Teksti ja kuvat:
Katariina Korhonen.
Mahdolliset huomautukset osoitteeseen katakorhonen56@gmail.com.
Näytön tekstiä voi suurentaa lukemisen helpottamiseksi.
Records Creator: Ylitornion seurakunta /nArchive Fond: Ylitornion seurakunnan arkisto, /n Series: Avioeropäätökset, /nUnit:IJa1:1Avioeropäätökset, /nInclusive dates: 1822-1900/n
Artikkelissani mainitsemat avioerot (luettelo alempana) perustuvat pariskuntien lähisukulaisuuteen (vrt. syskonebarnen).
Tästä päättelen, että jo solmitusta "laittomasta" avioliitosta on tehty ns. ilmianto. Vai?
Avioeroon liittyvien dokumenttien perusteella päättelen myös sen, että alunperin avioliitot todellakin olivat tunteisiin perustuvan ratkaisun sijasta kaupankäyntiä. Avioliitto oli "kahden kauppa".
Liitot lienee solmittu perheen/suvun omaisuuden kasvattamiseksi tai säilyttämiseksi. Omaisuutta olivat viljelymaat, heinämaat, talot, pirtit, torpat, mäkituvat ja kaikki muut rakennukset kuin myös metsäpalstat.
Avioliiton historiallista olemassaoloa pohtiessani joudun kysymään, erosivatko keisariajan suomalaiset keisarin määräyksestä? Kuka käynnisti avioeron hakemisen? Kirkko vihki, mutta kenellä oli oikeus käynnistää liiton purku? Oliko pariskunnan mahdollinen omaisuuteen liittyvä riita pätevä peruste hakea eroa? Loppujen lopuksi pähkäilen, miksi Keisarin nimiin tehdyssä päätöksessä käytetään avioeron perusteena pariskunnan lähisukulaisuutta. Mitä jos...eron taustalla oli vain ja ainoastaan repivä riita vanhaksi eläneen perheen tervaskannon (lue: Ämmin) omaisuuden jakamisesta?
Yllä olevaan kysymykseen vastaan omana mielipiteenäni. Tämänpäiväiset avioliitot ja -erot tuskin poikkeavat ratkaisevasti keisariajan liitoista ja eroista. Liitoissa ja avioeroissa on aina ollut tunnetta hiukkasen enemmän kuin järkeä, ja syy lienee suvunjatkamiseen liittyvissä hormoneissa, ja tunnekäyttäytymisen hallinnassa!
Järkeä on kuitenkin käytetty enemmän tai vähemmän. Yhä vain järjenkäyttö on mahdollista. Oma kokemukseni on, että myös ero voi olla onnistunut, jos vaihtoehtona on se, että "kummallekaan ei jää mitään".
Tässä luettelo aviopareista, joita artikkelini sivuaa.
Avioliiton historiallista olemassaoloa pohtiessani joudun kysymään, erosivatko keisariajan suomalaiset keisarin määräyksestä? Kuka käynnisti avioeron hakemisen? Kirkko vihki, mutta kenellä oli oikeus käynnistää liiton purku? Oliko pariskunnan mahdollinen omaisuuteen liittyvä riita pätevä peruste hakea eroa? Loppujen lopuksi pähkäilen, miksi Keisarin nimiin tehdyssä päätöksessä käytetään avioeron perusteena pariskunnan lähisukulaisuutta. Mitä jos...eron taustalla oli vain ja ainoastaan repivä riita vanhaksi eläneen perheen tervaskannon (lue: Ämmin) omaisuuden jakamisesta?
Yllä olevaan kysymykseen vastaan omana mielipiteenäni. Tämänpäiväiset avioliitot ja -erot tuskin poikkeavat ratkaisevasti keisariajan liitoista ja eroista. Liitoissa ja avioeroissa on aina ollut tunnetta hiukkasen enemmän kuin järkeä, ja syy lienee suvunjatkamiseen liittyvissä hormoneissa, ja tunnekäyttäytymisen hallinnassa!
Järkeä on kuitenkin käytetty enemmän tai vähemmän. Yhä vain järjenkäyttö on mahdollista. Oma kokemukseni on, että myös ero voi olla onnistunut, jos vaihtoehtona on se, että "kummallekaan ei jää mitään".
Tässä luettelo aviopareista, joita artikkelini sivuaa.
1. Sieppijärveltä Bondesonen Michel Henriksson Pääkkölä ja bondedottren Karin Mickelsdotter Rova. Helsingfors, den 4de Junii 1821.
