AVAJAISET 16.6.14 KELLO 17 SIEPPIJÄRVEN ROVANTIELLÄ.
7.6.14
Kunnan Kotiseutumuseo avoinna 16.6. - 22.8.2014.
28.5.14
Niittykulttuurin jälkiä Ylläksellä
YLLÄS ON YKKÖNEN. SEITSEMÄN TUNTURIN TAIKAA.
NIITTYKULTTUURI
"Silmät auki: vuosisataisen perinteen jäljet näkyvät edelleen Ylläksen niityillä. Lähes jokaisella saraisella jänkällä voit nähdä pystyssä muutamia heinäseipäitä. Parhailla paikoilla niittokansasta muistuttavat rapistuvat niittypirtit ja ladot sekä kuusen suojaan unohtuneet viikatteet."
14.5.14
Vuosikokoukseen täten kutsumme.
13.5.14
Siirtolaisuusinstituutti ja Suomen siirtolaisuuden historia
Jouni Korkiakangas, Siirtolaisuusinstituutti:
Visuaalinen tilastokatsaus - UPEA -
Suomen siirtolaisuuden historiasta. Linkki vanhentunut.
Visuaalinen tilastokatsaus - UPEA -
Suomen siirtolaisuuden historiasta. Linkki vanhentunut.
12.5.14
Kolarin kansanperinnettä Arvid Oukan mukaan (1973)
"Tornionlaakson vanhan kansan elämänviisaus, luonne ja lahjakkuus on löydettävissä sen omista sananlaskuista ja siivekkäistä sanonnoista."
Tässä esimerkkejä Kolarin sananlaskuista ja sanonnoista.
Meni häneksi ko Saukon saunanlämmitys. (häneksi = mitättömäksi)
Istumatyössä ko juoruakat.
Jo yksi kermu haukottellee, sano Suikki kun poro kuoli.
Hei, sano Rytiini Olli kun eläviltä poroa söi. Liha on lämmintä ja veri on kuumaa.
Huukista kuuluu hullun jyske ja huukilaisten hälkätys.
Kalhiiksi ne tullee nuo hautajaisekki, vaikka on ruumiski omasta takkaa.
Kyllä kuolema tauvin löytää.
Lentää ko piru puhthaila papinkirjoila.
Kevveitä ko Tiina Kaisan terhveiset.
Jälistä tulevak ko Simun Pekan tervheiset.
Saura ko Puthaan kissan friiari. (saura = ahkera)
Koskas se pihtari on kiitoksen saanu. (pihtari = valkean näyttäjä)
Antajalta ei kalu lopu. (kalu = tavara)
Vilu villan valvojala, nälkä kankhaan kutojala.
Ei luppaus miestä köyhytä.
Eikös Simppa ala olla jo valmis, sano Kolarin piru ikkunan takaa Simpalle. Piru pitkästy Simpan hidasta matkalle lähtöä.
Herra Iesus, piru viepi miestä, sano Kolarin muori kun enskerran polkupyörilijän näki.
Tähänki pirthiin on kuohleen uskon liiva valonu Äkäsjokea myöten, sano Erkki Antti saarnatessaan kolarilaisile. (kuohleen uskon liiva = valekristilllisyys)
Lähti ko Pokka kirkosta.
Rakko työttömän kämmenessä, rupi laiskan persheessä.
Siinä se hien purkaa ennen ko tervat Torniossa oon.
Sysimies tekkee mitä sysihautaki, sano Kolarin mies.
Jumalan terve, kahvin tarve ja alituinen sokkerin puute.
Ahvenen päässä on enämpi rasuaa ko köyhäm miehen aitassa.
Älä hörpi, sano Saaruen Miina kun tyttö söi.
Kyllä viina on senthään parempaa, sano Pääkön Jussi kahvista.
Otin omani pois, sano Kurtakon poika kun äitinsä vattavaraviinat joi. (vattavaraviina= synnytystä varten lääkkeeksi varatut viinat)
Se on kivinatsis maalaisile, sano Feetun Änsti kun veikkaa löi.
Kyllä se Jumala Jannele lintuja siunaa, sano äiti kun Janne korttipelissä linnut hävisi.
Se on haapakirnussa, sano Kolarin Ville kun naapuuri oli haastetta pakosalla.
Jos ei mulla olis olheet housut niin alhaala, niin kolosti olis karhulek käyny, sano Kurun Heikki, kun epäonnistui karhuntapossa.
