Elvi Filpan isänpuoleinen sukupuu. Sukulaisuus ei tunne kunnanrajoja.

KatariinaKorhonen (ent. Granat).

Elvi Filppa täytti 95 vuotta torstaina 7.4.2016.

Elvi Filppa nukkui pois 19.7. 2016 Rovaniemellä. Hänet haudattiin Sieppijärvelle, siunauksen Sieppijärven kirkossa (30.7.2016) toimitti kirkkoherra Simo Rundgren.

Elämäniloinen Elvi Filppa (1921 - 2016) on syntyjään Lappean Kallen nuorimmainen, mutta…

  

Mitä sukua oli Sieppijärven Kalle Lappea?
Kalle Lappean isä oli Kolarin Pellikan talossa syntynyt talollinen Lars Samuel Pellikka. Kalle Lappea tulee siis isänsä puolelta Pajalan Pellikka-sukuun, mihin taas eivät nykyiset Kolarin Pellikat tule.

Isä oli kahdesti naimisissa, ja Kalle saikin liudan eri-ikäisiä sisaruksia (9), ja jäsenyyden suurensuuresta tornionlaaksolaisesta sukupuusta. Isä-Larsin molemmat vaimot olivat ajan tavan mukaisesti alkuperältään samaa sukua, tässä tapauksessa yhteinen suku oli Sieppijärven Satta. Larsin ensimmäinen vaimo oli Eva Isaksdotter Pellikka ja toinen Sofia Rowa, josta tuli Kallen äiti.

Kallen äiti oli siis Rowan tilalla, Sieppijärvellä syntynyt piika Sofia Fredriksdotter Rowa. Rowan tilan toinen isäntäpari oli Olof ja Anna Stina Satta. Heidän tyttärensä Ewa Olofsdotter Satta (1821- 1901) meni naimisiin Fredrik Johansson Taapajärven (1814–1851) kanssa. Näin Fredrik Johansson Taapajärvestä tuli sekä kotivävy että Rowan tilan kolmas isäntä. Pariskunta sai kolme tyttöä. Tytöistä vanhin, Sofia Johanna, on Lappean Kallen äiti.

Kalle Lappea avioitui Alkkulassa syntyneen Kerttu Tiiperin kanssa, häät pidettiin Männistön tilalla Sieppijärvellä. Lapsia syntyi viisi. Pääpaino tässä artikkelissa ehdottomasti on syvällä Kallen Lappean juuristossa ja siitä kasvaneessa suuressa sukupuussa.

Toivon lukijoilleni tutkimisen ja löytämisen iloa! Tarina Elvi Filpan sukupuusta tarjoaa haasteita mutta varmasti myös löytämisen iloa niillekin, jotka eivät ole syntyisin Kolarista. Sukulaisuus ei tunne kunnan- tai valtakunnan rajoja.

1.

Lähdetään liikkeelle kaukaa – Sieppijärven lähinaapurista, Ruotsin Pajalasta

Ruotsin Pajalassa syntynyt Pellikan tilan isäntä, talollinen Samuel Mattson Pellikka (1744 – 1825) ja vaimonsa Margareta Esaiasdotter Tyni (1744 – 1795) saivat 10 lasta. Lasten äiti, Margareta oli alun perin Lovikassa syntyneen Anna Olofsdotter Forsin (s. 1706) ja Esaias Olofsson Tynin tytär.

Pellikan pariskunnan lapsia olivat ikäjärjestyksessä Esaias (s. 1766), Anna (1766 – 1811), Maria syntyi 1769; avioliitto vuonna 1798 Isak Olsson Forsin kanssa, Brita (s. 1770), Ablona (s. 1772), Margareta (s. 1777); avioliitto vuonna 1809 Henrik Matsson Kurvanderin kanssa, Sara (s. 1778); avioliitto Kolarissa vuonna 1795 Samuel Matsson Kaaskon kanssa, Henrik (s. 1779), Stiina (s. 1781); avioliitto vuonna 1808 Henrik Tomasson Vuopion kanssa ja Olof Samuelsson Pellikka (1782 – 1854).

Talollisen poika, Olof Samuelsson Pellikka on se, jonka tässä tarinassa lasken Kalle Lappean esi-isäksi.

Olof Samuelsson Pellikka oli siis syntynyt Pajalassa 1782. Olof kuitenkin muutti Suomen Kolariin 1810 ja osti osan Jokijalka-tilasta. Tämän tilan nimeksi tuli Pellikka. Pajalassa on ollut paljon Pellikoita, mutta tilan nimeksi Suomen Kolariin Pellikka tuli Olof Samuelin mukana. Nykyiset Kolarin pellikkalaiset eivät kuitenkaan kuulu Pajalan Pellikka-sukuun.

Olof Samuelsson Pellikka meni naimisiin kaksi kertaa, ensimmäinen (1808) vaimo oli Magdalena Kuoppala (1782 – 1813). Toinen vaimo (1815) oli Eva Greta Filipsdotter Koivuniemi (s.1787).  

Ensimmäisestä aviosta syntyi kaksi lasta, molemmat syntyivät ilmeisesti Kolarissa.

