Hallituksen kokous 22.1.2014

Kolarin Vasittu Luuta ry.

Rekisteröity yhdistys, Suomen Kotiseutuliiton jäsenyhdistys.

Hallituksen kokouksen

PÖYTÄKIRJA

AIKA:

Keskiviikko, 22.1.2014 klo 18.00 – 20.45

PAIKKA:

Sieppijärvi, Kalliontie, sihteerin talo.

LÄSNÄOLIJAT:

Puheenjohtaja Hilkka Oksala, sihteeri Katariina Granat, Matti Friman, Jaakko Heikkilä, Sandi Lammi ja Helliriika Moona.

1.       Kokouksen avaus.

Yhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Oksala avasi kokouksen klo 18.10.

2.       Kokouksen osallistujien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.

Todettiin.

3.       Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen.

Tarkastettiinn edellinen hallituksen kokouksen pöytäkirja 28.10.2013. Pöytäkirja on julkaistu Vasitun Luuan blogissa 29.1.2014.

4. Jäsenasioita

Todettiin Vasitun Luuan jäsenmäärä vuoden 2013 lopussa. Todettiin uudet jäsenet, jotka ovat liittyneet vuoden 2014 alussa.

Päätettiin toimittaa jäsenille vuoden 2014 jäsenmaksun suorittamista varten jäsenkirje ja lasku jäsenmaksun maksamista varten. Maksujen suuruus on 10 euroa yksityisjäseniltä ja 25 euroa yritys- ja yhteisöjäseniltä.

5.       Tilikatsaus.

Todettiin tilin saldo 21.1.2014. Patentti- ja rekisterihallitukselle on maksettu rekisteröinnistä 75 euroa ja Luoteis-Lapille 55,80 euroa joulutervehdyksestä. Samoin Suomen Kotiseutuliitolle on maksettu vuoden 2014 jäsenmaksu, 50 euroa.

6.       Toimintasuunnitelman 2013 toteutumat vuosikokouksen jälkeen

– yhdistyksen rekisteröintihakemus on hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 15.11.2013 ja asiakirjat ovat saapuneet puheenjohtajalle Äkäsjokisuun Kalkkikankaalle 20.11.2013.  Yhdistys on hakemuksen mukaan rekisteröity nimellä Kolarin Vasittu Luuta ry.  Ks. rekisteriasiakirja.

– kotiseutuliitolta on saapunut puheenjohtajan osoitteeseen Kotiseutuposti-lehden paperi - ja nettiversio. Selvitetään, saavatko Kolarin Vasitun Luuan jäsenet  Kotiseutupostia. 

7.       Toiminnan suunnittelua edelleen.

Puheenjohtaja selosti,

        - kuinka kulttuurityötä tukevat rahoitustukimuodot voivat ohjata yhdistyksen toimintaa; esimerkkeinä Lapin kulttuurirahasto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, pankit ja kunta kulttuurimäärärahoineen.

          - kuinka yhdistys voi esittää Kolarin kansalaisopistolle erilaisia paikalliskulttuuriin liittyviä kursseja, esimerkiksi sukututkimus- ja saamelaiskulttuuriin liittyviä kursseja sekä kylähistoriakursseja (Kurtakon kylähistoria); tässä yhteydessä päätettiin, että Matti Friman ottaa yhteyttä Kurtakon kyläläisiin Vasitun Luuan ja kansalaisopiston välisen yhteistyön käynnistämiseksi

         -  kuinka hän on entuudestaan esittänyt museokokoelman hyödyntämiseen perustuvia kursseja kansalaisopistolle, mutta nämä eivät ole ”menneet läpi”

        - kuinka Vasittu Luuta voisi kansalaisopiston kanssa yhteistyössä järjestää perinteenkeruuta muistelun keinoin; muistelupiirejä voisi olla kylissä, esimerkiksi Luosussa, Juustovaarassa, Ruonajärvellä, Taapajärvellä, Ruokojärvellä. Vaikka Kolarissa on paljon muistiinmerkittyä tarinointia (esimerkiksi Kaulasen eli Lehon torpan tarinoita), on paljon vielä muistiinmerkitsemättä tai ainakin julkaisematta.  

