25.7.13

PUNAMULTAA TEKEMÄÄN KOTISEUTUMUSEOLLE

Kotiseutumuseo tiedottaa:

Punamultamaalin keittotapahtuma keskiviikkona 31.7.2013 klo 9.00 alkaen talkooperiaatteella, hämmentäjille tarjolla myös syötävää soppaa.  Lapsille klo 12 punaisten värikuvioiden historiaa kasvomaalauksina sekä itse kokeillen.

Pääkön tuvassa Anni Kyrön kuvataidetta esillä koko kesän perusnäyttelyn lisäksi. 

Pihalla villaiset karvapallot heinää niittämässä!

Paikallishistoriallista kirjallisuutta saatavilla, muutamia uutuuksiakin mukana!


Aukioloajat 23.8.2013 asti ma – pe klo 12 – 17.  Muina aikoina opastukset varattavissa numerosta 040 489 53 16 tai sähköpostista museo@kolari.fi

Käyntiosoite Rovantie 3, Sieppijärvi


Tervetuloa!

15.7.13

Tohtori Erika Sarivaara kävi kertomassa metsäsaamelaisuudesta

Vasittu Luuta järjesti sunnuntaina 14.7.2013 Kesäporinat Kolarin Kotiseutumuseolla Sieppijärvellä.

Kuvatekstit ovat lainauksia teoksesta Kuka on saamelainen ja mitä on saamelaisuus. Identiteetin juurilla. (2013) Erika Sarivaara, Kaarina Määttä, Satu Uusiautti (toim.)


1. Saamelainen
"Erika Sarivaaran mukaan statukseton saamelainen on henkilö, joka polveutuu saamelaissuvusta ja jota ei ole merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon."
 Metsäsaamelainen on saamelainen.


2. Väli-ihminen
"Kahden kulttuurin rajalla eläminen synnyttää erilaisia kokemuksia identiteetistä ja samastumisesta yhteisöön. Helena Ruotsala on tutkinut väitöskirjassaan Rajamaan yhteisöksi nimittämäänsä Kyrön paliskuntaa ja lähestynyt paliskunnan jäsenten identiteetin kokemuksia väli-ihmisen käsitteen avulla.  Hän kirjoittaa, että väli-ihmiset eivät välttämättä edusta vain yhtä identiteettiä, koska heillä on sekä saamelaiset että suomalaiset sukujuuret." 



3. Me saamelaiset
"Eräskin tutkimuksessa haastatelluista henkilöistä totesi, että häntä on halveksuen pidetty sekä saamelaisena että suomalaisena ilman, että kumpikaan ryhmä kuitenkaan pitäisi häntä omanaan. Näin tutkimuskumppaneiden kokemukset paljastavat, että statuksettomuus voi olla heille aito ongelma ja ratkaisua kaipaava kysymys." 



4. Oma kulttuuri tuntuu omalta
"Kulttuurisella identiteetillä ei mitata saamelaisveren vahvuutta, vaan sillä viitataan henkilön samastumiseen kulttuurisesta näkökulmasta.
Yksilön minä ja yksilön sosiaaliset identiteetit rakentuvat suhteessa kulttuuriin ja jäsenyyteen siinä kulttuurissa, jonka hän kokee omakseen."

11.7.13

Keskustelu ja siitä kirjoittaminen on sallittua, ja hyvä asia!

11.7.2013 (K.G.):
Vasitun Luuan puheenjohtajalta (Hilkka Oksala) on suullisesti kysytty, onko Kolarin kotiseutuyhdistys (V.L.) rikkonut tekijänoikeus- tai muita lakipykäliä, kun se on julkaissut blogissaan (15.5.2013) sanatarkasti Lapin Kansan pääkirjoituksen. 
Olen (K.G) tänään varmistanut, tarvitsenko luvan tällaiseen toimintaan. 
Lapin Kansan vastaus on, että lupaa ei todellakaan tarvita, koska lähde on tarkasti ilmoitettu. 
Tämä (myös vastaisen varalle) tiedoksi V.L:n blogin lukijoille.