Olof ja toinen vaimo Eva Greta saivat ilmeisesti yhdeksän lasta vuosien 1816 – 1831 välisenä ajanjaksona. Yksi heidän pojistaan peri Pellikan tilan, ja yhdestä tuli Lappean Kallen isä. 

Olofin ja Eva Gretan tyttäristä tunnetaan Maria Kristina Metsävainio (s. 1824; avioliitto Fredrik Isaksson Metsävainion kanssa 1850). Olofin ja Eva Gretan tyttäristä Anna Kaisa Pellikka (1829 – 1910) oli se, josta tuli avioliiton (1850) myötä Lappea. Hänen miehensä nimi oli Johan Vilhelm Lappea. Pariskunta ei saanut lapsia.

Anna Kaisa Lappea  ja miehensä on haudattu Pajalan hautausmaalle.

Kun Olof Samuelsson Pellikka vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1854 kuoli, jäi Pellikan tila hänen pojalleen Olof Wilhelm Pellikalle, joka kuitenkin myi sen vuonna 1856 Johan Antinpoika Filpalle.

Olofin ja Evan pojista Lars Samuel Pellikka (1830 – 1902) eli aikuisikänsä Kolarin Lappeassa ja hänestä tuli aikanaan Elvi Filpan isän, Kalle Lappean, isä. Lars Samuelista tuli siis tarinani päähenkilö.

Lars arvatenkin syntyi kotitilallaan Kolarin Pellikalla. Hän kuitenkin muutti Lappeaan. Miksi?

Aivan ensimmäiset ihmiset, jotka muuttivat Lappean kylään, olivat Köngäsestä Kangas-nimisiä, ja osa myös Pellikka-nimisiä naimakaupan kautta. Lappeaniemen uudistilan perustikin vuonna 1827 Isak Adamsson Kangas. Häneen tutustumme, kun Lars Samuel Pellikka menee naimisiin Isak Adamsson Kankaan tyttären, Eva Lappean kanssa. 

Miksi Lars siis lähti Lappeaan?  Kotivävyksi lähti.

2.

Lappean Kallen isä oli maanviljelijä Lars Pellikka (1830–1902) mutta äiti ei ollut Eva Lappea

Lars Samuel Pellikan ensimmäisen vaimon nimi oli Eva Lappea (1831–1863), ja avioliitto solmittiin 30.8.1854.

Evan isä oli Pajalan Köngäsessä vuonna 1792 syntynyt Isak Adamsson Kangas; sama mies, joka myöhemmin muutti Lappeaan, ja otti sukunimekseen ensin Lappeaniemi ja lopulta Lappea.

Isak Adamsson Kangas oli asiakirjojen mukaan Lappean kylän ensimmäinen asukas, uudisraivaaja. Evan Isak-isä eli pitkän elämän, eli hän kuoli 87-vuotiaanan vuonna 1879.

Evan äiti puolestaan oli Sieppijärvellä vuonna 1792 syntynyt Catharina (Kaisa) Johansdotter Satta.  Eevan äiti oli siis suuren talon tytär, sillä Eevan äidinpuoleinen isoisä Johan Michaelsson Satta (1786–1815) oli se isäntä, joka oli perustanut Sieppijärvelle Satan talon. Se oli sama tila, joka myöhemmin 1800-luvulla myytiin Fredrik Moona Ruokojärvelle, eli miehelle, joka kaupan yhteydessä vaihtoi sukunimensä Ruokojärvi nimeksi Satta.

Kolarin rippikirja kertoo Larsin ja Evan elämästä ja asumisesta seuraavaa:

RIPPIKIRJA: Kolarin kylä, LAPPEA: N:o 20, 1/8 mtj sk: Lappea.

1.

Syytinkimies Isak Adamsson Lappea, s. 7.12.1792. Vaimo Kaisa Johansdotter Satta, s. 1792, heillä tytär Maria, s. 1831.

Tämä rivi tarkoittaa, että Larsin Eeva-vaimon vanhemmilla oli ns. asumaoikeus eli syytinki. Rivi sisältää myös sen tiedon, että Evan kaksoissisko, Maria Lappea asui vielä ns. kotona vanhempiensa kanssa.

2.

Lars Samuel Olofsson Pellikka, s. 27.9.1830, k. 21.2.1902, ja ensimmäinen 

vaimonsa Eva Isaksdotter Pellikka, s. 19.12.1831

Larsilla ja Evalla lapset:

Josefiina, s. 2.7.1855, kuoli 1857

Isak Vilhelm, s. 12.2.1857, eli Ylitornion Närkissä vielä vuonna 1935

Lars Levi, s. 19.8.1859, kummit Axel Isakssons Lappea ja Greta Johanna; muutti Ylitorniolle 1901.

Josefiina, s. 1.11.1860, kuoli 1864, kasteen suoritti itse Lars Levi Laestadius

Erika, s. 7.11.1862, kuoli 1940 naimattomana; muuttanut Turtolaan 1881.

3.

Mukana asuivat:

Johan Wilhelm Johansson Lappeaniemi, s. 7.12.1830 ja vaimonsa Anna Kaisa Olofsdotter Pellikka, s. 24.2.1829.