Käytiin keskustelua kuluvan vuoden (2014) kyläretkikohteesta ja kesäporinoiden aiheesta.
- päätettiin järjestää tämänvuotinen ohjattu jäsenretki Kurtakkoon elo-syyskuussa.

       -päätettiin Kesäporinoiden aiheeksi kolarilaiset vallonisuvut

8       Muut asiat

– helsinkiläinen Esko Pakkanen on ilmoittanut kirjoittavansa Suomen uiton historiaa, johon tulee runsaasti valokuvamateriaalia.  Hän on lähettänyt tiedustelun, onko olemassa kuvia kolarilaisesta uittoperinteestä. Puheenjohtaja on luvannut auttaa kuvien hankinnassa ja kuvien tekijän- ja julkaisuoikeuksien selvittämisessä. Puheenjohtaja on digitoinut kolarilaisen (Saarenpudas) Hemminki Pudaksen perintöalbumit, joissa on muutamia uittokuvia.

          - todettiin, että toistaiseksi Vasitulla Luualla ei ole kuva-arkistoa.

      -  todettiin, että Vasitulla Luualla on mahdollisuus julkaista jäsentensä kulttuurituotoksia (kirjoja, valokuvia, taideteoksia) blogissaan ja näin tehdä tuotteita tunnetuksi sekä edistää tuotteiden myyntiä; sovittiin, että sihteeri esittelee Iines Siivolan kirjan tässä blogissa (vasittuluuta.blogspot.fi) heti, kun saa em. kirjan käsiinsä

          - Päivi Setälä, o.s. Hannukainen on tiedustellut sukunimen Hannukainen alkuperää

          - puheenjohtaja H. Oksala on aloittanut blogin Kolarin muinaisjäännöksistä; ensimmäinen bloggaus koskee Hannukaisen Saivoa (muinaistoimisto.blogspot.fi)

        -  puheenjohtaja ilmoitti lähettäneensä oikaisun Luoteis-Lapin toimittaja Anssi Tapiolle (21.1.2014) Sieppijärven keskikoulusiipeä koskevan jutun johdosta; puheenjohtaja muistutti, kuinka Vasitun Luuan tulisi aktiivisesti ottaa kantaa jäljelle jäävän vanhan koulurakennuksen kohtaloon ja käytön ja korjauksen suunnitteluun – se on kulttuurihistoriallisesti ja maisemahistoriallisesti arvokas kohde, jota Vasittu Luuta voisi aktiivisesti listata ja tuoda julkisuuteen  

         - sihteeri Katariina Granat jätti yhdistyksen mietittäväksi ajatuksen koulu – ja hiihtomuseon perustamisesta; kysymyksessä olisi Vasitun Luuan oma hanke, johon ei tarvita maakuntamuseon siunausta tai lupaa; samassa yhteydessä keskusteltiin Sieppijärven vanhan koulurakennuksen tulevasta käyttötarkoituksesta – olisiko rakennuksesta ympärivuotisesti auki olevaksi kulttuuritaloksi koulu- ja hiihtomuseoineen?  

         - puheenjohtaja selosti ajatuksensa Kolarin kotiseutumuseon kehittämisestä:

”Museota tulisi profiloida aivan uudella tavalla niin, että sen toiminta olisi mielekästä nimenomaan ympärivuotisesti. Kannattaisi pyrkiä vaikuttamaan kulttuuritoimeen niin, että saataisiin aikaan ensimmäinen talven kulttuurista kertova  talvinäyttely museon aineistosta. Tätä varten mitä parhainta olisivat Pertti Teurajärven olympiasukset sekä muut museon sukset ja kolarilainen hiihtokulttuuri. Tämä on erityisen ajankohtaista myös Pellon Eero Mäntyrannan poismenon johdosta. Kulttuuritoimenjohtaja on lisäksi ollut viime aikoina erityisen kiinnostunut suksista, sillä museolle on syksyllä lahjoitettu Nuottavaaran suosta löytynyt ikivanha suksenpätkä.

