Liity Kolarin Vasitun Luuan jäseneksi! Jäsenkirje2013.

Arvoisa kolarilaisesta kulttuurista välittävä blogin lukija,

kiitos mielenkiinnosta kotiseututyötä kohtaan! 

Kolarissa toimii vuonna 2011 perustettu kotiseutuyhdistys, Vasittu Luuta ry. Se on Suomen Kotiseutuliiton jäsen.

Perinteisesti kotiseutuyhdistyksen tärkein tehtävä on ollut paikkakunnan perinteen tallentaminen ja vaaliminen. Perinteisten tehtävien rinnalle tärkeäksi on kuitenkin noussut uusia tehtäviä, kuten viihtyvyys ja kiintymys omaa kotiseutua kohtaan.

Vasittu Luuta pyrkii toiminnallaan järjestämään paikkakunnallamme tapahtumia ja tilaisuuksia, jotka lisäävät Kolarin viihtyvyyttä ja ihmisten kiintymystä.

Vasittu Luuta pyrkii toiminnallaan myös siihen, että paikallinen kulttuuri ja omaleimaisuus pääsisivät entistä paremmin esille eli tulisivat näkyviksi.

Ja vielä.

Vasittu Luuta pyrkii ylläpitämään perinteeseen nojautuvaa kotiseutuhenkeä.

Vasitun Luuan toiminnasta kerromme yhdistyksen blogissa, jota päivitämme niin, että se jatkuvasti tarjoaa sekä luettavaa että tietoa yhdistyksestä.

Liity siis jäseneksi, tule mukaan toimintaan!

Alla Vasittuun Luutaan liittyvät yhteystiedot:

Nimi: 

Kolarin Vasittu Luuta ry.

Blogiosoite: 

www.vasittuluuta.blogspot.fi

Jäsen- tai tukimaksut:

Pohjolan Osuuspankki, Kolari FI52 5643 5720 0 381 90 

Varsinaiset jäsenet 10e viitenumerolla 1300,

Yhteisöjäsenet, yritykset 25e viitenumerolla 2600

Yhteyshenkilöt:

puheenjohtaja Hilkka Oksala 040 5720149

blogin ylläpitäjä: Katariina Korhonen 044 3624388, tai katakorhonen56@gmail.com

Kevätkokous 18.5.2013

Vasitun Luuan vuosikokous Tanon talolla

Aika:
lauantai,

18.5.2013  klo 16.30 - 17.05

Paikka:

Tanon talo, Äkäslompolo

Läsnäolijat:

Puheenjohtaja Hilkka Oksala, sihteeri Katariina Granat, hallituksen jäsenet Matti Friman, Jaakko Heikkilä ja Sandi Lammi. Muut läsnäolijat on merkitty vain tämän pöytäkirjan arkistoituun paperiversioon.

Ennen kokouksen alkua (klo 15) Tanon talon isäntä Ahti Kaulanen esitteli talonsa eli kertoi talon historiasta ja siitä, miten hän on saanut peruskorjattua talon. 

On arvo sinänsä kunnostaa kauan sitten kerran rakennettu talo, joka ehti olla pitkään paitsi asuttuna myös asumattomana. Kolarin rakennuskanta on suurimmaksi osaksi uutta, ja rakennusten historiallinen ikä on nuori. Kotiseutumme menneisyys on kuitenkin osa paikkakuntamme itsetuntoa. Siksi vanhojen, hoidettujen ja kunnostettujen rakennusten arvo on korvaamaton. 

Äkäslompolon vanhimpaan taloon oli tutustumassa mukavasti väkeä; myös niitä, jotka eivät jääneet kotiseutuyhdistyksen kokoukseen.

Vasittu Luuta kiittää Ahti Kaulasta kotiseudun arvostamisesta!

Pöytäkirja

1. Kokouksen aloitus

 Yhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Oksala avasi kokouksen kello 16.30.

2. Kokouksen järjestäytyminen

 Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Hilkka Oksala, sihteeriksi Katariina Granat ja pöytäkirjan tarkastajiksi Matti Friman ja Jaakko Heikkilä. 

 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouskutsu oli julkaistu Luoteis-Lapissa 8.5.2013.

4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen.

 Hyväksyttiin.

5. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyntä.
Hyväksyttiin hallituksen kokouspöytäkirja 18.3.2013 siinä muodossa kuin se on tässä blogissa.

6. Tilinpäätöksen, vuosikertomuksen ja toiminnantarkastajan lausunnon esittäminen.
Kuultiin toiminnantarkastaja Oili Vaattovaaran laatima lausunto.

7. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuoden 2012 hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
Myönnettiin.

8. Toimintasuunnitelman, tulo- ja menoarvion sekä jäsenmaksujen vahvistaminen.
Todettiin, että nämä on jo vahvistettu 15.12.2012 pidetyssä syyskokouksessa.
Todettiin, että varsinaiset jäsenet sekä kannattajajäsenet maksavat 10 euron vuosimaksun, yhteisöjäsenet 25 euron.
Päätettiin luopua kannattajahenkilömaksusta. Hallitus hyväksyy jäsenet niin, että  10 euroa  maksaneet henkilöjäsenet ovat varsinaisia, äänioikeutettuja Vasitun Luuan jäseniä.

9. Yhden tai kahden toiminnantarkastajan valinta.
Todettiin, että Vasitun Luuan toiminnantarkastajaksi on 15.12.2012 kokouksessa valittu Oili Vaattovaara. Varatoiminnantarkastajaksi vuodelle 2013 -2014 on lupautunut Kirsti Viuhkola. Päätettiin valita hänet.