Tämä rivi tarkoittaa, että Lars Samuelin sisko, Anna Kaisa, asui miehensä (vihitty 1850) kanssa Lars Samuelin ja Evan talossa.

 Anna-Kaisa Pellikka oli Lappean Kallen isän sisko. Hautapaikka löytyy Pajalasta.

Rippikirjaan on siis merkitty Larsin ja Evan yhteiset lapset, joita oli viisi. Jotta on helpompi hahmottaa koko Lappean Kallen sisarusparvi ennen lähempää esittelyä, liitän tähän listan kaikista Larsin lapsista eli yhdeksästä Kallen sisaruksesta. Tummennetut nimet tarkoittavat aikuisiän saavuttaneita sisaruksia.

Kallen sisarukset (mukana Kalle itsekin) ovat Josefiina (s. 1855–1857), Isak Vilhelm (s. 1857), Lars Levi (s. 1859), Josefiina (s. 1860–1864), Erika (s. 1862 - 1940); Johan (s. 1867 - 1897), Josefiina (s. 1871) Petäjäniemi, Immanuel (s. 1873 - 1908), Karl (s. 1876 - 1966) eli Kalle ja Leonard (1881 – 1885).

Ajan tavan mukaisesti Lars ja Eva Lappean avioliitto tarkoitti myös sitä, että heistäkin tuli kummeja. Löysin merkinnän, jonka mukaan 25.6.1858 uudistilallinen Aksel Isaksson Uusitalo Kolarin kylästä ja vaimonsa Johanna Pehrsdotter saivat tyttären, Kaisa Sofian. Tyttären kummeiksi on merkitty maanviljelijä Lars Lappea ja Eva Isaksdotter.

2.1. Lappean Kalle sai kolme sisaruspuolta isänsä ensimmäisestä avioliitosta

2.1.1.

Isak Wilhelm Ala-Antti muutti Ylitornion Alkkulaan

Larsin ja Eevan avioliitosta oli syntynyt ensin tyttö, mutta Josefiina menehtyi parivuotiaana samana vuonna kuin perheen vanhin poika, Isak Wilhelm syntyi eli 1857.

Isak Wilhelm Lappeasta löytyy muuttokirjamerkintä. Vuoden 1872 Kolarin seurakunnan muuttokirjan mukaan muutti piika Brita Greta Fredriksdotter Rova maaliskuussa Alkkulaan. Saman vuoden 1872 lokakuussa niin ikään Alkkulaan muutti Isak Wilhelm Larsson Lappea.

Isak meni Ylitorniolla naimisiin vuonna 1878. Vaimon nimi ei ollut Ylitorniolle muuttanut, edellä mainittu Brita Rova, vaan Brita Ala-Antti, entinen Brita Hannuntytär Heikka, joka oli syntynyt 1850 ja joka kuoli jo 1905. Brita Ala-Antin isä oli Ylitorniolta kotoisin ollut Hannu Lohiniva, myöh. Heikka. Asiakirjojen mukaan näyttää siltä, että Isak otti nimekseen Ala-Antti.

Isak Wilhelm Larsinpoika Ala-Antti, entinen Lappea (1857 – 1941) lienee ollut ainakin jossakin elämänsä vaiheessa metsänvartija, ja perhe asui Närkissä. (Elvi Filpalla on muistitietoa siitä, kuinka Kalle-isä kävi sukuloimassa Närkin markkinoilla.)

Isak ja Brita Ala-Antti saivat yhdeksän lasta, mukana yhdet kaksoset.

Isakin Wilhelmin ja Britan viisi vanhinta lasta ovat Maria Eufemia (1878 - 1949), Anna Sofia (1880 - 1949), Amerikkaan 1902; Hulda Josefiina (1884 – 1958), naimaton; Laura Johanna (1884 – 1911), naimaton; ja Fanny Aurora (1885 – 1952).

Tästä Lappean Kallen veljentyttärestä, Fanny Aurorasta tuli Helsingin seudulta kotoisin olleen Ivar Konstantin Ivarinpoika Grönbergin vaimo, kun heidät vihittiin 1908.

Fannyn ja Ivarin kaksi vanhinta lasta olivat Ivar Evald Hemming Grönberg (1908 – 1937) ja Maire Linnea Pasula (s. 1910), joka vihittiin Elis Arvid Pasulan kanssa 1936.

Fanny ja Ivar Grönberg saivat myös tyttären, josta tehtiin äitinsä kaima. Hän oli Fanny Aune Wilhelmina (1911 – 2007). Tästä Fannysta tuli avioliiton myötä Fanny Saukkoriipi, ja samalla suuren Pasman suvun jäsen.

Fanny Aunen jälkeen perheeseen syntyivät Viljo Harald Grönberg (s.1912), Linda Helena (s. 1914) Salmi, Lauri Osmo Grönberg (1916), Väinö Olavi (1918 – 1919), Lea Sofia (1920 – 1927) ja Eila Elisabeth (1922). Pojista Alis Alfons Grönberg (1925 – 1944) kaatui sodassa. Kaikista nuorimmat Fanny ja Iivari Grönbergin lapset ovat Väinö Erkki Grönberg, Kirsti Marjatta ja lapsena kuollut Anna Mirjami.