Asia voisi edetä seuraavasti. Tornionlaaksosta puuttuu ympärivuotinen maaseutumuseo eikä täällä ole talvi- ja hiihtokulttuurista kertovaa museota. Mielestäni tältä pohjalta kannattaisi alkaa kehitellä museotoimintaa Kolarissa tuoreista lähtökohdista käsin.  Tähän voisi saada tukea varsinkin matkailupiireiltä Ylläkseltä sekä Metsähallitukselta. (Hilkka Oksala)

       -  arkeologi Göran Lybäck on syksyllä 2013 tehnyt pro gradu – opinnäytetyön Helsingin yliopistolle Kolarin alueen varhaisimmasta kivikaudesta, merkittiin tiedoksi

9.       Vuosikokouksen 2014 suunnittelu

Vuosikokous tulee pitää toukokuun loppuun mennessä. Päätettiin pitää asiaa valmisteleva hallituksen kokous maaliskuussa Jaakko Heikkilän luona. Vuosikokouspaikaksi pyritään saamaan Samin Porotila Venejärvenkylällä.

10.     Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 20.45.

Pöytäkirja on tarkastettu hallituksen kokouksessa 19.3.2014 Jaakko Heikkilän kotona.

Kokouksen puolesta

Hilkka Oksala                        Katariina Granat

puheenjohtaja                        sihteeri

Hallituksen kokous 28.10.2013 Sieppijärvellä

Vasittu Luuta ry. 

Rekisteröity yhdistys. Suomen Kotiseutuliiton jäsenyhdistys.

Hallituksen kokouksen

PÖYTÄKIRJA

Aika:

maanantai, 28.10.2013 klo 18.00 – 21.00
Paikka:
Sieppijärvi, Kalliontie, sihteerin koti.
Läsnäolijat:
Puheenjohtaja Hilkka Oksala, sihteeri Katariina Granat, hallituksen jäsenet Matti Friman, Jaakko Heikkilä ja Sandi Lammi.

1.      Kokouksen avaus.

Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 18.00 toivottamalla osanottajat tervetulleeksi.

2.      Läsnäolijat, laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Kutsu oli toimitettu sähköpostilla ja tekstiviestillä 16.10.2013. Todettiin.

3.      Edellisen kokouksen (18.5.2013) pöytäkirja.

Tarkastettiin vuosikokouksen 18.5.2013 pöytäkirja ja julkaistiin se Vasitun Luuan blogissa.

4.      Uusien jäsenien hyväksyminen

Todettiin uudet henkilö- ja yhteisöjäsenet, jotka hyväksyttiin Vasitun Luuan jäseniksi. Heille toimitetaan jäsenkirje ja – kortti. Keskusteltiin jäsenrekisterin yhteystietojen ylläpitämisestä ja päivittämisestä, joka on hallituksen tehtävä. Keskusteltiin jäsenkortin päivittämisestä. Ainakin yhteisöjäsenille halutaan lähettää A4-kokoinen jäsenkortti, johon lisätään meänkielinen iskulause eli slogan: ”Mekki olema liittyhneet jäseneksi!”
 

5.      Tilikatsaus

Todettiin yhdistyksen pankkitilin käyttökate. Vasittu Luuta on hyväksytty (10.10.2013) Suomen Kotiseutuliiton jäseneksi, vuosimaksu on 50 euroa. Rahastonhoitaja Oksala on maksanut (16.10.2013) jäsenmaksua 15 eur, koska liitto on myöntänyt alennusta loppuvuodeksi 70 %. 

6.      Toimintasuunnitelman (2013) toteutuminen

Todettiin, että Erika Sarivaaran metsäsaamelaisuutta koskenut kesätilaisuus (Kesäporinat) Kolarin Kotiseutumuseolla Sieppijärvellä (14.7.2013) onnistui yli odotusten.

Todettiin, että hakemus Kotiseutuliiton yhteisöjäseneksi on hyväksytty 10.10.2013.

Todettiin, että sihteeri ja puheenjohtaja hoitavat netin kautta Vasitun Luuan perusilmoituksen yhdistysrekisteriin.