Ja vielä viimeinen kuulutus: 
Erika Sarivaaran voit tavata ja häntä kuulla sunnuntaina 14.7.2013 kello 14.00 Sieppijärvellä. 
Vasittu Luuta on saanut Erikan vierakseen Kolarin Kesäporinat -tilaisuuteensa. Maksuttomassa tilaisuudessa on siis Erikan alustus Kolarin mettälappalaisista ja vähän muustakin, ja sitten poristaan aiheista. TERVETULOA! 

Lapin Kansa, 15.5.2013
Pääkirjoitus

SAAMELAISJÄRJESTÖT OUDOLLA TIELLÄ

Kasvatustieteiden tohtori Erika Sarivaaran piti tiistaina (14.5.2013) saada vuoden 2012 Israel Ruong -tiedepalkinto Norjan Kautokeinossa, mutta luovutusta päätettiin lykätä. Syy oli kuuden saamelaisjärjestön vastustus.

Saamelaisneuvosto kysyy, miksi norjalaiset haluavat palkita henkilön vastoin säätiön sääntöjä. Sääntöjen mukaan palkinto luovutetaan nuorelle saamelaiselle tutkijalle, mutta saamelaisjärjestöjen mielestä Sarivaara ei ole saamelainen.

Sarivaara väitteli Lapin yliopistossa kesäkuussa 2012 aiheesta "Statuksettomat saamelaiset". Saamelaisaktivistit vastustivat myös väitöskirjan hyväksymistä, joskin tuloksetta.

Saamelaisjärjestöjen hyökkäys yhtä tutkijaa vastaan näyttää epäoikeudenmukaiselta eikä se edistä saamelaisten asemaa. Monen sympatiat kääntyvät tässä asiassa Sarivaaran, heikomman, puolelle.

17.6.13

Museo on mukava kesäkohde. Museo on taas auki!

Kolarin kunnan kotiseutumuseo Sieppijärvellä, vanhalla Rowan tilalla,  avattiin yleisölle maanantaina 17.6.2013.
Museo on avoinna 23. elokuuta asti arkipäivisin maanantaista perjantaihin kello 12 - 17.
Perusnäyttelyyn pääsee tutustumaan muinakin aikoina, jos varaa ajan.

Tämän kesän ajan museolla on esillä Anni Kyrön kuvataidenäyttely. Anni Kyrö kävi avajaispäivänä kertomassa yleisölle näyttelynsä tarinan. Kyllä, Annilla on meille kaikille hyvin tärkeää asiaa...

Kotieläinhistorian teemana on tänä kesänä lammas. Museoalueen maisemoinnista huolehtivat kaksi Jarmo Kylmämaalta lainattua vaattojärveläistä lammasta.
______________________________________________________

KOLARIN KESÄPORINAT SIEPPIJÄRVELLÄ TUTKIJA
ERIKA SARIVAARAN KANSSA


Vasitun Luudan kesätapaus järjestetään niin ikään museolla.

Sunnuntaina 14.7.2013 klo 14.00 tutkija ERIKA SARIVAARA alustaa Kolarin Kesäporinat.

Kolarilaiseen Satan sukuun kuuluva Erika Sarivaara kertoo Kolarin metsäsaamelaisuudesta tutkimuksensa näkökulmasta, ja siitä, mistä minuutemme syntyy.


Erikan alustuksen jälkeen jatkamme vuoropuheluna, eli yleisö pääsee keskustelemaan ja kyselemään "meän perän lappalaisista" ja siitä, ketä me olemme ja ketä haluamme olla.


Kesäporinoihin kutsutaan ihan kaikki kolarilaisesta kyläkulttuurista kiinnostuneet! Ei pääsymaksua.

Kahvitarjoilu.

TERVETULOA, t.