Isak Wilhelm ja Brita Ala-Antin neljä nuorinta lasta olivat Isak Benjamin (1887 – 1956) Antinmaa, vaimo Anna Lyydia Isakintytär Antinmaa (1888); Hilja Erika Palsi (s. 1890), muutti miehensä Oskar Ferdinand Akselinpoika Palsin (ent. Åhlberg) kanssa Turkuun 1930; Edit Helena Heikka (1892), vihittiin 1918 avioon Kaarlo Aarne Pekanpoika Heikan kanssa; saivat 11 lasta; ja Juho Leevi (1894), vaimo Aino Alanko.

2.1.2.

Lars Leevi Lappeasta tuli pienten lasten yksinhuoltaja 1898

Lappean Kallen velipuolista Lars Levi eli Lauri Leevi Laurinpoika Lappea (1859 – 1916) meni ensin naimisiin Maria Johanna Kobergin (1860 – 1889) kanssa ja sitten Eeva Kaisa Hjertbergin (1850 – 1898) kanssa. Molemmat vaimot kuolivat nuorina äiteinä. Menetystensä jälkeen Lars Levi muuttikin lastensa kanssa Ylitorniolle vuonna 1901, missä myös kuoli 1916.

Lars Leevi Lappean lapset ovat:

*Mariana (syntyi Kolarissa 1885, kuoli Ylitorniolla 1949), avioliitossa vuodesta 1902, mies oli Alfred Eliel Gumse, syntyi 1874 Revonlahdella, kuoli 1953 Ylitorniolla. Gumsenin pariskunta sai yksitoista lasta.

*Amanda Kristina (syntyi Kolarissa 1887, kuoli 1964), avioliitossa vuodesta 1912, mies Akseli Heikkilä (1884 – 1963). Amanda muutti Karunkiin 1913. Heikkilän pariskunta asui Kukkolassa, ja heille syntyi kymmenen lasta, vanhin Veikko Akseli Heikkilä (1914) ja nuorin Paavo (1932).

*Erika Sofia (Amandan kaksoissisko, syntyi Kolarissa 1887, kuoli 1947 Karungissa), avioliitossa, mies Isak Vilho Husa (1865 – 1925). Erika muutti Karunkiin 1919.

*Lauri Leevi (syntyi Kolarissa 1888, kuoli Ylitorniolla 1968), avioliitossa vuodesta 1947, vaimo Maria Kustaava Rautio, e. Juustovaara (1894 – 1979); Leevillä yksi tytär.

3.

Lappean Kallen Lars-isän toinen avioliitto ”tuo Kallen Sieppijärvelle”

Lars Samuel Olofsson Lappean (ent. Pellikka) (s. 1830) toinen avioliitto Rowan tilan tyttären, Sofia Johanna Fredriksdotter Rowan (1841 - 1887) kanssa vahvistettiin vuonna 1870. Löysin alkuperäisen dokumentin, jossa lukee: ”Bonden, enklingen Lars Samuel Olofsson Lappea och pig Sofia Johanna Fredriksdotter Rowa vigde i Pajala kyrka av Stenborg”.

Kallen tulevat vanhemmat vihittiin siis Pajalan kirkossa toukokuussa 1870.

3.1.

Lappean Kalle sai kolme sisarusta isänsä toisesta avioliitosta

3.1.1.

Isä Lars Lappea meni nyt naimisiin toisen kerran, sillä ensimmäinen vaimo Eva oli kuollut vuonna 1863. Itse asiassa Larsin ja Rowan Sofian avioliiton virallistaminen oli jostakin syystä pitkittynyt, olihan Sofia jo synnyttänyt Larsille ennen aviota (4.12.1867) pojan, jolle oli annettu nimi Johan eli Jonne Lappea. Johanin kummeiksi on kirkonkirjoihin merkitty nimet Koberg, Karl K ja Greta Johanna Lappea (merkinnät epäselviä).

Johan Lappeasta minulla ei ole tässä vaiheessa enempää tietoa kuin, että hän olisi ottanut ”naimakirjan” Ouluun 17.8.1892 mutta kuollut melko pian eli 22.12.1897.

3.1.2.

Sen sijaan Larsin ja Sofian seuraava lapsi, Josefiina Lappea (1871 – 1952), yhä elää jälkipolvissa. Josefina oli syntynyt 20. joulukuuta 1871. Lapselle oli annettu hätäkaste 7. tammikuuta 1872, ja yhdeksi kummiksi on merkitty Eva Kaisa Fredriksdotter Rowa, eli äidin sisko.

Lappean Kallen sisko, Josefiina Lappea, meni siis naimisiin Kalle Petäjäniemen kanssa. 

Tämän kuvan nimi on  "1929, Pekka Petäjäniemi". Kuvaan on merkitty Kalle Lappean sisko, Josefiina, josta tuli kuvan haltijan, Anja Petäjäniemi Ahtiaisen isänäiti, eli mummo.

Petäjäniemen pariskunta sai seitsemän aikuiseksi kasvanutta lasta; Oskari (s. 1895), Eino H. (s. 1897), Hilja Sofia (s. 1899 - 1934) Rundgren, Kalle Kustaa (s. 1904), Aina Josefiina (s. 1906) Vanhatalo, Yrjö Hannes (s. 1906) ja Jonne Aksel (1911).

