Kolarin kansanperinnettä Arvid Oukan mukaan (1973)

"Tornionlaakson vanhan kansan elämänviisaus, luonne ja lahjakkuus on löydettävissä sen omista sananlaskuista ja siivekkäistä sanonnoista."

Tässä esimerkkejä Kolarin sananlaskuista ja sanonnoista.

Meni häneksi ko  Saukon saunanlämmitys. (häneksi = mitättömäksi)
Istumatyössä ko juoruakat.

Jo yksi kermu haukottellee, sano Suikki kun poro kuoli.
Hei, sano Rytiini Olli kun eläviltä poroa söi. Liha on lämmintä ja veri on kuumaa.
Huukista kuuluu hullun jyske ja huukilaisten hälkätys.

Kalhiiksi ne tullee nuo hautajaisekki, vaikka on ruumiski omasta takkaa.
Kyllä kuolema tauvin löytää.
Lentää ko piru puhthaila papinkirjoila. 
Kevveitä ko Tiina Kaisan terhveiset.
Jälistä tulevak ko Simun Pekan tervheiset.
Saura ko Puthaan kissan friiari. (saura = ahkera)


Koskas se pihtari on kiitoksen saanu. (pihtari = valkean näyttäjä)
Antajalta ei kalu lopu. (kalu = tavara)
Vilu villan valvojala, nälkä kankhaan kutojala.
Ei luppaus miestä köyhytä.

Eikös Simppa ala olla jo valmis, sano Kolarin piru ikkunan takaa Simpalle. Piru pitkästy Simpan hidasta matkalle lähtöä.
Herra Iesus, piru viepi miestä, sano Kolarin muori kun enskerran polkupyörilijän näki.

Tähänki pirthiin on kuohleen uskon liiva valonu Äkäsjokea myöten, sano Erkki Antti saarnatessaan kolarilaisile. (kuohleen uskon liiva = valekristilllisyys)
Lähti ko Pokka kirkosta.

Rakko työttömän kämmenessä, rupi laiskan persheessä.
Siinä se hien purkaa ennen ko tervat Torniossa oon.
Sysimies tekkee mitä sysihautaki, sano Kolarin mies.

Jumalan terve, kahvin tarve ja alituinen sokkerin puute.

Ahvenen päässä on enämpi rasuaa ko köyhäm miehen aitassa.
Älä hörpi, sano Saaruen Miina kun tyttö söi.
Kyllä viina on senthään parempaa, sano Pääkön Jussi kahvista.
Otin omani pois, sano Kurtakon poika kun äitinsä vattavaraviinat joi. (vattavaraviina= synnytystä varten lääkkeeksi varatut viinat)

Se on kivinatsis maalaisile, sano Feetun Änsti kun veikkaa löi.
Kyllä se Jumala Jannele lintuja siunaa, sano äiti kun Janne korttipelissä linnut hävisi.
Se on haapakirnussa, sano Kolarin Ville kun naapuuri oli haastetta pakosalla.

Jos ei mulla olis olheet housut niin alhaala, niin kolosti olis karhulek käyny, sano Kurun Heikki, kun epäonnistui karhuntapossa.
 
Kymmenen vuotta se Taapa Oskariki junnasi kolkkainkoulua, enneko pääsi aikaihmisten kirhjoin, sano Kolarin mies. (kolkkainkoulu = joka ei ensimmäisenä vuotena suoriutunut rippikoulusta, joutui jatkamaan eli käymään kolkkainkoulua)

Teilä pitäs olla revoli, sano poliisikonstaapeli Kolarin miehelle, etsiessään sota-aikana luvattomasti hallussapidettäviä aseita. Niinhän se pitäs, mutta ko ei olet tullu vielä hankituksi, vastasi Kolarin mies.
Leikkisä ko lesken perse.
Naimista se piika pieree.
Seisoo ko h helvetinoven päälä.

En katto, enkä perusta. Katton aurinkhoon, se on aina sialasa, sano Kemin Maija kellosta.
Pölkää ko piru trumpua. (trumpu = puhallinsoitin)
On herra kesälä ja talvelaki jos tarkenee.

Tuosta tuthaan tyhmä akka: riippuvaisen riihen pisti, pöykkypäisen langan kehräs.
Ei katheen kattila perkelheettä kiehu.
Purree ko piru syntisen luita.
Ko an akka puhemiehenä, niin on piru konttimiehenä. (konttimies = vilpillinen puhemies)

Hoppu ko tervansoutajala.
Häilyvää ko vaivasen onni.
Ei hyttysen surina taivhaaseen kuulu.
Viis tolppaa ko aapualaisten kruunussa. (tolppa = 25 äyriä)
Nälkhään tapettas, jos en ittes söis.
Puuro ruan puutheessa, verkavaate köyhtyissä.

Pittää seisoak ko Immon Heikin häissä.
Kyllä perilliset löytyy ko ihminen kuolee.


Träästää ko Siepan kelkka.
Kilisee ja kalisee ko Kiela Aapon lestisäkki.
On niin ko Jäskän ämmän kahvinkeitto. (On pitkäveteistä.)

Salhaista ko puthaalaisten tervasmethään meno.

Lähde:
Arvid Oukka. Tornionlaakson kansanperinnettä. I-osa. Tornion Kirjapaino, 1973.