuva.
Oikealla oleva HILJA KIERIKKI, o.s. Vänskä on Riitta Kierikin äiti.
Hilja Kierikki syntyi 9.4.1917 Impilahdella ja kuoli 2.11.2005 Ruotsissa (Skärblacka).

Pällisellä oli kauppa Sieppijärvellä - kuin myös (Afanasjev) Alangolla.

Mielenkiintoista tarinaa Pällisistä ja muista. Nosto. (K.K.2024)

Naakka-Korhonen, M. 1988: Halpa hinta, pitkä mitta. Vienankarjalainen laukkukauppa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 491. Rauma.

Teos perustuu Maiju Keynäsin laajaan aineistosarjaan:
 
 https://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/fi/tekij%C3%A4t/keyn%C3%A4s-maiju

Yksi Pällijeffin veljeksistä asettui kauppiaaksi Ylitornion Nuotiorannalle. Näin hänestä tuli paikalliskauppias (vasta toinen) Ylitornion pitäjään. Siitä huolimatta kaupan kehittyminen oli hidasta, sillä ostokset oli totuttu tekemään pääasiallisesti Ruotsin puolelta. 

Hänellä oli kaksi poikaa, Feodor  (s.18.4.1890) ja Pekka (s. 1887 arvio) jotka menivät naimisiin suomalaisten tyttöjen kanssa ja muuttivat sukunimensä Pälliseksi. Feodor hoiti isänsä aloittamaa liikettä ja maatilaa kuolemaansa asti, kun taas Pekka Pällinen siirtyi kauppiaaksi Pelloon, missä toimi useita vuosikymmeniä varsin huomattavana kauppiaana.

”Pekka Pällinen. Kauppias Pellossa. Veli Feodor Pällinen, Ylitornio. Isä kauppias Pällijeff Ylitorniossa.” Maiju Keynäs, Halpa hinta, pitkä mitta, s. 239. ”Pellon kylässä oli Pekka Pällinen kauppiaana. Hän myös oli Uhtualta, vähän sukulainen.” 

Sukuselvitystä ns. Kolarin Pällisistä.

1. Jooseppi (Jefim, Jemu) Kirilinpoika Pällinen, syntyi 1.4.1888 Uhtua, kuoli 1965 Kolari, Vaattojärvi; puoliso Elina Alatalo, syntyi 16.1.1891 Kolarin Vaattojärvi, kuoli 6.8.1938 Kolari. 

Joosepin ja Elinan tytär: Sanna Ilona Kenttä (1913 - 1968), perusti perheen Ruotsin Tärännössä; Sannan ja puolisonsa lapsia Felix Kenttä (s. 1936), Johan Lennart (s. 1938), Elina Lapinniemi (s. 1940) ja Bertta Helena Lantto (s. 1945), Gunhild Sibylla Kenttä (s. 1947). 

Joosepin ja Elinan poika: Antti Jooseppi Pällinen (1915 - 1946), kuoli tapatrmaisesti uitossa, 1946; puoliso Saima Maria Nuojua (1918 - 2009); lapsi Reino Antero Pällinen (1946 - 1980), kuoli Pudasjärvellä. 

Jooseppi Pällinen, Muistelmia Nuoruudesta vanhuuteen Kolarin Taapajärvellä 30.4.1955. Karjalan Heimo 1994 n:o 5-6, ss. 88-90. 

Jooseppi Pällisen Kirill-isään liittyvää muistitietoa on Mauri Pälli Muoniosta lähettänyt tutkija Pentti Keynäsille 1994. Jooseppi Pällisen isän vaiheet ja kohtalot täällä Suomessa eivät ole minulle vielä valjenneet. Ainakin hän on asunut laukkukauppaa tehdessään Kittilän Sirkankylässä, jossa muistitietojen mukaan on pitänyt myös kauppapuotia. Olen tavannut Sirkankylässä noin 80-vuotiaan miehen joka omien sanojensa mukaan on tämän kauppiaan avioton poika (Koutaniemi). Tähän Jooseppi Pällisen isään Kiril (Kristo) Pällijeffiin liittyy jotakin sellaista mystistä, ehkä arkaluontoistakin, että sen selvittäminen tuntuu vielä vähän hankalalta. Yksi versio on, että hän Suomessa olisi esiintynyt ainakin eri etunimellä, on varsin todennäköinen. (Irja Rämä: Pällijevsukua koskevaa aineistoa.)

Maiju Keynäs haastatellut Jooseppi Pällistä Taapajärvellä, Kolarissa (1959).

Jooseppi Pällinen tuli 12-vuotiaana ensi kerran kulkukaupalle Suomeen. Isä Kristo oli täällä kiertokaupalla, tuli syksyllä  reppurien mukana Rovaniemelle. Löysi sitten isänsä Kittilän Sirkankylästä. Jooseppi palasi keväällä kotiin isän kanssa. Isä oli ostanut hevosen Uhtuan kk:stä kotoisin oleva Simo Bogdanoffin kanssa (Pitkä Simo). Isä saattoi olla kesänkin Suomessa, kolme vuotta yhtä mittaa poissa Karjalasta; oli silloin Norjassakin, aikoi mennä Amerikkaan, mutta Vesisaaresta palautettiin. Joosepin kotona äiti ja kaksi siskoa ja kaksi veljeä. Jooseppi kulki kulkukaupalla yleensä Torniojoki ja Ounasjokilaaksossa, lopetti kulkukaupan naimisiin menon aikoihin. Otti tavaraa mm. Pällijeffiltä Pellossa Konstu Remsujeffilta. Konstulla oli 30 ”laukkuryssää”. Rahtimiehetkin kävivät siellä syömässä ja yöpymässä. 20 hevosen talli. Konstu alkanut reppukaupalla, kiersi pohjoisessa Ounasjoen seudulla ja Kemijärven alueella.