2. Vaattojärveltä Bonden Nils Abrahamsson Nikumaa ja hans aflidra hystrus syster, pigan Helena Johansdotter Heikki. Helsingfors, 1862.
3. Bonden Johan Abraham Nilsson Nikunmaa ja Bondedottern Anna Katariina Henriksdotter Heikkilä. Helsingfors, den 3 April 1871.
4. Sieppijärveltä drengen Moab Esaiaesson Maasaari ja hans syskonebarn pigan Eva Andersdotter Pasmajärvi.
5. Kolarin kylältä, bonden Moses Salomonsson Niva ja hans aflidra hustrus systersdotter, pigan Elsa Margarita Lassila. Helsingfors, den 19 Juni 1860.
6. Från Kolari kapell, syskonebarnen, bondesonen Daniel Alrik Johansson Äkäslompolo ja bondedottren Matilda Katarina Henriksdotter Äkäslompolo. Helsingfors, 18.2.1861.
7. Kurtakosta, syskonebarnen, drengen Thomas Eriksson Kivijärvi ja bondedottren Sofia Mathilda Klasdotter Palomaa. Helsingfors, 24.4.1871.
Kuvassa yksi keisarillisen ajan avioeroon liittyvä dokumentti. Mikko Heikinpoika Pääkkölä ja Katariina Rova.
1.Keitä olivat Michel Henriksson Pääkkölä ja Katariina (Karin) Henriksdotter Rova?
Alla kuva Mikko Heikinpoika Pääkkölän perheestä.
Tämän sukupuun perusteella 42-vuotias Michel Henriksson Pääkkö lienee ollut avioerovuonna (1821) talollisenpoika eli Pääkkölän talon poika Sieppijärveltä - mikäli on uskominen erodokumenttiin kirjattuja tietoja.
Michel eli Mikko lienee syntynyt Vaattojärvellä 1779, mutta erodokumentin mukaan Mikko ja aviovaimonsa asuivat Sieppijärvellä.
Michel kuoli 69-vuotiaana 1848. Hän oli yksi äidinpuoleisen perheeni isoisän (Johan Henriksson Jussi) veljistä.
Alla on kuva Katariina Mickelsdotter Rovan perheestä.
Tämän sukupuun mukaan Katariina Rova oli syntynyt 1784 ja hän on saanut nimensä isältään, Mickel Mickelsson Rovalta. Mikä teki hänestä lähisukulaisen Mikko Heikinpoika Pääkkölän kanssa? Brita Olofsdotter teki - Katariinan mummo.
Käytännössä Mikko ja Katariina todellakin olivat sisarusten lapsia, sillä heillä oli yhteinen isoäiti, nimeltänsä Brita Olofsdotter (1722 - 1812). Britan pojista Henrik Larsson Vaattojärvi Pääkkölä oli Mikon isä. Toisen avioliittonsa aikana Britalle syntyi Mickel Mickelsson Satta - Rova. Katariina Rova puolestaan oli tämän pojan tytär.
Selvyyden vuoksi mainitsen lopuksi, että Brita Olofsdotter Sieppijärven ensimmäinen mies oli Lars Hindersson Pajanen Iivari ja toinen Mickel Mickelsson Satta.
Miten Mikon ja Katariinan elämä jatkui avioeron jälkeen, kuka tietää?
Alla kuva Mikko Heikinpoika Pääkkölän perheestä.
Michel eli Mikko lienee syntynyt Vaattojärvellä 1779, mutta erodokumentin mukaan Mikko ja aviovaimonsa asuivat Sieppijärvellä.
Michel kuoli 69-vuotiaana 1848. Hän oli yksi äidinpuoleisen perheeni isoisän (Johan Henriksson Jussi) veljistä.
Alla on kuva Katariina Mickelsdotter Rovan perheestä.
Käytännössä Mikko ja Katariina todellakin olivat sisarusten lapsia, sillä heillä oli yhteinen isoäiti, nimeltänsä Brita Olofsdotter (1722 - 1812). Britan pojista Henrik Larsson Vaattojärvi Pääkkölä oli Mikon isä. Toisen avioliittonsa aikana Britalle syntyi Mickel Mickelsson Satta - Rova. Katariina Rova puolestaan oli tämän pojan tytär.
Selvyyden vuoksi mainitsen lopuksi, että Brita Olofsdotter Sieppijärven ensimmäinen mies oli Lars Hindersson Pajanen Iivari ja toinen Mickel Mickelsson Satta.
Miten Mikon ja Katariinan elämä jatkui avioeron jälkeen, kuka tietää?
No comments:
Post a Comment