31.7.20

Uppotukki ansaitsee Pro-Sieppijärvi tunnustuksen.

teksti ja kuvat: katakorhonen56@gmail.com

TARINA UPPOTUKISTA



    Kuva 1. Sieppijärvi - katsottuna Uppotukin pihalta käsin. Horisontissa näkyy Ylläs - jos pouta sallii.



Kuva 2. Alla.
Uppotukki on tämän paikan nimi. Talo komistaa Sieppijärven rantaa.
Uppotukin tarina on saanut alkunsa entisvanhaan 1890-luvun lopulla, sillä Aukusti Koskenniemi vihittiin Fredrika Nikumaan kanssa vuonna 1900. Silloin Uppotukki oli Järvirovan tilan yksi torpista.

.
Koskenniemen Aukustin ja vaimonsa Fredrika Efraimintytär Nikumaan tiedetään asuneen tätä taloa silloin, kun se oli pienempi torppa. Aukustia kutsuttiin Järvirovan Aukustiksi He ehtivät saada kaksi lasta; niin oli lyhyt Fredrikan elämänkaari. Aukustin ja Fredrikan lapsia olivat Kalle ja Ensi Koskenniemi.
Vuosilukuina Aukusti Koskenniemen perhe:
  • Järvirovassa syntynyt poika, Aukusti Koskenniemi, 27.4.1873 - 24.9.1951. "Kuhmu-Aukku".
  • Aukustin puoliso, Fredrika Efraimintytär Nikumaa, 16.1.1878 - 3.9. 1910. 
  • Järvirovassa syntynyt pariskunnan tytär Ensi Amalia Koskenniemi, 3.10.1906 - 20.1.1944.
  • Järvirovassa syntynyt pariskunnan poika, Kalle Kustaa Koskenniemi, 29.5.1903 - 31.1.1953. "Kettu-Kalla".Kalle perusti perheen Alli Amanda Satan (1904 - 1969) kanssa.
  • Torpparin tytär, Ensi Amalia Koskenniemi oli menettänyt äitinsä 4-vuotiaana. Myöhemmin hän perusti perheen Hannes Lorensinpoika Jussin kanssa. Pariskunnan lapsia olivat Maila Jussi Frant (1929-2007), Ebba Jussi Ylitervo (s. 5.8.1930), Mauno Jussi (1935 - 1961) Mirjam Jussi Ylitervo (1938-2011), Martti Jussi (1940-1983) ja Eero Jussi (1943 - 2012).    
Kuva 3. Alla. 
Tossu. Löytynyt pirtin uunin takaa.


Vanhoilla päivillään Ensi (Koskenniemi) Jussin tytär, Ebba Jussi Ylitervo (s. 1930) on käynyt äitinsä vanhassa, tyhjäksi jääneessä syntymäkodissa. Mahdollista on, että myös Ebba ja vuotta vanhempi sisarensa Maila olisivat niin ikään syntyneet Järvirovan torpassa. Vanhan torpan hirret siirrettiin Patotien varteen, järven rannalle Järvirovasta. Yksi viimeisiä talon omistajia lienee ollut Sieppijärven Jussi-sukuinen mies. (Tilakartassa merkintä: Kujala, Martti ja Eero Jussi)


Kuva 4. Tilakartat; niiden avulla Maikkilaan, jota hoitivat emäntä Lempi Amanda Pääkkölä, o.s. Koskenniemi ja Väinö Sylvester Pääkkölä.


Nykyisiä Uppotukin omistajia ovat Leila ja Urho Vaattovaaran lapsista sisarukset Pirjo, Aija ja Siiri perheineen. He ovat perustaneet yrityksen; toiminnanjohtajana toimii Aija Jantunen.

Uppotukki on erotettu Maikkilasta, jonka isäntäpari Lempi ja Väinö Pääkkölä olivat Leila Vaattovaaran vanhempia.
Lempi Amanda (o.s. Koskenniemi) Pääkkölä, 1913 - 1967: vanhemmat Kalle Erkinpoika Koskenniemi ( 1886 - 1918) ja Tyyne Katariina Filppa (1889 - 1954). 

Kirjassani Peiliin katsomisen paikka, Ursulan tyttäret, löytyy tietoa ja tarinaa (s. 82 - 87) Tyynen ja Kallen jälkipolvien elämästä.  
Väinö Sylvester Pääkkölä (1912 - 1979) oli Amanda Jussin ja Jonne Pääkkölän poika.



Kuva 5. Lempi ja Väinö Pääkkölän jälkipolvet.
Vasemmalta Lauri eli Lassi Pääkkölä (1935 - 1988), Martti Pääkkölä (s. 1940),
Veikko Pääkkölä (1943 - 1987), 
alhaalla ensin Aila (Pääkkölä) Koivumaa (s. 1938) ja Leila (Pääkkölä) Vaattovaara (1933 - 2007).

Kuva 6 ja 7,
Liisa (o.s. Uusimaa) Virtanen on antanut minulle alla olevat kaksi kuvaa saatesanoilla,
"Sieppijärven hautausmaa, ja kiviin kaiverretut esivanhempien nimet".
                      