Josefiina Petäjäniemi (o.s. Lappea) on haudattu Pajalaan. Hautakiveen merkitty syntymäaika poikkeaa kirkonkirjamerkinnästä, 20.12.1871. Josefiinan mies oli Karl Kustaa eli Kalle Petäjäniemi.

Lappean Kallen siskonpoika, Oskari Petäjäniemi, oli naimissa Anna Maria Valtosen kanssa. Anna Petäjäniemi oli Sieppijärvellä elämäntyönsä tehneen opettaja Hilma Laurilan sisko.

Josefiinan ja Kallen pojista Hannes Petäjäniemi oli se, muutti avioliittonsa myötä Sieppijärven Poikkijärvelle. Hän oli naimisissa Alida Vaattovaaran kanssa.

Pojista Eino H. Petäjäniemi (s. 1897) oli naimisissa Tyyne Helena Eeron kanssa. Eino sai isältään Kallelta vuonna 1942 tilan nimeltä Alatalo. Muistitiedon mukaan tämän tilan ensimmäinen isäntä on ollut Sakari Koberg, ja tila on kuulunut Petäjäniemen suvulle vuodesta 1819 lähtien.  

Kustaa Petäjäniemen vaimo oli Amanda Alanentalo ja Jonne Akselin vaimo oli Amanda Malinen.

Lars ja Sofia Lappealle syntyi lisää lapsia heti Jonnen (1867) ja Josefinan (1871) jälkeen, sillä Immanuel syntyi vuonna 1873, Karl eli Kalle s. 1876 ja Kallen jälkeen vielä Leonard, joka kuitenkin kuoli vauvaiässä.

3.1.3.

Immanuel Lappea kuoli 1908, mutta sitä ennen hän solmi avioliiton (1897) Sandra Marjavaaran (1876 – 1953) kanssa. Pariskunnan lapsia olivat Maria (1897 – 1898), Maria Amalia (s.1898), Jenny Elviira Mettovaara (1900 – 1959) ja Hilda Sofia (1904 – 1980), ei lapsia.

3.1.4.

Vuoden 1876 syntyneiden luetteloon on merkitty (1.3.1876) Karl Lappea eli Kalle. Asiakirjan mukaan Kallen kummeiksi on merkitty Jakob Siekkinen vaimonsa kanssa sekä torppari Fredrik Drugge, ja torpparin tytär Eeva Kaisa Hjertberg. Ainakin osa Kallen kummeista näyttää tulevan Pajalasta.

4.

Toinen puoli Kalle Lappean sukutarinasta on vanhaa Sieppijärven kylän paikallishistoriaa.

4.1.1.

Kallen isoäiti oli Rowan tilan isäntäpariskunnan tytär

Ohessa on ote Kolarin seurakunnan asiakirjasta, josta näkyy Kallen äidin, Sofia Fredrikintyttären ja tämän sisarusten tiedot siihen aikaan, kun Kallen äidinäiti, Ewa Olofsdotter, meni naimisiin Rowan tilan isännän kanssa. Avioliitto oli Ewalle toinen.

Sieppijärven kylä, Rowa, N:o 2, 1/8 mtj, ko: Rowa

Isak Henriksson Tiensuu, s. 19.2.1821

Vaimo Ewa Olofsdotter Satta, s. 15.11.1821 (vaimon toinen avioliitto)

Vaimolla lapset avioliitosta Fredrik Taapajärven kanssa:                 

Sofia Johanna Fredriksdotter, s. 21.12.1841         

Eva Kaisa Fredriksdotter, s. 17.4.1843

Brita Margareta, s. 27.9.1845

Yhteiset lapset:

Henrika Isaksdotter, s. 19.6.1853

Karolina, s. 24.4.1856, kuoli 1856

Erik, s. 26.11.1857

Johan Mathias, s. 18.5.1861 ja

Hilma Gustava, s. 16.5.1863

Syytinkiläinen, svärfader:

Olof Michelsson Satta, syntyi 1788, kuoli 15.9.1870.

Tämä rivi tarkoittaa, että Ewan isä eli tyttärensä taloudessa ns. syytinkiläisenä.

Rowan tilan perustajia olivat olleet Michel Michelsson Satta (s. 1754) ja vaimonsa Helena Olsdotter Nykäinen Kangosesta (1760–1824). Seuraava isäntä oli pariskunnan poika Olof Michelsson (1788–1870) Satta ja vaimonsa Anna Stina Karlsdotter Välitalo. Pariskunta oli vihitty 1817.

Olofin ja Anna Stinan tyttäristä Ewa Olofsson, ent. Satta (s. 1821- 1901) meni naimisiin Fredrik Johansson Taapajärven (1814–1851) kanssa.

Näin Fredrik Johansson Taapajärvestä tuli sekä kotivävy että Rowan tilan kolmas isäntä. Pariskunta sai kolme tyttöä. Tytöistä vanhin, Sofia Johanna, on Lappean Kallen äiti.