Todettiin, että Vasittu Luuta on osallistunut Ely-keskuksen Maisemat ruotuun – hankkeeseen järjestämällä muonituksen kotiseutumuseon riukuaitatalkoisiin 27.–28.9.2013. Tapahtuma omistettiin museon uuden ulkomaalauksen valmistumiselle. Yhdistys hyväksyi puheenjohtajan muonituslaskun, 33.56 euroa. Ely-keskus on aiemmin maksanut osuutensa 56 euroa Vasitun Luuan tilille tarjoilutukena.

7.      Toiminnan suunnittelua (2014)

Puheenjohtaja kertoi erilaisista toiminnan rahoitusmahdollisuuksista: museoviraston rahoitus, opetus- ja kulttuuriministeriön, Metsähallituksen ja oman kunnan toimintatuet.

Puheenjohtaja esitti, että kansalaisopistolle esitettäisiin paikalliskulttuuriin liittyvien kurssien järjestämistä; esimerkiksi sukututkimuksen, kylähistoriakirjan, metsäsaamelaisuuden menneisyys Kolarissa -kurssia ja museokokoelman hyödyntämiseen perustuvaa kurssia, muistiperinteen keruukurssia.

Puheenjohtaja toi terveiset Geo-kätköilyyn liittyvältä kurssilta. Todettiin, että Vasitun Luuan rooli tässä harrastuksessa voisi olla se, että yhdistys vaikuttaa kätköjen ”asiasisältöön” (paikallishistoria).

8.      Muut esille tulleet asiat.

Korkein Hallinto-oikeus (KHO) on ”siunannut” Sieppijärven keskikoulusiiven purkuluvan, eli se on todennut, että koulurakennus ei ole laissa tarkoitettu, kulttuurihistoriallisesti säilyttämisen arvoinen rakennuskokonaisuus.

Puheenjohtaja totesi, että kotiseutuyhdistyksessä olisi syytä pohtia kulttuuriperinnön suojeluun liittyvää juridiikkaa sekä vaikuttamista maisemahistoriallisten todistusaineistojen säilymiseen. Keskusteltiin siis siitä, kuinka tärkeää olisi saada suojelupäätös ennen purkupäätöstä, mikäli halutaan estää vanhojen rakennusten purkaminen ja maisemahistorian tuhoaminen.

Yhdistys voi siis tehdä esim. listauksia erityisesti säilyttämisen arvoisista kohteista kunnan alueella.  Tästäkin aiheesta voisi pyytää kansalaisopistolta asiantuntijaluentoja. Päätettiin esittää tilaisuutta, johon kutsuttaisiin vanhojen rakennusten kunnostamisesta kiinnostuneet ihmiset.

Puheenjohtajan mukaan taannoinen ympäristökeskus teki kulttuuriympäristöinventoinnit, joita Kolarin osalta valitettavasti ei julkaista ko. projektin puitteissa.

9.      Kokouksen päättäminen.

Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 21.00.

Puolesta

Hilkka Oksala, puheenjohtaja                  KatariinaGranat, sihteeri

Tämä pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty kokouksen kulun mukaiseksi 22.1.2014 pidetyssä hallituksen kokouksessa.

Osuuskassa aloitti Kolarissa jo 1926, tänään se on Pohjolan Osuuspankki.

Katariina Korhonen, 2014

katakorhonen56@gmail.com


Ensin (1926) oli Sieppijärven Osuuskassa. 
Sitten (1960) perustettiin Kolarin kylälle sivutoimipaikka. Heti kohta (1964) osuuskassan nimi muutettiin nimeksi Sieppijärven - Kolarin Osuuskassa, joka vuonna 1968 sulautui Pellon Seudun Osuuskassaan. Lopulta vuonna 1971 päästiin niin pitkälle, että syntyi Pohjolan Osuuspankin Kolarin aluekonttori, jonka toisena konttorina toimi Sieppijärven konttori.



Sieppijärven Osuuskassa aloitti toimintansa 21. lokakuuta 1926. Kassa tunnettiin silloin myös Teuravuoman Osuuskassana. Sitä ennen kassa oli merkitty rekisteriin. Ensimmäiset 21 jäsentä liittyivät Osuuskassan jäseniksi 11. helmikuuta 1926.