Vasittu Luuta,
Kolarin Kotiseutuyhdistys

____________________________________________


ANNI KYRÖN KUVATAIDETTA KOLARIN KOTISEUTUMUSEOLLA SIEPPIJÄRVELLÄ 17.6. - 23.8.2013













ANNI ORVOKKI KYRÖ syntyi Kolarin Venejärvenkylän suurimpaan taloon, Nikun vanhaan pirttiin, vähän ennen viime sotia. Talossa asui äidin lisäksi monta enoa, tätejä sekä isovanhemmat, myöhemmin myös nuorempia sisaruksia. 
Siellä toimi suojeluskunta, valtion puhelin, Kemi Oy:n konttori, kauppa sekä posti. Kotona oli myös kylän ainoa radio.

Kemi-yhtiön metsätyönjohtajat opettivat Annin lukemaan jo alle viisivuotiaana - tyttö laitettiin tuolilla seisten lukemaan ääneen kyläläisille saapuneita Pohjolan Sanomia sekä aikakauslehtiä. Lapin sodan evakkomatka tehtiin muiden kolarilaisten tavoin Ruotsiin. Anni on elänyt isänsä sodanaikaista kohtaloa pari vuotta sitten lähetetyssä televisiodokumentissa.

Keskikoulun Anni kävi Muoniossa ja lukion Torniossa. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui Turun yliopistosta, ja hän on tehnyt elämäntyönsä lappilaisena opettajana.

Taiteellisilla töillään hän kertoo välähdyksiä erämaajärven rannalle syntyneen "peräkylän" elämästä, joka on ollut kaikkea paitsi väritöntä.



16.6.13

Esimerkkejä Koivumaan kylän uudisasukkaista ja muista

Katariina Granat (2013)
Esitys on tehty Koivumaan kyläretken (18.4.2013) innoittamana. Tämä osa päättää sarjani Koivumaan kylästä ja suvusta. 
Osa 4.

ESIMERKKEJÄ VARHAISISTA KOIVUMAALAISISTA, KYLÄN UUDISASUKKAISTA JA MUISTA















Alla olevan Kolarin seurakunnan rippikirjan tarkoitus on muistuttaa, että erityisesti Koivumaan suvulle ja kylälle tärkeä isäntä, Akseli Koivumaa, oli alkujaan lappealaisen Isak Adamsson Lappean (s. 1792) ja tämän vaimon Katariina (Kaisa) Johansdotter Satan nuorin poika. Ja että kuinka fiksu mies hänkin oli, siellä on rippirastit kaikki kohdillaan!

Akseli ei jäänyt pysyvästi Lappean kotitilalleen, vaan isännäksi tuli Lars Samuel Olofsson Pellikka ja emännäksi Akselin sisko Ewa Isaksdotter, eli Isakin ja Kaisan tytär Ewa Isaksdotter Lappea. Myöhemmin myös isäntä Lars Samuel käytti vaimonsa ja tilansa sukunimeä Lappea. Larsin perheestä julkaisen myöhemmin oman tarinan. Lue se täältä!

Akseli Koivumaan (s. 1833) sisaruksia olivat kaksostytöt Ewa ja Maria (s. 1831), Iikka (s. 1828), Stina Kaisa (s. 1823) ja Johan Adam (s. 1821). 

Akselin ja Gretan ensimmäiset lapset syntyivät Lappeassa, esimerkiksi Koskelan isäntä, Juhani (1863), mutta eniten tiedämme Akselin perhe-elämästä Koivumaassa, sillä Juhanin jälkeen perheeseen syntyi esimerkiksi Isak Vilho Koivumaa (1866- 1925).

Akseli on nykyisessä Koivumaassa vielä asuville ja sieltä lähteneille "isoisien isoisä", sillä hänen suuresta perheestään ovat lähtöisin niin Vehkamukan Iisak Vilho Koivumaa, tämän poika Kalle Koivumaa ja Koskelan isännät Juhani ja Eeli - tyttäristä ja muista puhumattakaan.













LAPPEAN UUDISTALO n:o 20 


















Kuvaselitys:
RIPPIKIRJA.1856 - 1868. Kolarin kylä. Lappean uudistila n:o 21.