Yllä oleva asiakirja osoittaa myös sen, että talollisen tytär, leski Ewa Rowa, ent. Satta, ent. Taapajärvi meni Fredrik Taapajärven kuoleman (1851) jälkeen vuonna 1852 uusiin naimisiin Isak Henriksson Tiensuun (1821 – 1874) kanssa.  

Kallen isoäiti Ewa eli pitkän elämän. Hän ehti elää Rowan tilalla elatusleskenä vielä 1890-luvulla. Siihen aikaan talossa asui vielä nuorin tytärkin, vuonna 1863 syntynyt Hilma Gustava. Tuohon aikaan Rowan tilan piikana talossa asuivat Brita Stina Vuontisjärvi (s. 1840) poikansa Frans Hermannin kanssa. Piikoja olivat myös Hilda Maria Vaattovaara ja Elmiina Heikintytär Uusimaa.

Viimeiseksi Sieppijärven Rowassa asui Brita Margareta Rowa perheineen. Hän oli Eva ja Fredrik Rowan, (entisen) Taapajärven tytär, Kalle Lappean täti eli Sofia-äidin sisar.  Brita Margareta Rowa (s. 1845) oli muuttanut 1872 Alkkulaan, avioitunut siellä Hyttyräksi, mutta tullut ”nyytyineen” myöhemmin takaisin kotiin Sieppijärven Rowalle.  Britalla ja hänen miehellään, Isak Robert Juhonpoika Hyttyrällä (Antinmaa) oli viisi tytärtä.

Britan tyttäristä Josefiina Rowa (s. 1884) oli siis Kallen lähisukulainen, ensimmäinen serkku; äidit kun olivat sisaruksia.

5.

Lappean Kallen isä oli Lars (Pellikka) Lappea ja äiti Sofia Fredriksson Taapajärvi

Kallen äidinpuoleisesta suvusta tekee mieli heti aluksi todeta se, että vaikka Satan ja Kankaan eli Lappean sukuun kuulunut Eva Lappea (k.1863) ei ollut Kallen biologinen äiti, hän lienee se, joka jätti perinnökseen sekä Lars-miehelleen että Larsin pojalle, Kallelle sukunimen Lappea.

Lars Samuel ja Ewa Lappean yhteisistä lapsista tuli Kallen sisarpuolia, näistä aikuisiksi selvisivät Isak Wilhelm Ala-Antti, Lars Levi Lappea ja Erika.

Lars Lappean toinen vaimo, Sofia Rowa, oli ajan tavan mukaisesti ainakin vähän sukua ensimmäiselle vaimolle, Lappean Evalle; naiset nimittäin kuuluivat molemmat Sieppijärven Sattoihin. Niinpä Sofia toi Larsin kanssa tehdyille lapsille (eli Kallelle ja tämän sisaruksille) äidin ominaisuudessa jäsenyyden sekä äitinsä sukuihin (Satta, Nykäinen, Välitalo, Rowa) että isänsä Taapajärven sukuun, joka lienee osa Pasman suursukua.

Sofia (s. 1841) oli tiettävästi vain kerran naimisissa, ja hän kuoli verrattain nuorena, eli vuonna 1887 vain 46-vuotiaana.

6.

Lappean Kallen jälkipolvea

Karl Lappea (1876 - 1966) ja Gertrud Sofia Tiiperi (1882–1976) vihittiin avioliittoon Männistön tilalla Sieppijärvellä.  Männistö oli siihen aikaan keskeisellä paikalla, sillä Äijävaaran kautta kulki hevostie Koivumaasta Männistölle, Naamijoki-varteen Sieppijärvelle.

Männistön tila oli perustettu hiukan myöhemmin kuin Käkivaaran talo. Männistön isäntä oli Iisak Iisakinpoika Kangas, Käkivaaran emännän veli. Männistön emäntä oli Kristiina Josefiina Satta, Käkivaaran Salmon veljen tytär.

Kallen vaimo Gertrud eli Kerttu Sofia Tiiperi oli syntynyt 27.5.1882. Kerttu oli Ylitornion kirkonkirjojen mukaan Alkkulasta kotoisin olleen piika Maria Tiiperin ”jalkalapsi”. Kertun kummeiksi on kirkonkirjaan merkitty tullivahtimestari Mikko Taina ja Maria sekä piika Greta Matilda Thoni. Kasteen on suorittanut Antti Holmström. Muistitiedon mukaan Kertun biologinen isä olisi ollut metsänhoitaja Lindström.

Myös Satan sukukirjan mukaan Kertun äiti olisi ollut Maria Tiiperi mutta etunimillä Eva Maria Isakintytär Tiber, syntynyt 14.2.1853. Eva Marian vanhemmat olivat renki Isak johansson Tiber ja Maria. Eva Marian kummeiksi on merkitty Leukumaa, Rautio ja Niemi.

Jos tiedot Kertun äidistä pitävät paikkansa, Maria synnytti Kerttu-tyttärensä 29-vuotiaana piikana Alkkulassa. Tämän jälkeen hän olisi muuttanut Alkkulasta piiaksi Pajalaan, ja tavannut tulevan miehensä Simeon Henriksson Ravelinin (1861 – 1933). Simo ja Maria Ravelin saivat tiettävästi yhteisiä lapsia – ainakin Kalle Kustaa Ravelin – nimisen pojan ja kaksi muuta.