Sieppijärven Osuuskassan ensimmäinen toimipaikka oli Yrjö Jussin talo, Kotila. Niinpä maanviljelijä Yrjö Jussi toimi kirjanpitäjänä ja kassanhoitajana aina vuoteen 1938 asti.
Osuuskassan hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana vuoteen 1941 asti toimi Yrjö Vapa. Hallituksen jäseninä toimivat Edvard Kuru, Adolf Pääkkölä, Yrjö Jussi ja Einari Iivari. Sieppijärven Osuuskassan tilintarkastajina toimivat kyläkoulun opettaja (vuodesta 1903 lähtien) Hilma Laurila ja Väinö Juonio.

Alkuaikoina hallituksen kokouksia pidettiin tarvittaessa. Niin ikään kassa oli auki silloin, kun asiakas tuli käymään ja kirjanpitäjä (Yrjö Jussi) oli kotosalla. Liiketoiminta kuitenkin vilkastui. Vuonna 1935 päätettiin, että hallitus kokoontuu säännöllisesti joka toinen kuukausi. Koska samana vuonna oli perustettu Perä-Pohjolan ja Lapin piirin Osuuskassaliitto, myös Sieppijärven Osuuskassa liittyi siihen.

Osuuskassan hallituksen tehtävä oli valita kassanhoitaja. Vuonna 1938 valittiin Yrjö Jussin seuraajaksi Paavo Iivari. Samalla muuttui myös kassan toimipaikaksi Iivarin omistama kiinteistö Sieppijärvellä.
Vuodesta 1941 Osuuskassan hallituksen puheenjohtajaksi tuli maanviljelijä Manne Jussi.

                                                         Osuuskassan kassanhoitaja (1938-1948) Paavo Iivari.

Kun Lapin sota (1944 - 1945) puhkesi ja asukkaat joutivat evakkoon Ruotsiin, kuljetti kassanhoitaja Paavo Iivari osuuskassan aineiston Ruotsin Jarhoisiin, jossa se säilyi vahingoittumattomana. Sodan päätyttyä myös osuuskassa siirrettiin takaisin Sieppijärvelle. Melkein kaikki talot oli poltettu, myös Paavo Iivarin talo, vain muutama harva kylän taloista oli jäänyt palamatta. Yksi näistä oli Pietilän talo, ja siitä tulikin osuuskassan tilapäinen toimipiste.

Alkoi jälleenrakentamisen kova aika. Osuuskassaan liittyi ennätysmäärä uusia jäseniä. Osuuskassa sai tehtäväkseen hoitaa kaiken valtion lainoittaman jälleenrakennustoiminnan. Päätettiinkin pitää kassa avoinna joka arkipäivä. Palkattiin kassa-apulainen johtajan avuksi.

Syyskuussa 1947 kassa siirrettiin Iisakki Iivarin liiketaloon.

Kuvassa evakon (1944-45) jälkeen Sieppijärvelle rakennettu Iivarin liiketalo, "Vanha Kallio". Osuuskassa siirrettiin tänne 1947.








Seuraavana vuonna 1948 valittiin kassanhoitajaksi kirjanpitäjä Pekka Petro, joka oli sitä ennen toiminut osuuskassan tarkastajana. Petro toimii tässä tehtävässä vuoteen 1951 asti.

Vuonna 1951 Sieppijärven Osuuskassa osti keskeltä kylää Veikko Paavolan alunperin itselleen rakentaman talon, joka ei ostohetkellä ollut aivan valmis.

Osuuskassa muutettiin vuoden 1951 kesäkuussa Paavolan taloon. Kirjanpitäjä Johannes Rämänen tuli kassanhoitajaksi Petron jälkeen, ja Rämänen muutti perheineen Sieppijärvelle Osuuskassan taloon; vuoden 1952 joulukuussa hänet valittiin johtajaksi eli toimitusjohtajaksi.

                                        Veikko Paavola rakensi osuuskassan talon alun perin itselleen.




