25.7.24

Rautatieliikenne Kolariin alkoi joulukuussa 1966

katakorhonen56@gmail.com / Katariina Korhonen e. Granat



Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat , PoRHa, järjestää kesäajelua Oulusta käsin



Paikallislehti Rantapohja julkaisi 25.7.2024 mukavan jutun otsikolla 
LÄTTÄHATUN KYYDISSÄ KIIRE UNOHTUI.

Tämä juttu inspiroi, sillä jo vuosia sitten tehtiin lastenlasten kanssa lättähattumatka Haukiputaalta Ouluun - kiitos Pohjois-Suomen Rautatieharrastajien aktiivisen toiminnan.

Lipuntarkastaja Kälkäinen kertoi Pohjois-Suomen Rautatieharrastajien kokoontuvan aktiivisesti ja heillä on Nokelan veturitalleilla käytössään kahdeksan tallipaikkaa. Jäseniä on reilut 230 ja Kälkäinen toivottaakin kaikki uudet jäsenet tervetulleiksi. Pari viikkoa sitten (2024) kävimme Raahessa, ja syyskuun lopulla järjestämme yön yli matkan Oulusta Joensuuhun - eli aktiivisesti toimitaan ja mukaan pääsee kyllä, Kälkäinen kertoi. 









Tämä muistokuva Suonenjoen kirkon edustalla olisi jäänyt ottamatta, jos perheeni olisi aloittanut sukulointimatkansa (kesällä 1966) sillä Torniosta lähteneellä lättähatulla, johon meidän oli tarkoitus ehtiä. Emme ehtineet siihen, säästyimme onnettomuudelta.







                                    

Kuvateksti mustavalkokuvaan:
1966, Kemi
. Tämä onnettomuuteen joutunut lättähattu oli lähtenyt Torniosta kesällä 1966, mutta piti palauttaa takaisin Kemiin. Miksi kuvasta tuli Katan perheen lomakuva?
 
Muistoon liittyvä tarina on tässä.
 Katan isä-Korhonen oli asettunut Sieppijärvelle 1956. Isän velimies ja äitinsä asuivat Suonenjoen Halla-ahossa ja Riihimäellä. Sinne isä halusi viedä lomilla perheensä. Niinpä kasvava Sulon perhe pääsi 50-luvun loppupuolelta lähtien kerran kesässä lättähattumatkalle Suonenjoelle. Matka aloitettiin Tornioon menevällä linjurilla. Torniosta jatkettiin lättähatulla Suonenjoen asemalle Kontiomäen ja Pieksämäen kautta.    
Kuvan lättähattu (4214) oli se kyyti, jolla perheemme piti matkustaa. Jostakin syystä myöhästyimme juuri tästä kyydistä. Hyvä niin, sillä seuraava kiskobussivuoro onnistui, ja pääsimme perille.


 

Rautatie Kolariin saatiin valmiiksi 1966

Ulla James ja Jouko Kurppa kirjoittavat 2024 (Facebook):

Kun rata aukesi 60-luvulla, tuli Kolariin "lättähattu" eli kiskobussi.
Olin katsomassa poikasena, kun rata avattiin Pelloon. Suuri pettymys, kun juhlajuna oli kiskobussi.


Muistelua 60-luvun rakentamisajasta 

Vanhinta kuvatietoa Kolariin johtavan rautatien rakennustöistä on löytynyt. Museoviraston kautta löytyy myös muutama kuva. Tiedossa on, että juurikin tämä raidetyömaa veti uusia asukkaita Kolariin, jotka myös jäivät. Olisipa mielenkiintoista, jos löytyisi nimitietoja ja tarinanpätkiä rakennustöiden tiimoilta. (3/2024)

Mauno Hautalan 1960-luvulla ottamat kuvat kertovat päivästä, kun Tornionjokivarren radanrakentajat saavuttivat Kolarin pitäjän rajan. 
Kuvissa näkyy Kolarin pitäjän johtoa (Eemeli Lakkala), radanrakentajia ja heidän työnjohtajia kuin myös VR:n vastaavia ratatyömiehiä (virkalakeissaan).

Unto Vuontisjärvi kirjoitti:

3/2024 (Facebook):
Olin lyhyen ajan penkkamiehenä ja ojankaivussa ko. ratatyömaalla Koivumaan aseman kohdalla.
Rakennusmestari Keltto oli työmaan pomona. 
Rahat rakentamiseen oli saatu ns. työllisyysrahoista, jonka takia penkalla ja ojankaivussa ei saanut käyttää koneita. Näin työ piti tehdä  lapiotyönä käsin. Ratapenkka oli onneksi korkea, jolloin autosta kipattu sora valui pääosin automaattisesti penkanjatkeeksi. Osa kuskeista oli kuitenkin arkoja peruuttamaan tarpeeksi lähelle penkan reunaa ja se tiesi aina lapiomiehelle hikistä työtä, kun penkan päälle jäänyt sora piti pudottaa alas. Myös ojat kaivettiin käsityönä. Suokohdissa panostaja räjäytti ensin enimmät maat ja lapiomies jatkoi siitä. 
Ratapenkka jossa ei vielä ollut kiskoja, toimi myös oikotienä Koivumaan ja Teuravuoman välillä. Ajelin usein (vuonna 1965) sitä pitkin, kun kävin Teuravuoman asunnoltani kotona Koivumaassa.