Vanha Isäntäväki, nyt syytinkioikeus asumiseen:
Isak Adamsson, syntynyt 7.12.1792, Kangas Lappea
Kaisa Johansdotter, syntynyt 1792
Lapsi: 
Maria, syntynyt 19.12.1831 (kaksoissisko Ewan kanssa)

Uusi Isäntäväki:
Lars Samuel Olofsson Pellikka, syntynyt 1830, myöh. Lappea
Vaimo Ewa Isaksdotter, syntynyt 19.12.1831, Lappea
Lapset:
Josefina, syntynyt 2.7.1855 (kuoli lapsena)
Isak Vilhelm, syntynyt 12.2.1857 (muutti Ylitorniolle), Lappea, Ala-Antti
Lars Levi, syntynyt 19.8.1859, Lappea
Josefina, syntynyt 1.11.1860 (kuoli lapsena) 
Erika, syntynyt 7.11.1862

Muut talossa asuvat:
Johan Wilhelm Johansson, syntynyt 7.12.1830
Anna Kaisa Olofsdotter Pellikka, syntynyt 24.2.1829

Muuta talonväkeä:
Anna Adamsdotter, syntynyt 1800
Lapset:
Henrik Johansson, syntynyt 17.3.1832
Greta Matilda, syntynyt 7.10.1835

Ja vielä:
Henrikin vaimo Stina Kaisa Adamsdotter, syntynyt 10.8.1832
Lapsi: Johan Henrik, syntynyt 17.7.1858


UUSITALON UUDISTILA n:o 21









Kuvaselitys:
RIPPIKIRJA.1856 - 1868. Kolarin kylä. Uusitalon uudistila n:o 21.
Isäntäväki:
Talollinen Axel  Isakinpoika Lappea, syntynyt 15.2.1833
vaimo Greta Johanna Persdotter, syntynyt 1.12.1829, Kyrö
Lapset:
Ewa Maria, syntynyt 1854, 
Kristina, syntynyt 1856, 
Kaisa Sofia, syntynyt 1858
Albert, syntynyt 1860
Johan, syntynyt 1863

Yllä oleva rippikirja kertoo, miltä Akselin perhe näytti silloin, kun he asuivat Lappeassa (aikavälillä 1856 - 1868).

Tietojeni mukaan Akseli ja Greta saivat kaiken kaikkiaan ainakin 9 lasta, jotka olivat:
Eeva-Maria (1854 - 1901) Rowa, Iivari; Kristina Peurawaara (1856), Kaisa Sofia (1858 - 1931), Albert (1860), Johan eli Juhani (s. 1863), Isak Vilho (1866 - 1925), August (1868), Sandra Johanna (1871-1948) Käkivaara, Satta sekä Immanuel (s. 1873).  

Jokaisella Akselin ja Gretan lapsella on ikioma tarinansa, ja yksi niistä voi liittyä sinun, lukijani, elämään. Tämä tekee sukututkimuksesta niin kiehtovaa! 

Monet lukijoistani tietävät olevansa Isak Vilho Koivumaan ja Amandan (o.s. Koskenniemi) jälkipolvea, monet tietävät olevansa Juhanin ja vaimonsa  Kaisan (Lind eli Jussi) jälkeläisiä. Juhani Koskela ja Isak Vilho Koivumaa olivat velipoikia. Moni lukijoista tietää myös, että Kalle Koivumaa oli Isak Vilhon toiseksi vanhin poika.

Entisajan elämään kuului kuitenkin se, että tiedettiin ja tunnettiin koko suuri sukupuu - ja elettiin sen mukaan sukulaisista välittäen.














SALOMON IIVARI, MITEN HÄN LIITTYY KOIVUMAAHAN?


Koivumaan kantatila on siis perustettu virallisesti isossajaossa 1840-luvulla. Ensin se on ollut uudistila.

Koivumaan talo lienee ollut jo veroa maksava perintötila silloin, kun Akseli Koivumaan aviovaimo, tilan emäntä, Greta kuoli vuonna1887. Lapsia jäi yhdeksän, ja äidiltään Gretalta lapsille jäi tilaan perintöosuus.