Vaikka Maria Tiiperi meni naimisiin Simo Ravelinin kanssa, Kertusta ei näy merkintöjä, että hän olisi ennen tai jälkeen äitinsä avioliiton käyttänyt sukunimeä Ravelin. Siksi Sieppijärven vanhalla hautausmaalla olevaan Kertun (ja Kallen) hautakiveen hakattu sukunimi Ravelin ei ole Kertun juurien näkökulmasta täsmällistä tietoa.

Helena Liikamaa kirjoittaa Satan sukukirjassa (s. 268) Lappean Kertusta näin:

”Tiiperin Marian tyttö Kerttu tuli kuuluisaksi pitojen laittajana ja herrojen palvelijana jo varhaisessa nuoruudessaan. Palvelijana ennen avioliittoa hän oli yhdeksän vuotta mm. metsänhoitaja Granbergilla ja monessa muussa paikassa.

Ensimmäinen täytekakku Kertun muistelun mukaan tuotiin Tukholmasta Pajalaan kauppiaan tytön vihkiäisiin. Kakku oli täytetty vain sisältä, päältä sitä ei oltu koristeltu.

Pitokokki ei taitojaan toisille halunnut opettaa. Se oli salaisuus, miten kana saatiin paloiteltuna näyttämään eheältä. Nokkoskeittoa alkuruokana Kerttu keitteli ja sanoi sitä pinaattikeitoksi, joten se paremmin syötiin.

Avioliittoon Kerttu vihittiin Männistöllä Kalle Lappean kanssa, mutta tämä ei hidastanut hänen työtään pitojen valmistelijana, vaan työ jatkui aina viimeiselle vuosikymmenelle asti.

Kerttu oli herrojen piika, Kivikon Manta ja Poikkijärven Tyyne laittoivat köyhien pitoja.”

Lappean Kertun vanhemmat, Maria Tiiperi ja miehensä Simo Ravelin asuivat Sieppijärvellä Kulluvaaran tilan torppareina Ravela-nimisellä tontilla. Kun Simo Ravelin kuoli 1933 ja vaimonsa Maria vuonna 1934, asettui Ravelaan Marian ja Simo Ravelinin vanhin poika, postinkuljettaja Kalle Ravelin. Ravelan paikka oli nykyisen (2013) Siwa - Sieppijärven paikalla.

Lappean Kalle ja vaimonsa Kerttu asettuivat asumaan niin ikään Kulluvaaran torppareiksi. Heidän paikkaansa kutsuttiin Kerttulaksi, ja ensin siinä asui Aapo Kieri -niminen mies. Seuraavia asukkaita olivatkin Kalle perheineen, ja viimeksi Kallen ja Kertun poika, Lauri Lappea (perheineen). Talo on edelleen Lappean perheen hallussa.

6.1.

Lappean Kallen ja Kertun lapset

6.1.1.

Helmi Lappea (1908 - 2003), aviossa Huugo Pääkkölän (1906–1950) kanssa; asui perheineen Kolarin Luovatuksessa.

Lapset: Lasse Pääkkölä, Huugo Ales Pääkkölä, Ilmo Kalervo, Esko Eelis Pääkkölä ja Reino Kaarlo Pääkkölä.

6.1.2.

Martta Lappea (1912 – 2000), aviossa Otto Harjuhaahdon (entinen Harju) kanssa; asui perheineen Pajalassa. Lapset: Birgitta Harjuhaahto – Mattson ja Torsten Harjuhaahto.

 Martta ja Otto Harjuhaahdon hautapaikka on Pajalassa.

.

Reino Lappea (1915 – 1939). Kaatui sodassa.

6.1.4.

Lauri Lappea (s. 1918), aviossa Helmi Vaattovaaran (s.1920) kanssa.

Laurin ja Helmin lapset ovat Ossi Lappea, Raili Kylmämaa, Aila Aalto, Reino, Marja-Terttu Lappea ja Seppo.

Lauri ja Helmi ovat asuneet Kerttula-nimistä tilaansa, joka on tullut Lappean suvulle 1917. Ensimmäinen isäntä oli Laurin isä, Kalle Lappea. Lauri Lappealle tila on siirtynyt oston kautta vuonna 1968.

6.1.5.

Elvi Lappea (s. 1921), oli aviossa Väinö Filpan (1914 - 1977) kanssa; asunut perheineen Sieppijärvellä, Nuottavaarassa, Ruotsin Eskilstunassa; Nuottavaarassa vuodesta 1946 (Nuottarova); asuu nyt (2013) hoitokodissa Rovaniemellä.

Lapset: Kirsti Laatikainen, Riitta Kauhanen, Raija Filppa, Jorma, Tarja Filppa, Marjo Filppa, Virpi Filppa ja Ari Filppa.

Nuottarovan eli Nuottavaaran kotitilan omistus on siirtynyt Ari Filpalle, ja hän siellä perheineen asuu.

ISÄN TYTTÖ!