1.1. Jooseppi Pällisen sisar, Katti-Kaisi (Katri, Jekaterina) Kirilintytär Pällinen, syntyi 24.11.1883 Vienan Karjalan Uhtualla, kuoli 1975; puoliso Iivo Pavelinpoika Teronen, syntyi Uhtualla 23.2.1881, kuoli 21.12.1941. 

Pällinen - Terosen lapsia olivat Maria Ravelin (o.s. Teronen, 1912 - 1987 Kolari), Jenny Keskiniva (o.s. Teronen, 1916 - 1975), Aino Taavo (o.s. Teronen, 1923 - 2013 Övertorneå), Helmi Gustafsson (o.s. Teronen, s. 1924) ja Veikko Teronen (s. 1927).

Iivo ja Katri Terosen hautamuistomerkki Sieppijärven hautausmaalla.

1.2. Jooseppi Pällisen sisar, Mari Kirilintytär Pällinen, syntyi Uhtualla 4.5.1886. 

1.3. Jooseppi Pällisen velimies, Pekka Pällinen (1887 - 1929) 

1.4. Jooseppi Pällisen velimies, Feodor Pällinen (s. 1890). 

Feodorin lapsia olivat Vasili (s. 1914 Uhtualla) ja Veikko Pällinen (syntyi 25.4.1920 Uhtualla) sekä tytär Sandra Pällinen. 

Waseli Afanasjev (myöhemmin Alanko), syntyi vuoden 1880 paikkella Uhtualla Lamminpään kylässä. Aluksi hän kantoi laukkua mutta kulki myöhemmin hevosella tukkuliikkeinään Pällisten kaupat Pellossa ja Ylitorniolla. Vuonna 1914 Alanko perusti Alex Jaman (ent. Sergejeff) kanssa Pellon kaupan. Siitä kehittyi huomattava liike. Alangon perillisillä oli kaupat Pellossa, Sieppijärvellä ja Kolarissa. 

Vuonna 1887 Uhtuan Likopäässä syntynyt Alex Jama tuli Suomeen v. 1897 Mikojeffin kauppaan Ruovedelle, jossa hänen veljensä Teodor (myöh. Salo) oli kaupanhoitajana. 

Oltuaan aluksi Alangon liikekumppanina Pellossa Aleksi Jama perusti vuonna 1919 kaupan Ylitorniolle. Hän meni naimisiin Ylitorniolta kotoisin olleen Beata Vuopion kanssa. 

Geni mukaan,

Aleksi (Aleksanteri) Jaakonpoika Jama (Sirkeinen - Sergejev): 

syntyi 14.3.1887 Vienan Karjala, kuoli 6.12.1971 Ylitornio

Puoliso: 

Beata Elisabet Vuopio (aviossa Jama):

syntyi 26.7.1896 Ylitornion Kuivakangas, kuoli 27.11.1956 Ylitornio. 

Alkuaan Uhtualta peräisin olevat Pällijeffin eli Pällisen veljekset toimivat tukkukauppiaina Ylitorniolla varustaen laukunkantajia, kuten Pekka ja Juho Afanasjevia Uhtuan Lamminpäästä. Juho eli Jussa otti nimekseen Ohukainen ja meni naimisiin Alatornion Arpelasta kotoisin olleen naisen kanssa. Hän kantoi laukkua useita vuosikymmeniä pääasiallisesti Ylitornion pitäjässä. Pällijeffin kaupan lopetettua toimintansa siirtyi Ohukaisen Jussa Rovaniemen Sinetässä sijainneen Remsujeffin kaupan asiakkaaksi samalla kun hänen kiertopiirinsä siirtyi Sinetän suunnalle.

 

Laukkurit palasivat usein kierrolta jouluksi kotiin. Kun Venäjällä ajanlasku noudatti ns. vanhaalukua, ehtivät vienalaiset viettää joulua ensin Suomessa ja pari viikkoa myöhemmin uudelleen Karjalassa.  Kulkukauppias Petter Lipponen (oik.) poseeraamassa kuvaajalle ulos nostetun joulukuusen edessä. (Museovirasto)

Sieppijärven vanha hautausmaa Kolarissa.

Hautakivi:

Pällinen, Pekka Teodor, 17.2.1866 - 1.6.1935.

Vaimonsa: 

Ida Maria Hämäläinen, 12.11.1871 - 30.9.1934.

Alinna oleva nimi menee tarkistukseen.

Toini Maria Niskanen, o.s. Pällinen,

5.8.1907 - 27.4.1994 

Hautakivessä Toini, miehensä ja poikansa.

Toini eli koko elämänsä Sieppijärvellä. Lapsuusmuistojeni mukaan hänen on täytynyt olla Pekka Pällisen tytär.