Gretan jälkeen Akseli meni 55-vuotiaana uusiin naimisiin 64-vuotiaan Eeva Stina Hietasen kanssa. Pari ei perustanut yhteistä kotia, molemmat asuivat kotonaan, kävivät vain toistensa luona vieraisilla. 

Vuosi Greta-vaimon kuoleman jälkeen Akseli-Isäntä myi tilastaan kaksi kolmannesta (2/3) Salomon Iivarille JA tämän kanssa naimisiin menneelle vanhimmalle tyttärelleen, Eeva Marialle. Tässä lyhyesti Eeva Marian elämäntarina.

Kolarissa vuonna 1882 vihittyjen luettelossa on merkintä, jossa kerrotaan kesti Juho Matias Iisakinpoika Rowan (18.5.1861) ja talontytär Eeva Maria Akselintytär (1854-1901) Koivumaan avioliitosta. K. Rechardt oli vihkinyt heidät Kolarin kirkossa 23.4.1882. Eeva Marian mies kuoli kuitenkin keuhkotautiin 23.7.1883. 
Eeva Marian ja Juhon lapsi Sandra Euffemia Rowa oli syntynyt 12.11.1882. 

Miehensä kuoleman jälkeen Eeva Maria vihittiin Salomon Iikanpoika Iivarin kanssa 24.4.1887. Eeva Marian onni oli kuitenkin taas aika lyhyt, sillä hän kuoli noin 14 vuotta häiden jälkeen, 17.3.1901, 47-vuotiaana.

Näin oli Sieppijärven Salomon Iivari (1861 - 1919) saanut oman tilan Koivumaasta, eli eläessään hän oli käsittääkseni yksi tilan isännistä, ei tilan perustaja.

Akseli-isäntäkin kuoli ajallaan. Kuoleman jälkeen tilaa asuttivat Salomon ja Eeva Maria Iivari (yhdessä vuoteen 1901 asti) sekä Eeva Marian  ensimmäisestä avioliitosta oleva tytär Sandra Euffemia miehensä Frans Uusitalon kanssa.

Akselin ja Gretan perikunnalle kuuluneet tilan perintöosuudet lienee hoidettu asianmukaisesti, sillä tiedossa on, että Akselin tyttäristä Sandra oli myynyt osansa 1/27 osaa Koivumaan perintötalosta n:o 20 Frans Uusitalolle ja Salomon Iivarille yhteisellä kauppakirjalla Juhanin, Aukustin ja Immanuelin lesken ja lasten kanssa 30.9.1918. 
Koska Sandra Satta oli mennyt naimisiin Sieppijärven Käkivaaraan, hoiti Salomon Iivari asian käymällä itse Sandran kotona 1918. Samalla hän maksoi tilan osuuden Sandralle. Näin tuli asia hoidetuksi ennen vuotta 1919, josta tuli Salomon Iivarin kuolinvuosi.

Akselin pojista Albert (s. 1860) oli vihitty 1897 Fanny Kustaava Auojan (1873 - 1903) kanssa. Tämä perhe lapsineen asui torpparina Koivumaassa. 

Koska Eeva Maria kuolikin jo 1901, meni Salomon Iivari uusiin naimisiin, piiaksi Suomen puolelle tulleen Hulda Lehdon kanssa. Heidät vihittiin 1908. Hulda oli syntynyt 1871 eikä heille Salomonin kanssa tullut lapsia. 

Sen sijaan Huldalla oli ollut tänne tullessaan mukanaan ns. oma tytär, Fanny Lydia Lehto. Hänestä enemmän toisaalla.

