Kolarin kivikautisista asuinpaikoista

KOLARIN  KIVIKAUDEN

METSÄSTÄJÄT

  NUOTTAJÄRVELLÄ

Teksti ja kuvat: Göran Lybäck

•7.7.2016 esitys Kolarin kotiseutumuseolla Sieppijärvellä.

Mielenkiintoista lisätietoa Kolarin "rantakansasta" saat Göran Lybäckin tutkimusraportista "Kolari. Luntanginkankaan ja Moottoriradan kivikautiset asuinpaikat". Löytynee (myöhemminkin) osoitteesta 

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=113628&ttyyppi=pdf&kansio_id=273 

Kuva 7.7.2016 Nuottajärven löytöpaikalla. Keskellä Lybäck.

   

        

TUTKIMUSIDEA

•Muinaishistoria ei mene nykyisten valtiorajojen vaan luonnonolojen tarjoamien mahdollisuuksien mukaan, Pajala – Kolari

•Ruotsalaiset arkeologit Palmbo ja Östlund löysivät (2009) Suomen rajan tuntumasta Pajalan kunnasta Koskenkankaalta kaksi mesoliittista asuinpaikkaa.

•Asuinpaikkojen iäksi saatiin radiohiiliajoituksella yli 11 000 vuotta.

•Ruotsi-Kolari ajoitusvertailu ristiriidat

•Asutuksen eteneminen -> muinaisrannan paljastuminen ja kohoaminen

•Muinaisrannat ovat noin 168-190 m nykyisen merenpinnan

  yläpuolella.  Itämeri/Ancylysjärvi ulottui Kolarin pohjoisosaan, ensimmäiset kolarilaiset olivat rantakansaa.

Varhaiset metsästäjät ja peräytyvä jäätikkö?

Varhaisen mesoliittisen asutuksen ajoitusajankohta ja Veiksel 

mannerjäätikön samanaikainen peräytyminen Kolarin 

ympäristöstä, johon myös Ruotsin puolella oleva Pajala kuuluu, 

herätti kiinnostukseni siitä, milloin mannerjäätikkö on vetäytynyt 

Muonionjoen Suomen puoleiselta alueelta, ja milloin ihminen on 

asuttanut keskisen Länsi-Lapin. 

Ilmiöt ovat yleensä niin monitahoisia, että yhden tutkijan on 

mahdotonta ratkaista ongelmaa ja vastata kaikkiin esiin tulleisiin 

kysymyksiin. Toivotun tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhä

useammin tieteidenvälistä yhteistyötä ja tulosten hyödyntämistä. 

MIGRAATION EDELLYTYKSENÄ OLEVAT TEKIJÄT  

Arktisilla alueilla elämän edellytyksenä on, että habitaattitekijät 

toimivat: 

Vaatetus (lämpimät vaatteet) 

Asuminen (lämpö ja valo kylminä pimeinä talviöinä)

Ravinto (ruoan hankinta) 

Teknologia (työkalut ja mahdolliset kulkuvälineet

Eläimet ovat merkittävä resurssi raaka-aineen tuottajin 

em. elämää ylläpitäviin seikkoihin.

Yhteisö, joka ei kykene hankkimaan ruokaansa ei ole elinkelpoinen.

INVENTOINNIN SUUNNITTELU

Mannerjäätikön väistymisen ajankohta 

Ancylusjärven muinaisrantojen sijainti 

Kivikautiselle asuinsijoille sopivan maaston kartoitus

KÄYTETYT TUTKIMUSMENETELMÄT 

Perusteellinen pohjatyö varmisti sen, että asuinpaikat löytyivät 

sieltä mistä oli oletettu. 

Tutkimuspaikan etsiminen:

- geologinen tutkimus

- mannerjään  sulamisvaiheet

- rannansiirtymä, muinaisrannan isobaasit, korkeuskäyrät

Kenttävaiheessa, neljä jaksoa: 2010, 2011 ja 2012

- gps-paikannus

- ”kuopitus” lapiolla, luu- ja kivilöydöt pinnassa, lähellä pintaa, väliin tienpenkassa

- luuanalyysi

-radiohiiliajoitus luille; rahoitus stipendin turvin Uppsalan yliopistossa.

Inventoitavat alueet määriteltiin maaperän laadun, 

topografian ja korkeuden perusteella valitsemalla ne ranta- 

alueet, missä Perämeren  (silloinen Ancylusjärvi) pinta on 

Länsi- Lapin keskiosassa ollut ylimmillään. 

