19.9.16

Kolarin kivikautisista asuinpaikoista



KOLARIN  KIVIKAUDEN
METSÄSTÄJÄT
  NUOTTAJÄRVELLÄ
Teksti ja kuvat: Göran Lybäck
7.7.2016 esitys Kolarin kotiseutumuseolla Sieppijärvellä.

Mielenkiintoista lisätietoa Kolarin "rantakansasta" saat Göran Lybäckin tutkimusraportista "Kolari. Luntanginkankaan ja Moottoriradan kivikautiset asuinpaikat". Löytynee (myöhemminkin) osoitteesta 
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=113628&ttyyppi=pdf&kansio_id=273 

Kuva 7.7.2016 Nuottajärven löytöpaikalla. Keskellä Lybäck.


   


        






TUTKIMUSIDEA

Muinaishistoria ei mene nykyisten valtiorajojen vaan luonnonolojen tarjoamien mahdollisuuksien mukaan, Pajala Kolari

Ruotsalaiset arkeologit Palmbo ja Östlund löysivät (2009) Suomen rajan tuntumasta Pajalan kunnasta Koskenkankaalta kaksi mesoliittista asuinpaikkaa.

Asuinpaikkojen iäksi saatiin radiohiiliajoituksella yli 11 000 vuotta.
Ruotsi-Kolari ajoitusvertailu ristiriidat
Asutuksen eteneminen -> muinaisrannan paljastuminen ja kohoaminen

Muinaisrannat ovat noin 168-190 m nykyisen merenpinnan
  yläpuolella.  Itämeri/Ancylysjärvi ulottui Kolarin pohjoisosaan, ensimmäiset kolarilaiset olivat rantakansaa.




Varhaiset metsästäjät ja peräytyvä jäätikkö?

Varhaisen mesoliittisen asutuksen ajoitusajankohta ja Veiksel 
mannerjäätikön samanaikainen peräytyminen Kolarin 
ympäristöstä, johon myös Ruotsin puolella oleva Pajala kuuluu, 
herätti kiinnostukseni siitä, milloin mannerjäätikkö on vetäytynyt 
Muonionjoen Suomen puoleiselta alueelta, ja milloin ihminen on 
asuttanut keskisen Länsi-Lapin. 

Ilmiöt ovat yleensä niin monitahoisia, että yhden tutkijan on 
mahdotonta ratkaista ongelmaa ja vastata kaikkiin esiin tulleisiin 
kysymyksiin. Toivotun tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhä
useammin tieteidenvälistä yhteistyötä ja tulosten hyödyntämistä. 


MIGRAATION EDELLYTYKSENÄ OLEVAT TEKIJÄT  

Arktisilla alueilla elämän edellytyksenä on, että habitaattitekijät 
toimivat: 
Vaatetus (lämpimät vaatteet) 
Asuminen (lämpö ja valo kylminä pimeinä talviöinä)
Ravinto (ruoan hankinta) 
Teknologia (työkalut ja mahdolliset kulkuvälineet

Eläimet ovat merkittävä resurssi raaka-aineen tuottajin 
em. elämää ylläpitäviin seikkoihin.
Yhteisö, joka ei kykene hankkimaan ruokaansa ei ole elinkelpoinen.













INVENTOINNIN SUUNNITTELU

Mannerjäätikön väistymisen ajankohta 
Ancylusjärven muinaisrantojen sijainti 
Kivikautiselle asuinsijoille sopivan maaston kartoitus

KÄYTETYT TUTKIMUSMENETELMÄT 

Perusteellinen pohjatyö varmisti sen, että asuinpaikat löytyivät 
sieltä mistä oli oletettu. 
Tutkimuspaikan etsiminen:
- geologinen tutkimus
- mannerjään  sulamisvaiheet
- rannansiirtymä, muinaisrannan isobaasit, korkeuskäyrät

Kenttävaiheessa, neljä jaksoa: 2010, 2011 ja 2012
- gps-paikannus
- ”kuopitus” lapiolla, luu- ja kivilöydöt pinnassa, lähellä pintaa, väliin tienpenkassa
luuanalyysi
-radiohiiliajoitus luille; rahoitus stipendin turvin Uppsalan yliopistossa.
Inventoitavat alueet määriteltiin maaperän laadun, 
topografian ja korkeuden perusteella valitsemalla ne ranta- 
alueet, missä Perämeren  (silloinen Ancylusjärvi) pinta on 
Länsi- Lapin keskiosassa ollut ylimmillään. 

