Katariina Granat (2013)
Esitys on tehty Koivumaan kyläretken (18.4.2013) innoittamana. Tämä osa päättää sarjani Koivumaan kylästä ja suvusta.
Osa 4.
ESIMERKKEJÄ VARHAISISTA KOIVUMAALAISISTA, KYLÄN UUDISASUKKAISTA JA MUISTA
Alla olevan Kolarin seurakunnan rippikirjan tarkoitus on muistuttaa, että erityisesti Koivumaan suvulle ja kylälle tärkeä isäntä, Akseli Koivumaa, oli alkujaan lappealaisen Isak Adamsson Lappean (s. 1792) ja tämän vaimon Katariina (Kaisa) Johansdotter Satan nuorin poika. Ja että kuinka fiksu mies hänkin oli, siellä on rippirastit kaikki kohdillaan!
Akseli ei jäänyt pysyvästi Lappean kotitilalleen, vaan isännäksi tuli Lars Samuel Olofsson Pellikka ja emännäksi Akselin sisko Ewa Isaksdotter, eli Isakin ja Kaisan tytär Ewa Isaksdotter Lappea. Myöhemmin myös isäntä Lars Samuel käytti vaimonsa ja tilansa sukunimeä Lappea. Larsin perheestä julkaisen myöhemmin oman tarinan. Lue se täältä!
Akseli Koivumaan (s. 1833) sisaruksia olivat kaksostytöt Ewa ja Maria (s. 1831), Iikka (s. 1828), Stina Kaisa (s. 1823) ja Johan Adam (s. 1821).
Akselin ja Gretan ensimmäiset lapset syntyivät Lappeassa, esimerkiksi Koskelan isäntä, Juhani (1863), mutta eniten tiedämme Akselin perhe-elämästä Koivumaassa, sillä Juhanin jälkeen perheeseen syntyi esimerkiksi Isak Vilho Koivumaa (1866- 1925).
Akseli on nykyisessä Koivumaassa vielä asuville ja sieltä lähteneille "isoisien isoisä", sillä hänen suuresta perheestään ovat lähtöisin niin Vehkamukan Iisak Vilho Koivumaa, tämän poika Kalle Koivumaa ja Koskelan isännät Juhani ja Eeli - tyttäristä ja muista puhumattakaan.
LAPPEAN UUDISTALO n:o 20
Kuvaselitys:
RIPPIKIRJA.1856 - 1868. Kolarin kylä. Lappean uudistila n:o 21.
Vanha Isäntäväki, nyt syytinkioikeus asumiseen:
Isak Adamsson, syntynyt 7.12.1792, Kangas Lappea
Kaisa Johansdotter, syntynyt 1792
Lapsi:
Maria, syntynyt 19.12.1831 (kaksoissisko Ewan kanssa)
Uusi Isäntäväki:
Lars Samuel Olofsson Pellikka, syntynyt 1830, myöh. Lappea
Vaimo Ewa Isaksdotter, syntynyt 19.12.1831, Lappea
Lapset:
Josefina, syntynyt 2.7.1855 (kuoli lapsena)
Isak Vilhelm, syntynyt 12.2.1857 (muutti Ylitorniolle), Lappea, Ala-Antti
Lars Levi, syntynyt 19.8.1859, Lappea
Josefina, syntynyt 1.11.1860 (kuoli lapsena)
Erika, syntynyt 7.11.1862
Muut talossa asuvat:
Johan Wilhelm Johansson, syntynyt 7.12.1830
Anna Kaisa Olofsdotter Pellikka, syntynyt 24.2.1829
Muuta talonväkeä:
Anna Adamsdotter, syntynyt 1800
Lapset:
Henrik Johansson, syntynyt 17.3.1832
Greta Matilda, syntynyt 7.10.1835
Ja vielä:
Henrikin vaimo Stina Kaisa Adamsdotter, syntynyt 10.8.1832
Lapsi: Johan Henrik, syntynyt 17.7.1858
UUSITALON UUDISTILA n:o 21
Kuvaselitys:
RIPPIKIRJA.1856 - 1868. Kolarin kylä. Uusitalon uudistila n:o 21.
Isäntäväki:
Talollinen Axel Isakinpoika
Lappea, syntynyt 15.2.1833
vaimo Greta Johanna Persdotter, syntynyt 1.12.1829, Kyrö
Lapset:
Ewa Maria, syntynyt 1854,
Kristina, syntynyt 1856,
Kaisa Sofia, syntynyt 1858
Albert, syntynyt 1860
Johan, syntynyt 1863
Yllä oleva rippikirja kertoo, miltä Akselin perhe näytti silloin, kun he asuivat Lappeassa (aikavälillä 1856 - 1868).
