KOLARIN KIVIKAUDEN
METSÄSTÄJÄT
NUOTTAJÄRVELLÄ
Teksti ja kuvat: Göran Lybäck
•7.7.2016 esitys Kolarin kotiseutumuseolla Sieppijärvellä.
Mielenkiintoista lisätietoa Kolarin "rantakansasta" saat Göran Lybäckin tutkimusraportista "Kolari. Luntanginkankaan ja Moottoriradan kivikautiset asuinpaikat". Löytynee (myöhemminkin) osoitteesta
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=113628&ttyyppi=pdf&kansio_id=273
Kuva 7.7.2016 Nuottajärven löytöpaikalla. Keskellä Lybäck.
TUTKIMUSIDEA
•Muinaishistoria ei mene nykyisten
valtiorajojen vaan luonnonolojen tarjoamien mahdollisuuksien mukaan, Pajala – Kolari
•Ruotsalaiset arkeologit Palmbo ja Östlund löysivät (2009) Suomen rajan tuntumasta Pajalan kunnasta
Koskenkankaalta kaksi mesoliittista asuinpaikkaa.
•Asuinpaikkojen iäksi saatiin
radiohiiliajoituksella yli 11 000 vuotta.
•Ruotsi-Kolari ajoitusvertailu ristiriidat
•Asutuksen eteneminen -> muinaisrannan
paljastuminen ja kohoaminen
•Muinaisrannat ovat noin 168-190 m nykyisen merenpinnan
yläpuolella. Itämeri/Ancylysjärvi ulottui
Kolarin pohjoisosaan, ensimmäiset kolarilaiset olivat rantakansaa.
Varhaiset
metsästäjät ja peräytyvä jäätikkö?
Varhaisen mesoliittisen asutuksen
ajoitusajankohta ja Veiksel
mannerjäätikön samanaikainen peräytyminen Kolarin
ympäristöstä, johon myös Ruotsin puolella oleva Pajala kuuluu,
herätti
kiinnostukseni siitä, milloin mannerjäätikkö on vetäytynyt
Muonionjoen Suomen
puoleiselta alueelta, ja milloin ihminen on
asuttanut keskisen Länsi-Lapin.
Ilmiöt ovat yleensä niin monitahoisia,
että yhden tutkijan on
mahdotonta
ratkaista ongelmaa ja vastata
kaikkiin esiin tulleisiin
kysymyksiin. Toivotun tavoitteen saavuttaminen
edellyttää yhä
useammin tieteidenvälistä yhteistyötä
ja tulosten hyödyntämistä.
MIGRAATION
EDELLYTYKSENÄ OLEVAT TEKIJÄT
Arktisilla
alueilla elämän edellytyksenä on, että habitaattitekijät
toimivat:
Vaatetus (lämpimät vaatteet)
Asuminen (lämpö ja valo kylminä
pimeinä talviöinä)
Ravinto (ruoan hankinta)
Teknologia (työkalut ja mahdolliset
kulkuvälineet
Eläimet
ovat merkittävä resurssi raaka-aineen tuottajin
em. elämää ylläpitäviin seikkoihin.
Yhteisö,
joka ei kykene hankkimaan ruokaansa ei ole elinkelpoinen.
INVENTOINNIN
SUUNNITTELU
Mannerjäätikön väistymisen ajankohta
Ancylusjärven muinaisrantojen sijainti
Kivikautiselle asuinsijoille sopivan maaston kartoitus
KÄYTETYT TUTKIMUSMENETELMÄT
Perusteellinen
pohjatyö varmisti sen, että asuinpaikat löytyivät
sieltä mistä
oli oletettu.
Tutkimuspaikan
etsiminen:
- geologinen tutkimus
- mannerjään sulamisvaiheet
- rannansiirtymä, muinaisrannan isobaasit, korkeuskäyrät
Kenttävaiheessa, neljä jaksoa: 2010, 2011 ja 2012
- gps-paikannus
- ”kuopitus” lapiolla, luu- ja
kivilöydöt pinnassa, lähellä pintaa, väliin tienpenkassa
- luuanalyysi
-radiohiiliajoitus
luille; rahoitus stipendin turvin
Uppsalan yliopistossa.
Inventoitavat alueet määriteltiin
maaperän laadun,
topografian ja korkeuden perusteella
valitsemalla ne ranta-
alueet,
missä Perämeren (silloinen
Ancylusjärvi) pinta on
Länsi- Lapin keskiosassa ollut ylimmillään.