 

Heino Jussi (takimmaisena kuvassa vas.), Pauli Rundgren.


Eemeli Lakkala




Kolarin ensimmäinen asemarakennus, rakennettu 1966 ja kuvattu 1970.


Majoitusrakennuksia Sieppijärvellä 
Kaulinranta - Kolari -radanrakennusalueella 1960. Lehtonen, O. kuvaaja 1960. Suomen Rautatiemuseo. 

Sieppijärven pohjoispuolelta rata jatkuu pitkinä suorina osuuksina Kolariin, joka on edelleen Helsingistä lähtevien yöjunien pääteasema.(Liisa Virtasen kuva alempana)

Rautatien historia kertoo, että Kolarin rata on avattu liikenteelle useassa osassa näin:
Tornio - Kukkola,1922 
Kukkola - Karunki,1923 
Karunki - Korpikylä,1926 
Korpikylä - Aavasaksa,1927 
Aavasaksa - Kaulinranta, 1928 
👈👉👈👉
Kaulinranta - Pello, 1964
Pello - Sieppijärvi, 1965
Sieppijärvi - Kolari, 1966
Kolari - Niesa, Äkäsjoki, 1967
Niesa - Rautuvaara, 1973

Seuraavat kuvat muistavat sen pakkaspäivän helmikuussa 1985, kun ensimmäinen "autopikajuna Helsingistä" tuli Kolariin ensimmäistä kertaa. Valokuvaajat ja Yleisradion iso kuvausauto olivat vastassa. 

Tuohon aikaan (1980-luvun puolivälissä) kansanedustajana (1970 - 1987) toiminut Niilo Koskenniemi nähtiin Kolariin saapuvien matkustajien joukossa.

Niilo Koskenniemi, Anna-Liisa Keskitalo








                                     
 






Vas. etualalla  kuvaaja Heikki Pudas.



Tapio Niittyranta (Kolarin elinkeinoasiamies 1985) kirjoittaa koko Nuuskakairan juhlineen ensimmäistä junan saapumista:

1.4.2024 (Facebook):
Säännöllinen junaliikenne alkoi Kolariin helmikuussa 1985. Auto-junan saapuessa oli kova pakkanen, -35. Monien matkustajien auto jäätyi junamatkan aikana, niitä sitten sulateltiin pitkin päivää. Junan saapuminen oli juhlan aikaa koko Nuuskakairalle. Vastassa oli arvovieraita Helsingistä saakka, ja pitkin jokivartta. 

Jouko Kurppa (MTV:n uutispäällikkö 1985) vastaa Tapio Niittyrannalle: 
1.4.2024  (Facebook)

Olin silloin MTV:n uutisten uutispäällikkönä ja muistan pohtineeni, onko tuo tapaus sähkeen vai kokonaisen jutun paikka. Toimittajamme ja kuvaajamme olivat joka tapauksessa juhlajunassa todistamassa tapahtumaa. Näin muistelen.

Sanja Granat (5 v.) saneli tarinan (kotona äidille muistoksi):
16.2.1985.
Kävimme tänään Kolarissa katsomassa historian ensimmäistä henkilöjunaa, joka tuli Kolariin. Ihmisiä oli paljon. Oli mahtava pakkanen, mutta loistavan aurinkoinen sää. Meitä oli Virpi, mummo, Sanja, Arttu, Ossi ja äiti. 
p.s. Kuvieni mukaan paikalla oli YLE:n kuvausauto. 

Liisa Virtasen kuva "matkailujuna" Sieppijärven kautta Kolariin vuodesta 1985.

Kolarin pikajuna kiinnostaa junaharrastajia, kirjoittaa Jouko Kurppa:

1.4.2024 (Facebook):
Kolarin pikajuna ohittaa Järvenpään aseman tänään klo 9.45. Lähtenyt jo eilen illalla 8 maissa Kolarista, kulkenut entisen kotikyläni läheltä heti Kolarista lähdön jälkeen.
Monia junaharrastajia kiinnostaa nimenomaan Kolarin juna, koska siinä on näitä nostalgiaa herättäviä sinisiä museovaunuja. Vanhojen vaunujen vuoksi Kolarin junien matkavauhti ei päätä huimaa.
No, nehän tulevat kiireen rajan tuolta puolen.


Valtion Rautatiet. "Juhlakansaa" (tanssikyytikö?) kuorma-auton lava täynnä.