Kymmenen vuotta se Taapa Oskariki junnasi kolkkainkoulua, enneko pääsi aikaihmisten kirhjoin, sano Kolarin mies. (kolkkainkoulu = joka ei ensimmäisenä vuotena suoriutunut rippikoulusta, joutui jatkamaan eli käymään kolkkainkoulua)
Teilä pitäs olla revoli, sano poliisikonstaapeli Kolarin miehelle, etsiessään sota-aikana luvattomasti hallussapidettäviä aseita. Niinhän se pitäs, mutta ko ei olet tullu vielä hankituksi, vastasi Kolarin mies.
Leikkisä ko lesken perse.
Naimista se piika pieree.
Seisoo ko h helvetinoven päälä.
En katto, enkä perusta. Katton aurinkhoon, se on aina sialasa, sano Kemin Maija kellosta.
Pölkää ko piru trumpua. (trumpu = puhallinsoitin)
On herra kesälä ja talvelaki jos tarkenee.
Tuosta tuthaan tyhmä akka: riippuvaisen riihen pisti, pöykkypäisen langan kehräs.
Ei katheen kattila perkelheettä kiehu.
Purree ko piru syntisen luita.
Ko an akka puhemiehenä, niin on piru konttimiehenä. (konttimies = vilpillinen puhemies)
Hoppu ko tervansoutajala.
Häilyvää ko vaivasen onni.
Ei hyttysen surina taivhaaseen kuulu.
Viis tolppaa ko aapualaisten kruunussa. (tolppa = 25 äyriä)
Nälkhään tapettas, jos en ittes söis.
Puuro ruan puutheessa, verkavaate köyhtyissä.
Pittää seisoak ko Immon Heikin häissä.
Kyllä perilliset löytyy ko ihminen kuolee.
Träästää ko Siepan kelkka.
Kilisee ja kalisee ko Kiela Aapon lestisäkki.
On niin ko Jäskän ämmän kahvinkeitto. (On pitkäveteistä.)
Salhaista ko puthaalaisten tervasmethään meno.
Lähde:
Arvid Oukka. Tornionlaakson kansanperinnettä. I-osa. Tornion Kirjapaino, 1973.
Tässä esimerkkejä Kolarin sananlaskuista ja sanonnoista.
Meni häneksi ko Saukon saunanlämmitys. (häneksi = mitättömäksi)
Istumatyössä ko juoruakat.
Jo yksi kermu haukottellee, sano Suikki kun poro kuoli.
Hei, sano Rytiini Olli kun eläviltä poroa söi. Liha on lämmintä ja veri on kuumaa.
Huukista kuuluu hullun jyske ja huukilaisten hälkätys.
Kalhiiksi ne tullee nuo hautajaisekki, vaikka on ruumiski omasta takkaa.
Kyllä kuolema tauvin löytää.
Lentää ko piru puhthaila papinkirjoila.
Kevveitä ko Tiina Kaisan terhveiset.
Jälistä tulevak ko Simun Pekan tervheiset.
Saura ko Puthaan kissan friiari. (saura = ahkera)
Koskas se pihtari on kiitoksen saanu. (pihtari = valkean näyttäjä)
Antajalta ei kalu lopu. (kalu = tavara)
Vilu villan valvojala, nälkä kankhaan kutojala.
Ei luppaus miestä köyhytä.
Eikös Simppa ala olla jo valmis, sano Kolarin piru ikkunan takaa Simpalle. Piru pitkästy Simpan hidasta matkalle lähtöä.
Herra Iesus, piru viepi miestä, sano Kolarin muori kun enskerran polkupyörilijän näki.
Tähänki pirthiin on kuohleen uskon liiva valonu Äkäsjokea myöten, sano Erkki Antti saarnatessaan kolarilaisile. (kuohleen uskon liiva = valekristilllisyys)
Lähti ko Pokka kirkosta.
Rakko työttömän kämmenessä, rupi laiskan persheessä.
Siinä se hien purkaa ennen ko tervat Torniossa oon.
Sysimies tekkee mitä sysihautaki, sano Kolarin mies.
Jumalan terve, kahvin tarve ja alituinen sokkerin puute.
Ahvenen päässä on enämpi rasuaa ko köyhäm miehen aitassa.
Älä hörpi, sano Saaruen Miina kun tyttö söi.
Kyllä viina on senthään parempaa, sano Pääkön Jussi kahvista.
Otin omani pois, sano Kurtakon poika kun äitinsä vattavaraviinat joi. (vattavaraviina= synnytystä varten lääkkeeksi varatut viinat)
Se on kivinatsis maalaisile, sano Feetun Änsti kun veikkaa löi.