Esimerkiksi Nuottajärven löytöpaikat ovat muihin Kolarin
löytöpaikkoihin verrattuna
maastossa ylempänä.
Nuottajärven 1. asuinpaikan korkeus tämän päivän
merenpinnasta on 187,5 m.
Alueen lähin korkeimman rannan isobaasi 190 m (mpy=
merenpinnan yläpuolella)
on muutamia kilometrejä
etelässä löytöpaikalta
(kuva).
Eli Itämeri
on lainehtinut asuinpaikan rantana muutaman
kymmenen vuoden kuluttua mannerjäätikön (Veiksel)
vetäytymisen jälkeen.
Vanhimmat
löydöt
Miten Kolarin löydöt suhtautuvat muun Suomen varhaisen
asutuksen löytöihin?
Mitä
kivet kertovat?
Kiven työstämiseen käytetty
teknologia
-iskentätekniikka
-retusointi
Pyynnin kohteet
-pienet
nisäkkäät
-suuret
nisäkkäät
-linnut
Elinkeino
Materiaalin työstäminen
-vaatetus
-asuinsuojat
-ravinto
Sidokset muihin
metsästäjä-keräilijä -ryhmiin
Kaupankäynti ja yhteydet
Kulkureitit
Osteologinen luuanalyysi
•Mistä eläimestä?
•Mistä eläimen osasta?
•Minkä ikäinen yksilö?
•Pyynti- ja hyödymistämistavoista.
Mitä
Nuottajärven palaneet luut kertovat?
Luiden
kappaleita 148
Pyyntikohteet
(pienten nisäkkäiden pyynti) kuten
majava
jänis
ja
linnun
kokoisen eläimen pyynti.
Muinaisen nuottajärveläisen ruokavalio eli ”menu”.
Radiohiiliajoituksen perusteella
ikä.
Kolarin
radiohiiliajoitukset
Luntanginkankaan asuinpaikasta kohdista L1/1 ja
L2/2 saatiin tulokseksi vanhempi ajoitus kohdasta
L1/1, jonka mediaaniarvo on 9369 cal BP ja nuorempi
ajoitus kohdasta L2/2, jonka mediaaniarvo on 8523
cal BP.
Toisen asuinpaikan Pitkänkoskenrovan palaneesta
luusta tehty radiohiiliajoituksen mediaaniarvoksi
saatiin 9342 cal BP.
Nuottajärven tutkituista vanhimman asuinpaikan
radiohiiliajoituksen tulos palaneista luista on
mediaaniarvoltaan 10055 cal BP.
Millaisia Kolarin ensimmäiset asukkaat olivat?
Spekulaatiota.
Milloin asutus on pysyvää pioneeriasutusta, kun kyse on kiertelevästä metsästäjä/kalastajaväestä?
Mistä he tulivat?
Mitä he söivät?
Miten liikkuivat?
Kuinka suuria ryhmiä?
Metsästäjämiehiä? Entä perheet, naiset ja lapset?
Nuottajärven asuinpaikalla on havaittavissa jälkiä
monipuolisemmista aktiviteeteista, joista kertovat
kvartsiytimien ja kivityökalujen löydöt. Näiden perusteella voi
olettaa alueen olleen käytössä oidempään kuin "yli yön"
pysähdyspaikka.
Asuinpaikan ikä 10 055 vuotta on sen verran vanha, että
kutsuisin sitä ainakin yhdeksi läntisen Keski-Lapin
pioneeriasuinpaikaksi. Kolarissa tehdyissä tutkimuksissa käy
kuitenkin ilmi se, että vesistö on ollut yhdistävänä tekijänä niin
Luntanginkankaalla kuin Pitkäkoskenrovalla ja Nuottajärvellä.
Minkälainen rooli veden läheisyydellä on ollut asutuksessa, ei
olla kyetty osoittamaan luuanalyysillä, sillä kaikki löydetty
luumateriaali paitsi yksi majavan luu, olivat vain kuivalla
maalla elävien nisäkkäiden luita.
Tämän hetken tietämyksen mukaan Kolarin Luntanginkankaan,
Pitkänkoskenrovan ja Nuottajärven pyyntiväestöt ovat olleet
terrestriaalisesti alueeseensa sitoutuneet.
Vesistö kuitenkin merkitsee helppoa ja nopeaa kulkuyhteyttä.
Radiohiilimenetelmä
Historiatutkimuksen käytössä 1940-luvulta lähtien.