Esimerkiksi Nuottajärven löytöpaikat ovat muihin Kolarin
löytöpaikkoihin verrattuna maastossa ylempänä. 
Nuottajärven 1. asuinpaikan korkeus tämän päivän 
merenpinnasta on 187,5 m. 
Alueen lähin korkeimman rannan isobaasi 190 m (mpy= 
merenpinnan yläpuolella) on muutamia kilometrejä 
etelässä löytöpaikalta (kuva)
Eli Itämeri on lainehtinut asuinpaikan rantana muutaman 
kymmenen vuoden kuluttua mannerjäätikön (Veiksel
vetäytymisen jälkeen.
















Vanhimmat löydöt 

Miten Kolarin löydöt suhtautuvat muun Suomen varhaisen 
asutuksen löytöihin?


































































Mitä kivet kertovat? 

Kiven työstämiseen käytetty teknologia
-iskentätekniikka
-retusointi

Pyynnin kohteet
-pienet nisäkkäät
-suuret nisäkkäät
-linnut

Elinkeino

Materiaalin työstäminen
-vaatetus
-asuinsuojat
-ravinto

Sidokset muihin metsästäjä-keräilijä -ryhmiin

Kaupankäynti ja yhteydet

Kulkureitit



























































































Osteologinen luuanalyysi
Mistä eläimestä?
Mistä eläimen osasta?
Minkä ikäinen yksilö?
Pyynti- ja hyödymistämistavoista.


Mitä Nuottajärven palaneet luut kertovat?
    Luiden kappaleita 148
Pyyntikohteet (pienten nisäkkäiden pyynti) kuten
majava
jänis
       ja
linnun kokoisen eläimen pyynti. 

Muinaisen nuottajärveläisen ruokavalio eli ”menu”. 

Radiohiiliajoituksen perusteella ikä.






















Kolarin radiohiiliajoitukset

Luntanginkankaan asuinpaikasta kohdista L1/1 ja 
L2/2 saatiin tulokseksi vanhempi ajoitus kohdasta 
L1/1, jonka mediaaniarvo on 9369 cal BP ja nuorempi 
ajoitus kohdasta L2/2, jonka mediaaniarvo on 8523 
cal BP.
Toisen asuinpaikan Pitkänkoskenrovan palaneesta 
luusta tehty radiohiiliajoituksen mediaaniarvoksi 
saatiin 9342 cal BP.

Nuottajärven tutkituista vanhimman asuinpaikan 
radiohiiliajoituksen tulos palaneista luista on 
mediaaniarvoltaan 10055 cal BP.
















Millaisia Kolarin ensimmäiset asukkaat olivat?
Spekulaatiota.

Milloin asutus on pysyvää pioneeriasutusta, kun kyse on kiertelevästä metsästäjä/kalastajaväestä? 
Mistä he tulivat?
Mitä he söivät?
Miten liikkuivat?
Kuinka suuria ryhmiä?
Metsästäjämiehiä? Entä perheet, naiset ja lapset?

Nuottajärven asuinpaikalla on havaittavissa jälkiä 
monipuolisemmista aktiviteeteista, joista kertovat 
kvartsiytimien ja kivityökalujen löydöt. Näiden perusteella voi 
olettaa alueen olleen käytössä oidempään kuin "yli yön" 
pysähdyspaikka.
Asuinpaikan ikä 10 055 vuotta on sen verran vanha, että 
kutsuisin sitä ainakin yhdeksi läntisen Keski-Lapin 
pioneeriasuinpaikaksi. Kolarissa tehdyissä tutkimuksissa käy 
kuitenkin ilmi se, että vesistö on ollut yhdistävänä tekijänä niin 
Luntanginkankaalla kuin Pitkäkoskenrovalla ja Nuottajärvellä.

Minkälainen rooli veden läheisyydellä on ollut asutuksessa, ei 
olla kyetty osoittamaan luuanalyysillä, sillä kaikki löydetty 
luumateriaali paitsi yksi majavan luu, olivat vain kuivalla
maalla elävien nisäkkäiden luita.
Tämän hetken tietämyksen mukaan Kolarin Luntanginkankaan, 
Pitkänkoskenrovan ja Nuottajärven pyyntiväestöt ovat olleet 
terrestriaalisesti alueeseensa sitoutuneet.
Vesistö kuitenkin merkitsee helppoa ja nopeaa kulkuyhteyttä.

Radiohiilimenetelmä
Historiatutkimuksen käytössä 1940-luvulta lähtien.


2 comments:

  1. Hi, I seen the photo of Hilda Hill when I was child. I do not speak Finnish. My great grandmother was Matilda Granat Jaukka - born 1850. She married Paul Poikela Matheson. Her two sisters also came to USA. My email: buttercup@chartermi.net. I have been searching for years. I live in Michigan.

    ReplyDelete
  2. HI, many thanks! I will send you an e-mail soon,
    Katariina

    ReplyDelete