Juha Pentikäinen (kuvassa oikealla)
on kirjoittanut muistelmansa, jonka Väyläkirjat julkaisi Pentikäisen syntymävuoden 1940 kunniaksi.
Vuoden 1940 maaliskuu oli talvisodan päättymisen aikaa Suomessa; talvisotaa seurasivat jatkosota ja Lapin sota.
Niinpä Pentikäisen muistelmateoksen nimi on Synnyin talvisotaan. Muistamia kolmesta sodasta 1939 -1945.
Onnittelen Juha Pentikäistä muistelemalla metsäsuomalaisseudulle tehtyä tutkimusmatkaa, 2015.
Valitsin onnittelurunoksi tietäjä Kaisa Vilhuisen ÄHKYTAUDIN LUVUN.
Parhaimmat 80-vuotisonnittelut tuotteliaalle tutkijalle, tutkimusmatkailijalle ja kirjoittajalle - hienolle opettajalle!
2015. Finnskogen.
Olin Juha Pentikäisen opastamalla
"metsäsuomalaisretkellä muistojen, Kaarle XII:n ja Karhun kannoilla", elo-syyskuussa 2015.
Ruotsi pyrki sotimalla suurvallaksi samaan aikaan 1600-luvulla, kun "se kutsui" suomalaisviljelijöitä tilavammille Värmlandin kaskimaille. Tämä oli Finnskogenin alku. Suomalaismetsien alkuperäinen kulttuuri ja ihmisten kieli (suomi) säilyi vuosisatoja. Viimeinen "tietäjä" kuoli 1900-luvun puolivälissä.
Finnskogen / Finnkultur / Keski-Ruotsin ja Norjan rajaseudut:
Torsby Finnkulturcentrum perustuu Richard Brobergin kirjastoon.
Museossa Sinikka ja Matti -nimiset nuket kertovat lapsille ja muille, kuinka Suomen vanhaa perua olleet ihmiset elivät Finnskogen-alueella ennen 1950-lukua.
ÄHKYTAUDIN LUKU. ÄHKYRUNE.
Ähkypoika ähkyräinen,
Toinem poika tolleroinen,
Kolmas (poika) molleroinen!
Anna mullen vanttura,
Vantturan kahain,
Jolla minä ähkytautia tempaisen,
Pistotautia repäisen.
Tul kokkoi mustalta joilta,
Jollanka yks siip vettä viisti ,
Toinen taivasta jakoi,
Jolla oli kovat kourat -
Vaam mull`ov vielä kovemmat.
Kaisa Vilhuinen (1855 - 1941) oli Finnskogenin viimeinen tietäjä, runonlaulaja. Ähkyrunon on vuonna 1926 muistiin merkinnyt Lauri Kettunen.
KARHUN EMUU -kirjan hankin Torsbyn museokaupasta.
Kirjan kansitaitteesa on Sinikka Langeland, s. 1961.
Sinikka asuu Hedmarkissa i Finnskogen. Hän on muusikko ja kirjailija, joka on
ammentanut esittämänsä laulut ja runot ja kansanmusiikin omasta rikkaasta kulttuuriperimästään. Sinikka siis laulaa ja soittaa kanteletta ja suomalais-ugrilaista harppua. Hän on levyttänyt.
Juha Pentikäisen tutkimusaiheet
ovat itseäni innostaneet keräämään hänen teoksiaan. Alla muutama kansikuva kirjoista, joita löytyy kirjahyllystäni.
Kulttuuriantropologia (Lauri Hongon kanssa), 1970.
Marina Takalon uskonto, 1971.
Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta, 1987.
Kalevalan mytologia, 1987.
Suomalaisen lähtö, 1990.
Uskonnot maailmassa (Katja Pentikäisen kanssa), 1992.
Saamelaiset: Pohjoisten kansojen mytologia, 1995.
Lumen ja valon kansa (Katja Hyryn ja Antti Pietikäisen kanssa), 1995.
(Kristfried Gananderin) Mythologia Fennica, 1995.
Suomen kulttuurivähemmistöt, 1997.
Lars Levi Laestadius, Lappalaisten mytologian katkelmia (kääntänyt Risto Pulkkinen), 2002.
Karhun kannoilla. Metsänpitäjä ja mies, 2005.
Kontionpoika ja tsaarintytär (Vesa Matteo Piludun kanssa), 2006.
Samaanit. Pohjoisten kansojen elämäntaistelu, 2006.
Pyhän merkkejä kivessä (Timo Miettisen kanssa), 2003.
No comments:
Post a Comment