Tietojeni mukaan Akseli ja Greta saivat kaiken kaikkiaan ainakin 9 lasta, jotka olivat:
Eeva-Maria (1854 - 1901) Rowa, Iivari; Kristina Peurawaara (1856), Kaisa Sofia (1858 - 1931), Albert (1860), Johan eli Juhani (s. 1863), Isak Vilho (1866 - 1925), August (1868), Sandra Johanna (1871-1948) Käkivaara, Satta sekä Immanuel (s. 1873).
Jokaisella Akselin ja Gretan lapsella on ikioma tarinansa, ja yksi niistä voi liittyä sinun, lukijani, elämään. Tämä tekee sukututkimuksesta niin kiehtovaa!
Monet lukijoistani tietävät olevansa Isak Vilho Koivumaan ja Amandan (o.s. Koskenniemi) jälkipolvea, monet tietävät olevansa Juhanin ja vaimonsa Kaisan (Lind eli Jussi) jälkeläisiä. Juhani Koskela ja Isak Vilho Koivumaa olivat velipoikia. Moni lukijoista tietää myös, että Kalle Koivumaa oli Isak Vilhon toiseksi vanhin poika.
Entisajan elämään kuului kuitenkin se, että tiedettiin ja tunnettiin koko suuri sukupuu - ja elettiin sen mukaan sukulaisista välittäen.
SALOMON IIVARI, MITEN HÄN LIITTYY KOIVUMAAHAN?
Koivumaan kantatila on siis perustettu virallisesti isossajaossa 1840-luvulla. Ensin se on ollut uudistila.
Koivumaan talo lienee ollut jo veroa maksava perintötila silloin, kun Akseli Koivumaan aviovaimo, tilan emäntä, Greta kuoli vuonna1887. Lapsia jäi yhdeksän, ja äidiltään Gretalta lapsille jäi tilaan perintöosuus.
Gretan jälkeen Akseli meni 55-vuotiaana uusiin naimisiin 64-vuotiaan Eeva Stina Hietasen kanssa. Pari ei perustanut yhteistä kotia, molemmat asuivat kotonaan, kävivät vain toistensa luona vieraisilla.
Vuosi Greta-vaimon kuoleman jälkeen Akseli-Isäntä myi tilastaan kaksi kolmannesta (2/3) Salomon Iivarille JA tämän kanssa naimisiin menneelle vanhimmalle tyttärelleen, Eeva Marialle. Tässä lyhyesti Eeva Marian elämäntarina.
Kolarissa vuonna 1882 vihittyjen luettelossa on merkintä, jossa kerrotaan kesti Juho Matias Iisakinpoika Rowan (18.5.1861) ja talontytär Eeva Maria Akselintytär (1854-1901) Koivumaan avioliitosta. K. Rechardt oli vihkinyt heidät Kolarin kirkossa 23.4.1882. Eeva Marian mies kuoli kuitenkin keuhkotautiin 23.7.1883.
Eeva Marian ja Juhon lapsi Sandra Euffemia Rowa oli syntynyt 12.11.1882.
Miehensä kuoleman jälkeen Eeva Maria vihittiin Salomon Iikanpoika Iivarin kanssa 24.4.1887. Eeva Marian onni oli kuitenkin taas aika lyhyt, sillä hän kuoli noin 14 vuotta häiden jälkeen, 17.3.1901, 47-vuotiaana.
Näin oli Sieppijärven Salomon Iivari (1861 - 1919) saanut oman tilan Koivumaasta, eli eläessään hän oli käsittääkseni yksi tilan isännistä, ei tilan perustaja.
Akseli-isäntäkin kuoli ajallaan. Kuoleman jälkeen tilaa asuttivat Salomon ja Eeva Maria Iivari (yhdessä vuoteen 1901 asti) sekä Eeva Marian ensimmäisestä avioliitosta oleva tytär Sandra Euffemia miehensä Frans Uusitalon kanssa.
Akselin ja Gretan perikunnalle kuuluneet tilan perintöosuudet lienee hoidettu asianmukaisesti, sillä tiedossa on, että Akselin tyttäristä Sandra oli myynyt osansa 1/27 osaa Koivumaan perintötalosta n:o 20 Frans Uusitalolle ja Salomon Iivarille yhteisellä kauppakirjalla Juhanin, Aukustin ja Immanuelin lesken ja lasten kanssa 30.9.1918.
Koska Sandra Satta oli mennyt naimisiin Sieppijärven Käkivaaraan, hoiti Salomon Iivari asian käymällä itse Sandran kotona 1918. Samalla hän maksoi tilan osuuden Sandralle. Näin tuli asia hoidetuksi ennen vuotta 1919, josta tuli Salomon Iivarin kuolinvuosi.