Esimerkiksi Nuottajärven löytöpaikat ovat muihin Kolarin

löytöpaikkoihin verrattuna maastossa ylempänä. 

Nuottajärven 1. asuinpaikan korkeus tämän päivän 

merenpinnasta on 187,5 m. 

Alueen lähin korkeimman rannan isobaasi 190 m (mpy= 

merenpinnan yläpuolella) on muutamia kilometrejä 

etelässä löytöpaikalta (kuva). 

Eli Itämeri on lainehtinut asuinpaikan rantana muutaman 

kymmenen vuoden kuluttua mannerjäätikön (Veiksel) 

vetäytymisen jälkeen.

Vanhimmat löydöt 

Miten Kolarin löydöt suhtautuvat muun Suomen varhaisen 

asutuksen löytöihin?

Mitä kivet kertovat? 

Kiven työstämiseen käytetty teknologia

-iskentätekniikka

-retusointi

Pyynnin kohteet

-pienet nisäkkäät

-suuret nisäkkäät

-linnut

Elinkeino

Materiaalin työstäminen

-vaatetus

-asuinsuojat

-ravinto

Sidokset muihin metsästäjä-keräilijä -ryhmiin

Kaupankäynti ja yhteydet

Kulkureitit

Osteologinen luuanalyysi

•Mistä eläimestä?

•Mistä eläimen osasta?

•Minkä ikäinen yksilö?

•Pyynti- ja hyödymistämistavoista.

Mitä Nuottajärven palaneet luut kertovat?

    Luiden kappaleita 148

Pyyntikohteet (pienten nisäkkäiden pyynti) kuten

majava

jänis

       ja

linnun kokoisen eläimen pyynti. 

Muinaisen nuottajärveläisen ruokavalio eli ”menu”. 

Radiohiiliajoituksen perusteella ikä.

Kolarin radiohiiliajoitukset

Luntanginkankaan asuinpaikasta kohdista L1/1 ja 

L2/2 saatiin tulokseksi vanhempi ajoitus kohdasta 

L1/1, jonka mediaaniarvo on 9369 cal BP ja nuorempi 

ajoitus kohdasta L2/2, jonka mediaaniarvo on 8523 

cal BP.

Toisen asuinpaikan Pitkänkoskenrovan palaneesta 

luusta tehty radiohiiliajoituksen mediaaniarvoksi 

saatiin 9342 cal BP.

Nuottajärven tutkituista vanhimman asuinpaikan 

radiohiiliajoituksen tulos palaneista luista on 

mediaaniarvoltaan 10055 cal BP.

Millaisia Kolarin ensimmäiset asukkaat olivat?

Spekulaatiota.

Milloin asutus on pysyvää pioneeriasutusta, kun kyse on kiertelevästä metsästäjä/kalastajaväestä? 

Mistä he tulivat?

Mitä he söivät?

Miten liikkuivat?

Kuinka suuria ryhmiä?

Metsästäjämiehiä? Entä perheet, naiset ja lapset?

Nuottajärven asuinpaikalla on havaittavissa jälkiä 

monipuolisemmista aktiviteeteista, joista kertovat 

kvartsiytimien ja kivityökalujen löydöt. Näiden perusteella voi 

olettaa alueen olleen käytössä oidempään kuin "yli yön" 

pysähdyspaikka.

Asuinpaikan ikä 10 055 vuotta on sen verran vanha, että 

kutsuisin sitä ainakin yhdeksi läntisen Keski-Lapin 

pioneeriasuinpaikaksi. Kolarissa tehdyissä tutkimuksissa käy 

kuitenkin ilmi se, että vesistö on ollut yhdistävänä tekijänä niin 

Luntanginkankaalla kuin Pitkäkoskenrovalla ja Nuottajärvellä.

Minkälainen rooli veden läheisyydellä on ollut asutuksessa, ei 

olla kyetty osoittamaan luuanalyysillä, sillä kaikki löydetty 

luumateriaali paitsi yksi majavan luu, olivat vain kuivalla

maalla elävien nisäkkäiden luita.

Tämän hetken tietämyksen mukaan Kolarin Luntanginkankaan, 

Pitkänkoskenrovan ja Nuottajärven pyyntiväestöt ovat olleet 

terrestriaalisesti alueeseensa sitoutuneet.

Vesistö kuitenkin merkitsee helppoa ja nopeaa kulkuyhteyttä.

Radiohiilimenetelmä

Historiatutkimuksen käytössä 1940-luvulta lähtien.