Elvi Filppa on elämäniloinen, pitkän päivätyön tehnyt seniori, joka syntyi 92 vuotta sitten Sieppijärvellä, huhtikuussa 1921. Hän on ihmisiä rakastava, seurallinen ja iloinen nainen, joka oli aikoinaan perustamassa sekä Kolarin ja Järvikylien Eläkeläisyhdistystä että Kolarin kunnan Kotiseutumuseota. Hän on koko ikänsä ollut kaikessa mukana. Elämä on ollut henkisesti rikasta, elämä on ollut täynnä iloa mutta myös surua. Tällä hetkellä Elvi elää onnellista hiljaiseloa hoivakodissa Rovaniemellä, rakkaista lapsista osa asuu aivan lähellä samassa kaupungissa. Läheiset ovat lähellä.

Elvin muisti on edelleen hyvä, niinpä on ollut ilo koota Lappean sukuselvityksen liitteeksi pieni Elvin muistelus isästään Kalle Lappeasta.

Elvi kertoo olleensa aina isän tyttö, sillä Kerttu-äiti oli Elvin sanojen mukaan aina töissä eli aina poissa kotoa. Lappean Kerttu oli se kaikkein haluttu palvelija ja pitokokki, jonka työtä oli erityisesti suurien pitojen järjestäminen.

Elvin on helppo ymmärtää nykyajan lapsia, joiden iltapäivien vain on kuluttava yksin kotona siihen asti, kunnes vanhemmat tulevat illalla töistä kotiin. – Muistan kouluajoistani 20-luvun Sieppijärvellä sen, kuinka aina tulin koulusta tyhjään kotiin…

Isäkin tietenkin kävi töissä. Hän saattoi olla kuivaamassa Sieppijärven Kunnittajanvuomalla jänkkää niittymaaksi tai saattoi hän olla viikon Sieppijänkällä heinätöissäkin. Isä saattoi olla savotalla töissä. Hän saattoi olla hevosensa kanssa rahdinkuljetusmatkalla, tulossa tai menossa Ylitornion Kaulinrantaan; sieltä kun haettiin Wiljaamin ja Iivarin kauppoihin kauppatavaraa. Jonakin talvisena päivänä Kallella riitti hommaa, kun hän kävi porolla hakemassa kuivat heinät niittymailta.

Elvin lapsuusvuosina kesä oli sitä aikaa, kun tehtiin heinää kaukana kotoa olevilla jänkkäniityillä. Koska Elvi oli perheen kuopus, isä Kalle ei häntä aivan taaperona arvannut ottaa mukaan heinätöihin. Kun sitten aikuiset huomasivat, kuinka ”rivakkajalkainen” tyttö Elvistä oli kasvamassa, jo heltisi kesätöihin lähtölupa. Heinäntekoreissu kesti viikon päivät. Niittykämpissä yövyttiin eikä yksin töitä huhkittu. Kalle-isän sukulaiset väylänvarresta (Lappeasta) kävelivät kuin yhteisestä sopimuksesta telatietä pitkin Kallen tykö heinätöihin - sopivasti ajoissa.

Kalle hoiti kotona Sieppijärvellä myös porokarjaa, hänellä oli oma ajoporokin. Hän on Elvin muistoissa edelleen maahenkinen kotipiiri-ihminen, hauska myhäilijä, joka pisti monet asiat leikiksi. Hän ymmärsi erityisen hyvin lapsia. Isä osasi kuunnella pientä tytärtäänkin. Vieläkin Elvi muistaa, kuinka isä kerran sanoi hänestä, että hän teki kysymyksiä, joihin oli kovin vaikea vastata…

Elvi muistaa erään iloisen Tapaninpäivän. Kuopus alkoi houkutella isäänsä: - Isä, laittakaa poro aishoin! Met halvaama Tapaninajelulle!” Kalle vissiin piti pakkasta eikä luvannut lähteä. Elvi keksi keinon. Hän kokosi isomman lapsiporukan naapureista ja yhdessä alettiin kutittaa Kallea, kunnes tämän oli pakko nauraen nousta ylös, pukea ulkovaatteet, valjastaa poro ja viedä koko lapsitokka ajelulle. – Ja sinne met menimä!

Kallesta ja Satan Einon vanhimmasta tyttärestä, Veerasta tuli erityiset ystävät. Veera oli kova nauramaan, ja Kalle oli kova nauramaan. Niinpä Kalle ja Veera nauroivat toistensa tekemisille, he kiusoittelivat ja leikittelivät, yhdellä sanalla sanoen heistä oli hauska ”meijastaa”. Elvi muistaa Kallen kulkeneen Veeran tykönä kylässä vielä silloinkin, kun tämä muutti perheineen Nuottavaaraan asti.

Kallen sukulaisia asui kahta puolta Väylää aina Ylitorniolle asti. Niinpä Elvi muistaa entisajan vanhat Närkin markkinat Ylitorniolla juuri muistona sukulaisista. Tuolta ajalta nousevat mieleen juuri ne sukunimet, joita Kallen sukupuusta voi löytää. Kaikki sukulaiset olivat Kallen elinvuosina lähisukulaisia. Sukulaisuus merkitsi paljon enemmän kuin se merkitsee nykyään; Kallen elinvuosina kaiketi kaukaisia sukulaisia ei ollut olemassakaan!