Ei muuta nimeä ko Kasperi. Ei muuta nimeä ko Hilma.

Hilma Uusitalon (1932-2018) isoisästä, Kasper Asikaisesta, 
kirjoitti Katariina Korhonen.
HILMAN MUISTOLLE.

Uittohommiin ylös Tornionlaaksoon noussut Kasperi Asikainen oli omana aikanaan (1869-1949) kaikkien tuttu ja vain etunimeltään mainittu "etelänmies".

Kaikkien tuttu oli ehdottomasti myös Hilma Uusitalo (1932-2008), Kasperin Martti-pojan tytär Aitamänniköstä. Vietimme Hilman hautajaisia 18.8.2018 Sieppijärven kirkolla.
Hilma oli Sieppijärven vuosinaan työteliäs taksiyrittäjä, ihmisiä palveleva, kaikkien tuttu. Hän oli rohkea ja sanavalmis vaikuttajavaimo, lannistumaton omaishoitaja ja luotettava lähimmäinen.

____________________________________________

                                  
"Roopela oli monta sisarta. Yhen nimi oli Kaisa Maria, joka oli hellustellu erään Kasperi-nimisen miehen kanssa. Kun Roope näki, että Kaisa-Maria oli pieniin päin, hän kysäisi, mikä sen miehen sukunimi on. Mutta Kaisa-Maria ei tiennyt muuta nimeä ko Kasperi.

Silloin Roope kauhtu ja moitti, että olet sie kiimanen tyär, ko annat jätkän pukkia, etkä kysy ees sukunimeä. Mutta hyvin siinäki lopulta kävi. Kaisa Maria meni naimisiin Kasperinsa (Asikainen), ja he perustivat uudistilan Kolarin Aitamännikköön."

Lainaus kirjasta:
Vuosku. Miina ja Robert Vittikon perintö jälkipolville.
Tuomo Korteniemi (toim.) Väylä 2015.

"Kasperi Asikainen oli kaikkien tuttu ja vain etunimeltään mainittu "etelänmies", jolle oli heti alunperin myönnetty kotipaikkaoikeus Toornion jätkien roikkaan.
Puhetapansa ja murresutkaustensa ansiosta hän oli mieluinen kuultava. 

Kerran maattiin Karunginjärvellä viikosta viikkoon tuulia, jylmättiin illalla vuoronperään toisen ja toisen lauttamiehen teliä rantakivikoista irti, että olkapäät oli nilellä, eikä päästy kuin muutama talonväli alemmaksi, kun taas länsilaitanen paiskasi aamuyöstä takaisin rantaan. 

Asikaisen Kasperilla olivat akanottohommat jo niin pitkällä, että hääpäiväkin oli määrätty. Toiset lauttamiehet esittivät, kun Kasperi alkoi Vanhatalon rantapirtissä kaupata lauttaansa , että mitäs jos myisit sen vaimontekeleen ja veisit lauttan itse Toornioon. Mutta Kasperi myi halvalla telinsä ja lähti häihinsä Aitamännikköön."

Lainaus kirjasta: Lauttamies. Vanhaa tietoa Tornionjoelta ja sen latvavesiltä. Tekijät (myös kustantaneet) Valde Näsi ja Einar Liakka.

   Tievanpään uittoporukka kahvilla. Tämä lienee sitä seutua, joka yhdisti lauttamies-Kasperin ja            tulevan vaimonsa, Kaisa Vittikon. Pariskunta perusti myöhemmin talon Aitamännikköön Pellon          ja Kolarin rajamaille.

                                            ____________________________________

Molemmat tekstiini lainaamat tarinat (yllä) Kasper Asikaisesta ovat todella hyviä. Jo se tosiasia, että Kasperi tarvitsi vain etunimeään, ja se, että hänestä kerrottuja tarinoita on tallennettu ja tarinat ovat säilyneet muistissa, kertoo Kasperista sen, kuinka värikäs persoona hän on ollut.

Kuten tarinat vahvistavat, Kasperi Asikainen (1869-1949) todellakin perusti perheen ja uudistilan Kolarin ja Pellon rajamaille, Aitamännikköön. Vaimo tuli Konttajärveltä, ja oli Vittikon Roopen sisko, Kaisa Maria eli Kaisa Vittikko (1868-1950).



Yksi Vittikon perintö Pasman suvun jälkipolville on Kaisa Vittikko "Kasperinsa" kanssa

Kaisa kuului Salomon Ruokojärven Helena-tyttären kautta Pasmoihin. 

Pasman suvun kantavanhempia olivat OLLI HEIKINPOIKA (1731-1827) ja vaimonsa BRITA LAURINTYTÄR (s. 1728).
Pariskunnan nuorin tytär, KREETA RUOKOJÄRVI (s. 1771) ja miehensä HANNU (ent. Moona) RUOKOJÄRVI perustivat uudistalon Ruokojärven rannalle.

Ruokojärvien toiseksi nuorin poika, SALOMON (s.1804) perusti RUOKOVAARA-nimisen tilan, ja tästä nimestä tuli suurelle perheelle sukunimi. Yksi Salomonin tyttäristä oli HELENA (1834-1912), joka meni vaimoksi SALOMON VITTIKOLLE Pellon Konttajärvelle; Helenaa kutsuttiin siellä Tievan Heliksi.

Torppari SALOMON VITTIKON (1835-1885) ja HELENA RUOKOVAARAN  avioelämä alkoi Helenan kotona Ruokojärvellä, ja siellä syntyivät perheen pojat eli Iisak (1859-1940) ja Roope (1861-1937). Sen sijaan perheen tyttäret (6 kpl) syntyivät Konttajärvellä, myös tuleva Kasper Asikaisen valittu, Kaisa Maria.

 Kasper Asikaisen perhe Aitamännikössä

Pasman sukukirjan perusteella näyttää siltä, että Kasperi ja Kaisa Asikainen saivat kaksi lasta. Tarinan mukaan Kaisa oli "pieniin päin" ennen vihkimistä. Mahtoiko (Pasman sukukirjaan merkitty) Helli-nimen saanut tyttölapsi olla se, joka syntyi ensimmäisenä, mutta jonka kohtalosta ei ole osattu antaa sukututkijoille tietoja. Ei muuta kuin nimi, Helli.

Mutta Kasperin poika, Martti Asikainen! Hän syntyi (4.3.1899) ja kasvoi Aitamännikössä, otti vaimon Koivumaan kylästä ja sai Nansy Vuontisjärven (1901-1981) kanssa seitsemän lasta. Martista ja Nansystä tuli näin myös Hilma Dagmarin (13.9.1932) isä ja äiti. Tähän luettelen koko komean lapsikatraan ikäjärjestyksessä.

1. Väinö Johannes Asikainen, syntynyt 14.5.1921; rintamaveteraani
2. Elvi Maire Asikainen-Nurminen, syntynyt 7.9.1924
3. Paavo Immanuel, syntynyt 30.5.1926; veteraani
4. Mirja Kaarinen Asikainen-Koski, syntynyt 1.5.1928; Hilman hautajaisten (18.8.2018) aikaan ainoa elossa oleva sisarus.
5. Kerttu Tuulikki Asikainen-Ederstor, syntynyt 3.4.1931
6. Hilma Dagmar Asikainen-Uusitalo, syntynyt 13.9.1932, kuoli 1.8.2018 Sieppijärvellä.
7. Niilo Kasper Asikainen, syntynyt 3.6.1937. Kuoli kotinsa tulipalossa.