Alemman kuvan Aukusti ja Fredrika (Järvirovan Aukusti ja Nikumaan Fredrika) olivat ylempään hautakivikuvaan merkityn Ensi Jussin äiti ja isä. Ensin miestä puolestaan kutsuttiin nimellä Hannes Jussi (Johanneksen sijaan).


👉👉👉👉👉👉👉👉👉👉👉👉👉👉 

Teuvo Lapinniemi kirjoittaa runoja. Tässä julkaisussa onnitteluruno Aijalle.
















Aijalle 23.03.2018


Tässä juttu  ihmiselle, joll` on tarmoo aatokselle,

myöskin työtä tekevälle, rouva Aija Jantuselle.

 

Leilan, Urhon, viides tuote, näytti olevansa tuore.

Vaikka oli vielä lapsi, kirjoitteli lehtiin asti.

Näytti olevansa hyvä, tunteen, tiedon palo syvä.

Palautteen saivat kaikki, ihmetteli kylän raitti,

kuinka nuori lapsonen, osaa kaiken parhaiten.

 

Pellon kunnan lukioon, opiskelun hurmioon,

Aija suuntas askeleensa, otti opit omaksensa.

Työsti omaa tiedon sarkaa, oppi kun ei koskaan

karkaa.

 

Kesätulon hankintaan, suuntasi hän Tukholmaan.

Pitkää päivää aivan naattiin, rahat kotiin 

lääkekaappiin.

Varaa karttui tutkintoon, Oulun yliopistoon,

valkolakki mukanansa, siellä kohtas

 rakkaimpansa,

 nuoren, komeen uroksen, Terho ”Jussi” Jantusen.

 

Tampereelle Hervantaan, suuntasivat asumaan.

Yliopistossa siellä, Aija jatkoi opintiellä.

Viimein koitti suuri hetki, päättyi Aijan opinretki.

Läheisillä kostui linssi, Aijast`tuli ”tippainssi”.

 

Kahden, elon maailmaa, alkoivat he valloittaa.

Kuoreveellä ollessaan, palavassa rakkaudessaan,

päättivät he edustaa, oman perheen perustaa.

Pettyi pohjan urokset, Aija teki Jantuset,

otti Jussin miehekseen, omaksensa ainaiseen.


Vinkkilässä asuessaan, ihan eka talossaan,

järjestivät aika pommin, saivat Erikan ja Tommin.

Kulkeissansa Suomen maata, osoitteita eivät saata,

sukulaiset aina muistaa, koska urapolku luistaa,

Aijalla ja Juhanilla, tieto on kuin nauhurilla,

sillä tarkistaa he voivat, elämänsä säkeet soivat.

 

Merenrantakaupunkiin, Rauman rannan      maisemiin,

asettui tuo pariskunta, perheinensä kaikkinensa.

Aijan olo itsellään, vakiintui, ja tiedetään,

hällä olo hyvä on, osaaminen verraton.

Itsetietoituus ja varmuus kasvoi, minkäs sille Aija mahtoi.

 

Markkinointiin Kemiraan, Aija pääsi mukanaan,

laaja alan tuntemus, kehitykseen johdatus.

Raumalaiset suruissaan, joutui Aijast` luopumaan.

Espoon suvisaaristossa, jälleen meren rantamissa,

asuivat he suunnitellen, omaa taloo ajatellen.

 

Tuntui suunnittelu hyvältä, tekeminen syvältä,

urakoinnin vaikeudet, monenlaiset muutokset,

voittivat he tarmollaan, valmistuikin ajallaan,

koti kaunis lämpöinen, perheen omaks` yhteinen.

Aija saikin huokaella, katsella ja ihastella,

olla kukkana kotona, oman talon terassilla.

 

Pohjolassa vaikeus, Itämeren ankeus,

tuottaa suruu puseroon, mistä apu ahdinkoon?

Aija, tyttö pohjoisen, ratkoo pulmaa kerallaan

tähtikaarti Suomenmaan.

Ovat ihan tosissaan, ylpeyttä rinnassaan,

tuntee Aijan sukulaiset, sekä miehet että naiset.

Itämeri- sarja loisti, tiedonpuutetta se poisti.


Työssä suuret muutokset, johtajien vaihdokset.

Johtaa usein törmäyksiin, joskus jopa vääryyksiin.

Aija ei voi sitä sietää, senhän kaikki meistä tietää.

Päätös syntyy tuota pikaa, siinä ei oo mitään vikaa:

mietinnästä tulee tulos, lähden työstäni mä ulos.

 

Yrittäjän maailmaan, Aija sopii luonnostaan.

Kera kootun, hyvän tiimin, Aija tekee monen diilin.

Puolen vuosikymmenen, takonut on firma sen, tahtotytön pohjoisen.

 

            Toivomme elon polullesi onnen kukkaa monta,

monta ilon aamua ja iltaa surutonta.

Meiltä kiitos ihmiselle, oman suvun sydämelle, meidän Aija

Jantuselle, 


sisarukset perheineen.