Kyllä se Jumala Jannele lintuja siunaa, sano äiti kun Janne korttipelissä linnut hävisi.
Se on haapakirnussa, sano Kolarin Ville kun naapuuri oli haastetta pakosalla.
Jos ei mulla olis olheet housut niin alhaala, niin kolosti olis karhulek käyny, sano Kurun Heikki, kun epäonnistui karhuntapossa.
Kymmenen vuotta se Taapa Oskariki junnasi kolkkainkoulua, enneko pääsi aikaihmisten kirhjoin, sano Kolarin mies. (kolkkainkoulu = joka ei ensimmäisenä vuotena suoriutunut rippikoulusta, joutui jatkamaan eli käymään kolkkainkoulua)
Teilä pitäs olla revoli, sano poliisikonstaapeli Kolarin miehelle, etsiessään sota-aikana luvattomasti hallussapidettäviä aseita. Niinhän se pitäs, mutta ko ei olet tullu vielä hankituksi, vastasi Kolarin mies.
Leikkisä ko lesken perse.
Naimista se piika pieree.
Seisoo ko h helvetinoven päälä.
En katto, enkä perusta. Katton aurinkhoon, se on aina sialasa, sano Kemin Maija kellosta.
Pölkää ko piru trumpua. (trumpu = puhallinsoitin)
On herra kesälä ja talvelaki jos tarkenee.
Tuosta tuthaan tyhmä akka: riippuvaisen riihen pisti, pöykkypäisen langan kehräs.
Ei katheen kattila perkelheettä kiehu.
Purree ko piru syntisen luita.
Ko an akka puhemiehenä, niin on piru konttimiehenä. (konttimies = vilpillinen puhemies)
Hoppu ko tervansoutajala.
Häilyvää ko vaivasen onni.
Ei hyttysen surina taivhaaseen kuulu.
Viis tolppaa ko aapualaisten kruunussa. (tolppa = 25 äyriä)
Nälkhään tapettas, jos en ittes söis.
Puuro ruan puutheessa, verkavaate köyhtyissä.
Pittää seisoak ko Immon Heikin häissä.
Kyllä perilliset löytyy ko ihminen kuolee.
Träästää ko Siepan kelkka.
Kilisee ja kalisee ko Kiela Aapon lestisäkki.
On niin ko Jäskän ämmän kahvinkeitto. (On pitkäveteistä.)
Salhaista ko puthaalaisten tervasmethään meno.
Lähde:
Arvid Oukka. Tornionlaakson kansanperinnettä. I-osa. Tornion Kirjapaino, 1973.
4.5.14
Kotiseutuposti tulee nyt meillekin
Kotiseutuposti on
kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti. Sitä julkaisee Suomen Kotiseutuliitto.
Kolarin Vasittu Luuta ry. on kotiseutuliiton jäsenyhdistys. Niinpä voitte lukea lehteä myös blogimme kautta.
Lehden numerossa 4/2013 Kotiseutuposti esittelee Kolarin Vasitun Luuan. Sivuilla 3 ja 14 kerrotaan kiinnostusta herättäneestä nimestä ja sen alkuperästä. Lue täältä, mikä ihmeen Vasittu Luuta?
kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti. Sitä julkaisee Suomen Kotiseutuliitto.
Kolarin Vasittu Luuta ry. on kotiseutuliiton jäsenyhdistys. Niinpä voitte lukea lehteä myös blogimme kautta.
Lehden numerossa 4/2013 Kotiseutuposti esittelee Kolarin Vasitun Luuan. Sivuilla 3 ja 14 kerrotaan kiinnostusta herättäneestä nimestä ja sen alkuperästä. Lue täältä, mikä ihmeen Vasittu Luuta?
Tässä puolestaan osoite, jonka kautta pääset tutustumaan KOLARIN MUINAISASIAIN TOIMISTOON.
Toimisto tarjoaa arkeologiaan perustuvaa tietoa Kolarin menneisyydestä. Toimistonhoitajana toimii Vasitun Luuan puheenjohtaja Hilkka Oksala.
Hallituksen kokous 22.1.2014
Kolarin Vasittu Luuta ry.
Rekisteröity yhdistys, Suomen Kotiseutuliiton jäsenyhdistys.
Hallituksen kokouksen
PÖYTÄKIRJA
AIKA:
Keskiviikko, 22.1.2014 klo 18.00 – 20.45
PAIKKA:
Sieppijärvi, Kalliontie, sihteerin talo.
LÄSNÄOLIJAT:
Puheenjohtaja Hilkka Oksala, sihteeri Katariina Granat, Matti Friman,
Jaakko Heikkilä, Sandi Lammi ja Helliriika Moona.