10. Sääntömuutoskeskustelu

Todettiin, että keskustelua yhdistyksen säännöistä on käyty perustamiskokouksesta 27.8.2011 lähtien. Hyväksyttiin, että Vasittu Luuta on sääntöjenkin perusteella "paikallishistoriallinen kulttuuriyhdistys", ei "kaikinpuolinen kehittämisyhdistys".

11. Muut asiat

Todettiin, että Koivumaan kyläretki 18.4.2013 onnistui erinomaisesti.

Todettiin, että kulttuuritoimelta on haettu avustusta 716 euroa tohtori Erika Sarivaaran kutsumiseksi Kolariin kertomaan statuksettomista saamelaisista kolarilaisesta näkökulmasta.

12. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 17.05.

Kokouksen puolesta,

Hilkka Oksala,                                                             Katariina Granat

puheenjohtaja                                                               sihteeri

Pöytäkirjan tarkastajina olemme lukeneet pöytäkirjan ja toteamme sen kokouksen kulun mukaiseksi.

Pöytäkirja tarkastettu hallituksen koouksessa Sieppijärvellä, 28.10.2013, 

Matti Friman                                                  Jaakko Heikkilä

Jaukka elää!

Tällä sivulla jatkuu Jaukan suvun elämä...

Lue ensin blogissamme julkaistu tositarina siitä, mihin katosi Sieppijärven saamelaisnimi Jaukka, sillä Jaukat ovat saamelaissuku, joka ei ole hävinnyt tai kadonnut mihinkään, nimi vain. Sukunimestä ovat jäljellä tarinat, dokumentit, perimätieto, paikannimet Jaukankenttä ja Jaukanlehto Sieppijärven Koivulassa – ja noin 40 nimen käyttäjää Suomessa ja ulkomailla.

Tämä tarina saa siis alkunsa Sieppijärveltä, 1700-luvulta, ja Nils Jaukasta. Lue tämä ensin

http://vasittuluuta.blogspot.fi/2013/08/jaukka-sieppijarvelta.html

Mihin lähti Nils Jaukan pojanpojan (Johanin) tytär, Brita Maria Johansdotter Jaukka?

Vuoden 1834–1840 kirkonkirjoihin on Sieppijärven kylän asukkaiksi merkitty Jaukan raitiolappalaisia (renvaktare Lappar).

Mikkel Nilsinpoika Jaukka (1762 - 1833) ja vaimonsa Greta Pehrsdotter (1759 - 1833) raivasivat Jaativaara-nimisen uudistilan Sieppijärvelle. Täällä heille syntyi lapsia, ensin tytär Brita Kaisa (1792 - 1836), ja sitten poika Johan  Mikkelsson vuonna 1799. Pariskunta kuoli vuoden 1833 joulukuussa ja haudattiin Köngäsen hautausmaalle Pajalaan.

Mikkel ja Greta Jaukan tytär Brita Kaisa syntyi 1792 ja kuoli 1836.

Poika JOHAN Mikkelsson Jaukka (s. 1799) puolestaan meni naimisiin Jukkasjärveltä tulleen (1811) Brita Olofsdotter  Peiposen (1792 - 1857) kanssa. 

Johan ja Brita Jaukan lapset luetellaan kahdessa rippikirjassa (1834 – 1840 ja 1848 – 1855). Tyttäristä Anna-Kaisa syntyi 1828 ja kuoli 1839, pojista lapsena puolestaan kuoli Johan Erik (1838 – 1839).

Johan ja Brita Jaukan lapsista siis kaksi kuoli nuorena, mutta kun Johan ja Brita Jaukka (jostakin syystä) lähtivät Sieppijärveltä Jaativaaran tilalta 5.6.1838, mukaan lähtivät lapset eli  Olof (s. 1829) ja Brita Maria.

Brita Maria oli syntynyt perheensä joulunlapseksi 25.12.1832. Hän oli vajaat 6-vuotias silloin, kun vanhemmat lähtivät pois Sieppijärveltä vuonna 1838.

Avioliittoon Aaro Matinlompolon (myöh. Kankaan) kanssa

Tässäkin yhteydessä on muistutettava, että myös Brita Maria Johanintytär Jaukka jatkoi saamelaissukunsa elämää, vaikka otti käyttöön miehensä sukunimen Matinlompolo. Brita Marian mies Aaron oli omaa sukua Matinlompolo, joka oli syntynyt 20.3.1830 Turtolassa. Aarosta tuli kruununtorppari Aaro Kangas, joka asui perheineen Lankojärven rannalla.

Brita Mariasta tuli Aaron ensimmäinen vaimo, kun heidät vihittiin Ylitorniolla 22.10.1854. He saivat neljä lasta, joista vanhin, Johan Kangas syntyi heti juhannuksen päätteeksi 27. kesäkuuta 1855. Toinen lapsi Erik kuoli vauvana 1857. Vanhin tytär Lena Stina syntyi 1858, ja hänestä tuli myöhemmin Akseli Malmströmin puoliso. 

Nuorin lapsista oli Iwar Kangas, joka syntyi 1862. 

Alla oleva kuva esittää Iwarin perhettä. 

 Iwar Kangas oli Brita Maria Jaukan poika, joka syntyi Turtolassa eli nyk. Pellon Lankojärvellä 1862.

Lähde:

Matinlompolon sukukirja; Tuomo Waara, sukuyhdistyksen sihteeri.