Akselin pojista Albert (s. 1860) oli vihitty 1897 Fanny Kustaava Auojan (1873 - 1903) kanssa. Tämä perhe lapsineen asui torpparina Koivumaassa.
Koska Eeva Maria kuolikin jo 1901, meni Salomon Iivari uusiin naimisiin, piiaksi Suomen puolelle tulleen Hulda Lehdon kanssa. Heidät vihittiin 1908. Hulda oli syntynyt 1871 eikä heille Salomonin kanssa tullut lapsia.
Sen sijaan Huldalla oli ollut tänne tullessaan mukanaan ns. oma tytär, Fanny Lydia Lehto. Hänestä enemmän toisaalla.
KOIVUMAAN UUDISTILA n:o 20
Records creator: Kolarin seurakunta, \nArchive/Fond: Kolarin seurakunnan arkisto, \nSeries: Rippikirjat, \nUnit: IAa:1 Rippikirja, \nInclusive dates: 1856 - 1868\
Kuvaselitys:
RIPPIKIRJA.1856 - 1868. Sieppijärven kylä, Koivumaan
uudistila N:o 20 1/8
Isäntäväki:
Talollinen, Isak Wilhelm Eriksson, s. 12.3.1819 Jokijalka, Koivumaa
Vaimo Ester
Johansdotter, s. 25.8.1821
Lapset: Johan Erik, s. 16.9.1846;
Ewa, s. 2.12.1847
Stina Kaisa, s. 31.8.1851
Helena, s. 28.12.1854
Isak, s. 28.3.1856
Greta, s. 10.4.1857,
kuoli 10.4.1887
Karl, s. 25.9.1858
Iivar, s. 5.8.1863,
kuoli 18.3.1864
Edvard, s. 31.11.1865
Muut talossa asuvat:
Isännän veli, Lars Eriksson, 11.12.1823
Vaimo, Anna Greta Johansdotter,
9.7.1831, kuoli 14.10.1863
Lapset: Isak, 4.10.1851
Ewa Greta, s. 22.4.1854
Johanna, s. 29.11.1856
Johan, s. 18.3.1860
Muistitiedon mukaan Koivumaan tila on kuulunut nykyiselle Koivumaan suvulle vuodesta 1849.
Aivan ensimmäinen isäntä ei käsittääkseni ole kuitenkaan ollut Akseli Koivumaa, olihan Lappean poika Akseli tuohon aikaan (1849) vielä 16-vuotias nuorimies.
Ensimmäinen isäntä lieneekin ollut yllä olevaan rippikirjaan (1856-1868) merkitty Isak Vilhelm Jokijalka Koivumaa (s.1819).
Tästä Isak Vilhosta minulla ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa, mutta varmaa on se, että hän ei ole Akselin poika, Isak Vilho Koivumaa, josta tiedän enemmän, koska Yrjö Koivumaa on tehnyt Vehkamukan sukuhaarasta sen sukuselvityksen, jota olen käyttänyt kertoakseni Vehkamukan Koivumaista.
Koska suku on laaja, on Yrjö selvittänyt "vain" Akselin yhden pojan Isak Vilho Akselinpoika Koivumaan (1866 - 1925) ja tämän vaimon Amandan (1871 - 1937), omaa sukua Koskenniemi, ent. Järvirova, viisitoista (15) lasta, ja näiden perheet.
Pariskunta vihittiin Sieppijärven Järvirovassa 1889, ja perhe on ensin käyttänyt sukunimenä Niskamaata asumansa tilan mukaan.
Akselin poika, Isak Vilho eli Iisakki, oli vihittäessä 22-vuotias, ja Satan sukuun kuulunut morsian Amanda poikkeuksellisen nuori eli 17-vuotias.
Tässä luettelo Iisakin ja Amandan lapsista: Akseli Einari, (s.1890), Kaarle Kustaa eli Kalle (s. 1891), Isak Henrik (s. 1893), Juho Artturi (s. 1895), Eino Vilhelm (s. 1898), Uuno Eemeli (s. 1898), Hellin Laina (s. 1900), Aini Amanda (s. 1901), Bruuno Aleksanteri (s. 1903), Kaarlo Eemeli (s. 1905), Taimi Amanda (s. 1908), Toivo Johannes (s. 1911), Eeva Marja (s. 1914) ja Kaino Miljaana (s. 1917).