1.
Kokouksen
avaus.
Yhdistyksen puheenjohtaja Hilkka
Oksala avasi kokouksen klo 18.10.
2. Kokouksen osallistujien, laillisuuden ja
päätösvaltaisuuden toteaminen.
Todettiin.
3.
Edellisen
kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen.
Tarkastettiinn
edellinen hallituksen kokouksen pöytäkirja 28.10.2013. Pöytäkirja on julkaistu
Vasitun Luuan blogissa 29.1.2014.
4. Jäsenasioita
Todettiin Vasitun
Luuan jäsenmäärä vuoden 2013 lopussa. Todettiin uudet jäsenet, jotka ovat
liittyneet vuoden 2014 alussa.
Päätettiin
toimittaa jäsenille vuoden 2014 jäsenmaksun suorittamista varten jäsenkirje ja
lasku jäsenmaksun maksamista varten. Maksujen suuruus on 10 euroa
yksityisjäseniltä ja 25 euroa yritys- ja yhteisöjäseniltä.
5.
Tilikatsaus.
Todettiin tilin saldo 21.1.2014.
Patentti- ja rekisterihallitukselle on maksettu rekisteröinnistä 75 euroa ja
Luoteis-Lapille 55,80 euroa joulutervehdyksestä. Samoin Suomen Kotiseutuliitolle
on maksettu vuoden 2014 jäsenmaksu, 50 euroa.
6. Toimintasuunnitelman 2013 toteutumat
vuosikokouksen jälkeen
– yhdistyksen
rekisteröintihakemus on hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa
15.11.2013 ja asiakirjat ovat saapuneet puheenjohtajalle Äkäsjokisuun
Kalkkikankaalle 20.11.2013. Yhdistys on
hakemuksen mukaan rekisteröity nimellä Kolarin Vasittu Luuta ry. Ks. rekisteriasiakirja.
– kotiseutuliitolta on saapunut puheenjohtajan
osoitteeseen Kotiseutuposti-lehden paperi - ja nettiversio. Selvitetään,
saavatko Kolarin Vasitun Luuan jäsenet Kotiseutupostia.
7. Toiminnan suunnittelua edelleen.
Puheenjohtaja selosti,
-
kuinka kulttuurityötä tukevat rahoitustukimuodot
voivat ohjata yhdistyksen toimintaa; esimerkkeinä Lapin kulttuurirahasto,
Opetus- ja kulttuuriministeriö, pankit ja kunta kulttuurimäärärahoineen.
- kuinka yhdistys voi esittää Kolarin
kansalaisopistolle erilaisia paikalliskulttuuriin liittyviä kursseja,
esimerkiksi sukututkimus- ja saamelaiskulttuuriin liittyviä kursseja sekä
kylähistoriakursseja (Kurtakon kylähistoria); tässä yhteydessä päätettiin, että
Matti Friman ottaa yhteyttä Kurtakon kyläläisiin Vasitun Luuan ja
kansalaisopiston välisen yhteistyön käynnistämiseksi
- kuinka hän on entuudestaan esittänyt
museokokoelman hyödyntämiseen perustuvia kursseja kansalaisopistolle, mutta nämä eivät
ole ”menneet läpi”
-
kuinka Vasittu Luuta voisi kansalaisopiston
kanssa yhteistyössä järjestää perinteenkeruuta muistelun keinoin;
muistelupiirejä voisi olla kylissä, esimerkiksi Luosussa, Juustovaarassa,
Ruonajärvellä, Taapajärvellä, Ruokojärvellä. Vaikka Kolarissa on paljon
muistiinmerkittyä tarinointia (esimerkiksi Kaulasen eli Lehon torpan
tarinoita), on paljon vielä muistiinmerkitsemättä tai ainakin julkaisematta.
Käytiin keskustelua kuluvan vuoden (2014) kyläretkikohteesta ja kesäporinoiden aiheesta.
- päätettiin järjestää tämänvuotinen ohjattu jäsenretki Kurtakkoon elo-syyskuussa.
8 Muut asiat
– helsinkiläinen Esko Pakkanen on ilmoittanut kirjoittavansa
Suomen uiton historiaa, johon tulee runsaasti valokuvamateriaalia. Hän on lähettänyt tiedustelun, onko olemassa kuvia
kolarilaisesta uittoperinteestä. Puheenjohtaja on luvannut auttaa kuvien
hankinnassa ja kuvien tekijän- ja julkaisuoikeuksien selvittämisessä.