KOIVUMAAN UUDISTILA n:o 20























Records creator: Kolarin seurakunta, \nArchive/Fond: Kolarin seurakunnan arkisto, \nSeries: Rippikirjat, \nUnit: IAa:1 Rippikirja, \nInclusive dates: 1856 - 1868\

Kuvaselitys:
RIPPIKIRJA.1856 - 1868. Sieppijärven kylä, Koivumaan uudistila N:o 20 1/8
Isäntäväki:
Talollinen, Isak Wilhelm Eriksson, s. 12.3.1819 Jokijalka, Koivumaa
Vaimo Ester Johansdotter, s. 25.8.1821
Lapset: Johan Erik, s. 16.9.1846;
Ewa, s. 2.12.1847
Stina Kaisa, s. 31.8.1851
Helena, s. 28.12.1854
Isak, s. 28.3.1856
Greta, s. 10.4.1857, kuoli 10.4.1887
Karl, s. 25.9.1858
Iivar, s. 5.8.1863, kuoli 18.3.1864
Edvard, s. 31.11.1865

Muut talossa asuvat:
Isännän veli, Lars Eriksson, 11.12.1823
Vaimo, Anna Greta Johansdotter, 9.7.1831, kuoli 14.10.1863
Lapset: Isak, 4.10.1851
Ewa Greta, s. 22.4.1854
Johanna, s. 29.11.1856
Johan, s. 18.3.1860

Muistitiedon mukaan Koivumaan tila on kuulunut nykyiselle Koivumaan suvulle vuodesta 1849. 
Aivan ensimmäinen isäntä ei käsittääkseni ole kuitenkaan ollut Akseli Koivumaa, olihan Lappean poika Akseli tuohon aikaan (1849) vielä 16-vuotias nuorimies. 
Ensimmäinen isäntä lieneekin ollut yllä olevaan rippikirjaan (1856-1868) merkitty Isak Vilhelm Jokijalka Koivumaa (s.1819).

Tästä Isak Vilhosta minulla ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa, mutta varmaa on se, että hän ei ole Akselin poika, Isak Vilho Koivumaa, josta tiedän enemmän, koska Yrjö Koivumaa on tehnyt Vehkamukan sukuhaarasta sen sukuselvityksen, jota olen käyttänyt kertoakseni Vehkamukan Koivumaista. 

Koska suku on laaja, on Yrjö selvittänyt "vain" Akselin yhden pojan Isak Vilho Akselinpoika Koivumaan (1866 - 1925) ja tämän vaimon Amandan (1871 - 1937), omaa sukua Koskenniemi, ent. Järvirova, viisitoista (15) lasta, ja näiden perheet.

Pariskunta vihittiin Sieppijärven Järvirovassa 1889, ja perhe on ensin käyttänyt sukunimenä Niskamaata asumansa tilan mukaan.
Akselin poika, Isak Vilho eli Iisakki, oli vihittäessä 22-vuotias, ja Satan sukuun kuulunut morsian Amanda poikkeuksellisen nuori eli 17-vuotias. 

Tässä luettelo Iisakin ja Amandan lapsista: Akseli Einari, (s.1890), Kaarle Kustaa eli Kalle (s. 1891), Isak Henrik (s. 1893), Juho Artturi (s. 1895), Eino Vilhelm (s. 1898), Uuno Eemeli (s. 1898), Hellin Laina (s. 1900), Aini Amanda (s. 1901), Bruuno Aleksanteri (s. 1903), Kaarlo Eemeli (s. 1905), Taimi Amanda (s. 1908), Toivo Johannes (s. 1911), Eeva Marja (s. 1914) ja Kaino Miljaana (s. 1917). 

Yksi Iisakin ja Amandan pojista oli siis 1891 syntynyt Kalle Koivumaa. Otan tarinan tässä vaiheessa mukaan vuonna 1901 leskeksi jääneen Salomon Iivarin; olihan Akselin tytär, ja Kallen täti Eeva Maria oli kuollut. Perintötilan isäntä Salomon Iivari meni uusiin naimisiin (1908) Hulda Lehdon (s. 1871) kanssa. He eivät saaneet yhteisiä lapsia, mutta Hulda toi taloon tullessaan mukanaan oman tyttärensä, Fanny Lydia Lehdon. 

Tasan kymmenen vuotta myöhemmin, eli 16.10.1918, soivat hääkellot. Kalle Koivumaa (1891) ja Pajalan Aapuassa (1898)  syntynyt Huldan tytär, Fanny Lehto vihittiin. 