Yksi Iisakin ja Amandan pojista oli siis 1891 syntynyt Kalle Koivumaa. Otan tarinan tässä vaiheessa mukaan vuonna 1901 leskeksi jääneen Salomon Iivarin; olihan Akselin tytär, ja Kallen täti Eeva Maria oli kuollut. Perintötilan isäntä Salomon Iivari meni uusiin naimisiin (1908) Hulda Lehdon (s. 1871) kanssa. He eivät saaneet yhteisiä lapsia, mutta Hulda toi taloon tullessaan mukanaan oman tyttärensä, Fanny Lydia Lehdon.
Tasan kymmenen vuotta myöhemmin, eli 16.10.1918, soivat hääkellot. Kalle Koivumaa (1891) ja Pajalan Aapuassa (1898) syntynyt Huldan tytär, Fanny Lehto vihittiin.
Kallen ja Fannyn avioliitosta syntyivät lapset Eevi (Metsävainio), Helmi (Björnström), Noak Koivumaa, Elsa (Mäkikyrö), Bruno A. Koivumaa ja Arvo Koivumaa.
Näin Fanny ja Kalle saivat Salomonin perintötilana Vehkamukan, ja heistä tuli seuraava isäntäpariskunta, sillä Salomon kuoli pian häiden jälkeen 1919.
Vehkamukan rakennuksia ei Lapin sota (1944-45) polttanut. Sodan jälkeen Vehkamukan päärakennus myytiin vasta perustetulle Sieppijärven Sisulle, ja tänä päivänäkin rakennus toimii urheiluseuran talona.
Kalle ja Fanny Koivumaan vanhin poika Noak Kalle Koivumaa on ostanut tilansa vuonna 1962, ja se on edelleen perheen omistuksessa.
Kallen ja Fannin pojista myös Bruno A. Koivumaa asuu omistamallaan Koivumaan tilalla.
Vanhana Vehkamukan paikkana tunnetussa paikassa puolestaan asuu Kallen pojista Arvo Koivumaa.
KOIVUMAAN KOSKELA
Koskelan Wanhan isännän, Eelis Koivumaan (s. 1905) isä, Johan
eli Juhani Koivumaa (s. 1863) oli alussa esiintyneen Akseli Koivumaan poika. Akseli onkin nykyisille Koivumaan kylässä asuville perheille yhteinen "isoisä".
Juhanista tuli "isona miehenä" Koskela, ja hänen vaimonsa oli Lind, myöhemmin Jussin sukuun kuuluva Kaisa Sofia, syntynyt Ruotsin Korpilombolossa 1875 ja kuollut Koskelassa 1957.
Kaisan sukujuuret ja entisajan arvot selittänevät sen, että isoäitini (Jussin sukuun kuulunut Aili Maria Joona) piti koskelalaisia sukulaisina - ja niin on pitänyt moni muukin, esimerkiksi Lappeat ja Petäjäniemet.
Kaisallakin oli oma tarinansa, joka vaimon tarinana merkitsee ainakin yhtä paljon kuin "isäntien tarinat".
Kaisa Sofian isä, Salomon Henriksson Lind (syntyi 1845, kuoli 1911 Kolarissa) oli ollut kraatari, joka ensin kierteli Ruotsin puolella kraatarin töissä.
Hän oli mennyt naimisiin Hietaniemessä syntyneen Brita Greta Björkvallin kanssa. Pariskunta tuli lasten pienenä ollessa Suomeen ja asettui Satan sukukirjan mukaan Olosjoen läheisyyteen, kruunun metsätorppaan.
Kaisan velipoika Juho (1877 - 1911) oli naimisissa Käkivaaran eli Satan Alman (1882 - 1957) kanssa.
Ja kiitos Helena Liikamaan työn ja Satan sukukirjan - taas tiedämme jotakin enemmän myös Koskelan suvusta.
Kaisan velipoika Juho kuoli jo 1911.
Kun Juho kuoli, Alma luovutti torpan Koskelan Juhanille ja Kaisalle, koska lupasivat hoitaa muorin, eli Kaisan ja Juhon äidin. Juhani ja Kaisa antoivat muorin liikkua vapaasti kylälläkin, vaikka tämä joskus säikäytti vieraan alkamalla yhtäkkiä hyppiä huudahtaen: "Siitä se alkaa ko kenkä lyöpi jalkaa." Ja hän hyppi kunnes väsyi.
Koskelan Juhanin ja Kaisan lapsia olivat
Davida (1893), Milda (1895), Hilja (1897), Vilma (1899), Aino (1900), Ellen (1903), Eelis (1905), Taimi (1907), Toini (1909), Helmi (1912), Sven (1914) ja Niilo (1917).
Kuva: Juhani ja Kaisa Koskela
Kuva: Juhani Koskelan vaimo oli kotoisin Ruotsin Korpilombolosta.
Kuvien henkilöihin liittyvät tarinat voivat hävitä myös näiden kuvien myötä.