Neiti Vieno Vaattovaara aloitti kassan toimistovirkailijana 1. toukokuuta 1952 ja jatkoi vuoden 1953 syyskuun 1. päivään asti. Toistamiseen Vieno Vaattovaara tuli Rämäsen alaiseksi 1. päivä tammikuuta 1955 ja jatkoi toimessaan Vieno Korhosena eri johtajien alaisena aina vuoteen 1986 asti.

Osuuskassa muutettiin 1951 Veikko Paavolalta ostettuun taloon.
Kiinteistön nimi on Pääskylä.

Osuuskassan talo 1960-luvulla. Vasemman ikkunan takana toimi Veitsiluodon konttori, edellisellä vuosikymmenellä (1950) Ethel Salinin parturiliike. Alkuperäisiin piirustuksiin (1949) on merkitty myös kemikaliokauppa, jota 50-luvulla hoiti rouva Hilkka Paavola. 


Kuva: Hilkka Kulusjärvi 

                      Kuvassa Vieno Vaattovaara Gebhardt-opistolla (takana kolmas vasemmalta).

Johannes Rämäsen aikana osuuskassaa muutettiin hallinnollisesti. Hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Manne Jussi, ja jäseniä olivat Eino Vaattovaara, August Raittimo, Hannes Jussi ja johtaja Johannes Rämänen. 

Vuonna 1952 perustettiin hallituksen rinnalle hallintoneuvosto. Sen puheenjohtajaksi valittiin puuseppä Matti Perkkiö. Muiksi jäseniksi tulivat valituiksi Yrjö Vaattovaara, Benjam Liikamaa, Heikki Koivumaa, Valde Hietanen, Pauli Gullsten, Väinö Äärivirta, Yrjö Niva ja Sulo Koivuniemi.

Osuuskassan seuraava johtaja Rämäsen jälkeen oli sieppijärviläinen Sylvester Malinen; hänet valittiin heinäkuussa 1955, ja hän toimi tehtävässään vuoteen 1959 asti. 
Vuonna 1957 hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Einari Friman. Vuonna 1959 puheenjohtajaksi nousi takaisin Matti Perkkiö toimien vuoteen 1968 asti. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi vuonna 1968 valittiin Jaakko Filppa, joka jatkoi vuoteen 1971 asti.

                          Sieppijärven Osuuskassan johtaja Sylvester Malinen työhuoneessaan (1955 - 1959).

                                                                     Sylvester Malinen taustalla.

1968 hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Matti Perkkiön jälkeen Jaakko Filppa, joka toimi tehtävässä vuoteen 1971.








Osuuskassan seuraavaksi johtajaksi valittiin agrologi Mauno Hautala vuonna 1959. Hän hoiti toimitusjohtajan virkaansa vuoteen 1970 asti. Hautalan aikana Sieppijärven Osuuskassasta tuli Sieppijärven - Kolarin Osuuskassa, sillä Kolariin perustettiin ensin (1960) Sieppijärven sivutoimipaikka, kunnes Sieppijärven - Kolarin Osuuskassan toimialueeksi tuli koko kunnan alue (1964).

Osuuskassan osuuskuntakokous Sisun talolla 1961. 
Kokouskuvassa oikealta Hellin Vapa, Eino Vaattovaara, Hilkka ja Antti Räsänen sekä Mauri Pietilä.








Kolarin konttoritoimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi kirkkoherra Ano Kauppinen, myöhemmin myös maanviljelijät Sulo Koivuniemi ja Reino Kauppinen.

Kun päästiin vuoteen 1971, tapahtui suurin pankkien sulautuminen siihen mennessä. Pellon seudun osuuskassaan sulautunut (1968) Sieppijärven - Kolarin osuuskassa sulautui osaksi Pohjolan Osuuspankkia (1971), jonka pääpaikka oli Rovaniemellä. Pankin toiminimeksi tuli nyt Pohjolan Osuuspankin Kolarin aluekonttori, jonka toisena konttorina toimi Sieppijärven konttori.