Puheenjohtaja on digitoinut kolarilaisen (Saarenpudas) Hemminki Pudaksen
perintöalbumit, joissa on muutamia uittokuvia.
- todettiin, että toistaiseksi Vasitulla Luualla
ei ole kuva-arkistoa.
-
todettiin, että Vasitulla Luualla on
mahdollisuus julkaista jäsentensä kulttuurituotoksia (kirjoja,
valokuvia, taideteoksia) blogissaan ja näin tehdä tuotteita tunnetuksi sekä
edistää tuotteiden myyntiä; sovittiin, että sihteeri esittelee Iines Siivolan kirjan
tässä blogissa (vasittuluuta.blogspot.fi) heti, kun saa em. kirjan käsiinsä
- Päivi Setälä, o.s. Hannukainen on tiedustellut
sukunimen Hannukainen alkuperää
- puheenjohtaja H. Oksala on aloittanut blogin Kolarin muinaisjäännöksistä; ensimmäinen bloggaus koskee
Hannukaisen Saivoa (muinaistoimisto.blogspot.fi)
-
puheenjohtaja ilmoitti lähettäneensä oikaisun
Luoteis-Lapin toimittaja Anssi Tapiolle (21.1.2014) Sieppijärven keskikoulusiipeä koskevan jutun
johdosta; puheenjohtaja muistutti, kuinka Vasitun Luuan tulisi aktiivisesti
ottaa kantaa jäljelle jäävän vanhan koulurakennuksen kohtaloon ja käytön ja
korjauksen suunnitteluun – se on kulttuurihistoriallisesti
ja maisemahistoriallisesti arvokas kohde, jota Vasittu Luuta
voisi aktiivisesti listata ja tuoda julkisuuteen
- sihteeri Katariina Granat jätti yhdistyksen
mietittäväksi ajatuksen koulu – ja hiihtomuseon perustamisesta; kysymyksessä
olisi Vasitun Luuan oma hanke, johon ei tarvita maakuntamuseon siunausta tai
lupaa; samassa yhteydessä keskusteltiin Sieppijärven vanhan koulurakennuksen
tulevasta käyttötarkoituksesta – olisiko rakennuksesta ympärivuotisesti auki olevaksi kulttuuritaloksi koulu- ja
hiihtomuseoineen?
- puheenjohtaja selosti ajatuksensa Kolarin
kotiseutumuseon kehittämisestä:
”Museota
tulisi profiloida aivan uudella tavalla niin, että sen toiminta olisi mielekästä
nimenomaan ympärivuotisesti. Kannattaisi pyrkiä vaikuttamaan kulttuuritoimeen
niin, että saataisiin aikaan ensimmäinen talven kulttuurista kertova talvinäyttely
museon aineistosta. Tätä varten mitä parhainta olisivat Pertti Teurajärven olympiasukset
sekä muut museon sukset ja kolarilainen hiihtokulttuuri.
Tämä on erityisen ajankohtaista myös Pellon Eero Mäntyrannan poismenon
johdosta. Kulttuuritoimenjohtaja on
lisäksi ollut viime aikoina erityisen kiinnostunut suksista, sillä museolle on
syksyllä lahjoitettu Nuottavaaran suosta löytynyt ikivanha suksenpätkä.
Asia
voisi edetä seuraavasti. Tornionlaaksosta
puuttuu ympärivuotinen maaseutumuseo eikä täällä ole talvi- ja hiihtokulttuurista kertovaa museota. Mielestäni tältä pohjalta kannattaisi alkaa
kehitellä museotoimintaa Kolarissa tuoreista lähtökohdista käsin. Tähän voisi saada tukea varsinkin
matkailupiireiltä Ylläkseltä sekä Metsähallitukselta. (Hilkka Oksala)
-
arkeologi Göran Lybäck on syksyllä 2013 tehnyt
pro gradu – opinnäytetyön Helsingin yliopistolle Kolarin alueen varhaisimmasta kivikaudesta, merkittiin tiedoksi
9. Vuosikokouksen 2014 suunnittelu
Vuosikokous tulee pitää
toukokuun loppuun mennessä. Päätettiin pitää asiaa valmisteleva hallituksen
kokous maaliskuussa Jaakko Heikkilän luona. Vuosikokouspaikaksi pyritään
saamaan Samin Porotila Venejärvenkylällä.
10. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 20.45.
Pöytäkirja on tarkastettu hallituksen kokouksessa 19.3.2014
Jaakko Heikkilän kotona.
Kokouksen puolesta
Hilkka Oksala Katariina
Granat
Subscribe to:
Posts (Atom)