Kallen ja Fannyn avioliitosta syntyivät lapset Eevi (Metsävainio), Helmi (Björnström), Noak Koivumaa, Elsa (Mäkikyrö), Bruno A. Koivumaa ja Arvo Koivumaa.

Näin Fanny ja Kalle saivat Salomonin perintötilana Vehkamukan, ja heistä tuli seuraava isäntäpariskunta, sillä Salomon kuoli pian häiden jälkeen 1919. 

Vehkamukan rakennuksia ei Lapin sota (1944-45) polttanut. Sodan jälkeen Vehkamukan päärakennus myytiin vasta perustetulle Sieppijärven Sisulle, ja tänä päivänäkin rakennus toimii urheiluseuran talona.

Kalle ja Fanny Koivumaan vanhin poika Noak Kalle Koivumaa on  ostanut tilansa vuonna 1962, ja se on edelleen perheen omistuksessa. 
Kallen ja Fannin pojista myös Bruno A. Koivumaa asuu omistamallaan Koivumaan tilalla. 

Vanhana Vehkamukan paikkana tunnetussa paikassa puolestaan asuu Kallen pojista Arvo Koivumaa. 


KOIVUMAAN KOSKELA




Koskelan Wanhan isännän, Eelis Koivumaan (s. 1905) isä, Johan
eli Juhani  Koivumaa (s. 1863) oli alussa esiintyneen Akseli Koivumaan poika. Akseli onkin nykyisille Koivumaan kylässä asuville perheille yhteinen "isoisä". 

Juhanista tuli "isona miehenä" Koskela, ja hänen vaimonsa oli Lind, myöhemmin Jussin sukuun kuuluva Kaisa Sofia, syntynyt Ruotsin Korpilombolossa 1875 ja kuollut Koskelassa 1957. 

Kaisan sukujuuret ja entisajan arvot selittänevät sen, että isoäitini (Jussin sukuun kuulunut Aili Maria Joona) piti koskelalaisia sukulaisina - ja niin on pitänyt moni muukin, esimerkiksi Lappeat ja Petäjäniemet. 

Kaisallakin oli oma tarinansa, joka vaimon tarinana merkitsee ainakin yhtä paljon kuin "isäntien tarinat".

Kaisa Sofian isä, Salomon Henriksson Lind (syntyi 1845, kuoli 1911 Kolarissa) oli ollut kraatari, joka ensin kierteli Ruotsin puolella kraatarin töissä. 
Hän oli mennyt naimisiin Hietaniemessä syntyneen Brita Greta Björkvallin kanssa. Pariskunta tuli lasten pienenä ollessa Suomeen ja asettui Satan sukukirjan mukaan Olosjoen läheisyyteen, kruunun metsätorppaan. 

Kaisan velipoika Juho (1877 - 1911) oli naimisissa Käkivaaran eli Satan Alman (1882 - 1957) kanssa. 

Ja kiitos Helena Liikamaan työn ja Satan sukukirjan - taas tiedämme jotakin enemmän myös Koskelan suvusta.

Kaisan velipoika Juho kuoli jo 1911. 
Kun Juho kuoli, Alma luovutti torpan Koskelan Juhanille ja Kaisalle, koska lupasivat hoitaa muorin, eli Kaisan ja Juhon äidin. Juhani ja Kaisa antoivat muorin liikkua vapaasti kylälläkin, vaikka tämä joskus säikäytti vieraan alkamalla yhtäkkiä hyppiä huudahtaen: "Siitä se alkaa ko kenkä lyöpi jalkaa." Ja hän hyppi kunnes väsyi. 

Koskelan Juhanin ja Kaisan lapsia olivat 
Davida (1893), Milda (1895), Hilja (1897), Vilma (1899), Aino (1900), Ellen (1903), Eelis (1905), Taimi (1907), Toini (1909), Helmi (1912), Sven (1914) ja Niilo (1917).