Vuonna 1976 Pohjolan Osuuspankki sitten juhli 50-vuotista toimintaansa molemmissa toimipaikoissa, Kolarissa ja Sieppijärvellä. Tuohon aikaan toimivat paikallisjohtokunnat. Johtokunnan puheenjohtajana toimi maanviljelijä Toivo Jussi Sieppijärveltä. Jäseniä olivat maanviljelijä Hannu Iivari Sieppijärveltä, maanviljelijä Aatos Kaulanen Äkäslompolosta, tullivartija Tapani Husa Kolarista, rovasti Ano Kauppinen Kolarista ja aluekonttorin johtaja Esa Vaarala Kolarista.

Pohjolan Osuuspankin Sieppijärven konttorissa oli vuonna 1976 kaksi työntekijää, Kolarin konttorissa neljä. Kolarissa kassanhoitajana toimi Eini Auvinen.

Torstaina 21. lokakuuta 1976 osuuspankki tarjosi asiakkaille ja ystäville konttoreissa kahvit.  Muutamaa päivää myöhemmin pankki järjesti Lasten Päivän seurakuntatalolla sekä Eläkeläisten päivän vanhustentalolla. Tämä kaikki 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kolarissa.

Lähteet:
Länsiraja -paikallislehti 14.10.1976.
Vieno Korhosen arkisto. Vieno toimi osuuskassavirkailijana Sieppijärvellä 1952 - 1986.

Israel Ruong -tiedepalkinto ojennetaan Erikalle Kautokeinossa ti 5.11.2013.

Kasvatustieteiden tohtori Erika Sarivaaran piti saada (14.5.2013) vuoden 2012 Israel Ruong -tiedepalkinto Norjan Kautokeinossa, mutta luovutusta päätettiin lykätä. Syy oli kuuden saamelaisjärjestön vastustus.

Tiedepalkinnon jakaminen lykättiin, mutta huomenna 5.11.2013 se toteutuu. Israel Ruong -stipendi jaetaan Saamelaisessa korkeakoulussa Norjan Kautokeinossa. 
Säätiö ojentaa stipendin kasvatustieteiden tohtori Erikalle keskipäivällä Norjan aikaa. Tilaisuutta voi seurata netissä, osoite http://www.samiskhs.no/  

Vasittu Luuta onnittelee äitinsä puolelta kolarilaislähtöistä Erika Sarivaaraa ja kiittää viimeisestä. 
Täällä muutama kuva viimekesäisistä Kesäporinoista Kolarin Kotiseutumuseolla Sieppijärvellä. Siellä päivän tähtivieras oli Erika Sarivaara.

Alla vielä ote Erikan väitöskirjasta, jossa hän selostaa äitinsä äidin kolarilaisjuuret.

"Äitini äiti Jenny o.s. Vaattovaara polveutuu Nils ja Elli Jaukasta, jotka perustivat uudistilan Sieppijärven Koivulaan, äitini syntymäpaikkaan. Heidän tyttärensä Kirsti Nilsintyttö Jaukka (s. 1764) avioitui Viikusjärvellä Pessinkitunturissa poroja paimentavan Lars Pallockin (Palokka) (s. 1757) kanssa. Pallock on Vasaran suvun haara. Heidän tyttärensä Helena Pallock (1801-1879) avioitui Salomon Ruokovaaran (1804-1860) kanssa, ja he rakensivat uudistilan Ruokojärveen nykyisen Kolarin kunnan alueelle.

Heille syntyi Karoliina Ruokovaara (1832-1897), joka on äidinäitini mummo. Karoliina avioitui Salomon Nenämaan kanssa (1836-1922) jonka kanssa hän rakensi uudistilan Mäntylehtoon. Heille syntyi Fanny Nenämaa (1874-1951), joka avioitui Juho Vaattovaaran (1871-1921) kanssa, ja he perustivat uudistilan Venejärveen. Heille syntyi äidinäitini Jenny Vaattovaara. Jennyn isänisä oli Juhan Erik Vaattovaara (1841-1912), joka avioitui Loviisa Ruokovaaran kanssa (1841-1874). Näin ollen Jennyn isomummo oli sekä isänsä että äitinsä kautta Helena Pallock."