Kuva: Juhani ja Kaisa Koskela












Kuva: Juhani Koskelan vaimo oli  kotoisin Ruotsin Korpilombolosta.



























                                                Kuvien henkilöihin liittyvät tarinat voivat hävitä myös näiden kuvien myötä.

23.5.13

Osa 3. Miten Koivumaaksi on tultu?

Katariina Korhonen (2013)

Esitys on tehty Koivumaan kyläretkeä varten (Koskela, 18.4.2013)
Huomautukset mahdollisista asiavirheistä kirjoittajalle; oikeudet tekstiin pidetään kirjoittajalla.

Isak Adamsson Koivumaa (s.1792), syntyisin Kangas, entinen Lappea, loinen Lappeanniemestä.  
Isak Vilhelm Koivumaa (s. 1819), syntyisin Jokijalka Kolarista, uudistilan isäntä Koivumaassa.

eli

Osa 3.
Miten Koivumaaksi on tultu?

Kun ensimmäisen kerran aloin miettiä, mitä haluaisin tietää Koivumaan kylästä ja sen menneisyydestä, nousi luonnollisena kysymyksenä ajatus Koivumaan kylän asukkaista. - Mistä tai kenestä tuli ensimmäinen Koivumaa Koivumaan kylään Kolariin?

Jonkin aikaa ihmisiä kuunneltuani ja paria sukukirjaa tutkittuani tajusin, että ensin oli Koivumaan uudistila Sieppijärven henkikirjoituskylässä, ja vasta sen jälkeen alkoi esiintyä Koivumaa-sukunimeä osana asukkaiden henkilöllisyyttä.


Yksi ensimmäisistä Koivumaa-suvun miehistä lienee ollut Isak Adamsson Kangas, entinen Lappea. Perhe asui Lappeassa, mutta Isakin tytär Eeva on kirjattu Kolarin kirkonkirjoihin jo sukunimellä Koivumaa.


Tässä esityksessäni itseäni eniten kiinnostaa näkökulma, kuinka vanhat kolarilaiset suvut (Kangas, Lappea ja Jokijalka, myös Satta) liittyvät Koivumaihin. Ensimmäiseksi Koivumaaksi tultiin siis ottamalla omaan käyttöön tilan nimi Koivumaa ja myöhemmin avioliitot jälkipolvineen varmistivat suvun olemassaolon ja jatkuvuuden.   

Esittelen nyt Koivumaan kylän "isoisistä" Isak Adamsson Kankaan ja Koivumaan uudistilallisen Isak Vilhelm Erkinpoika Jokijalan. Molemmista tuli myöhemmin Koivumaa. 

1. 
Lappean Eeva oli Isakintytär Lappea, Lappean Akseli oli saman Isakin poika Koivumaa 

Koska Iisak Adamsson Lappean Eeva-tyttärestä käytetään kirkonkirjoissa Lappean sijasta sukunimeä Koivumaa, on selvää että Vehkamukan sukuhaaralla on ollut käytössään useita sukunimiä, eli Kangas, Lappeaniemi, Lappea, Koijumaa, Niskamaa ja viimeistään 1870-luvulla käyttöön otettu Koivumaa.

Eeva Isaksdotter Koivumaa oli syntynyt 19.12.1831. Hän perusti perheen Lars Samuel Pellikka eli Lappean (1830 - 1902) kanssa. Lars Lappean ja Evan yhteiset lapset olivat 
Josefiina (1855 - 1857), Isak Vilhelm (s. 12.2.1857; asui Ylitornion Närkissä vielä 1935), Lars Levi (s. 19.8.1859); kummeja olivat Axel Isakssons Lappea ja Greta Johanna),
Josefiina (kasteen suoritti Pajalassa itse Lars Levi Laestadius) sekä Erika (7.11.1862).
Eeva kuoli 1863, ja hänen miehensä Lars Lappea meni uusiin naimisiin. Mielenkiintoista Eevan elämässä on myös se, että hänen lapsistaan tuli myöhemmin esimerkiksi sieppijärviläisen Kalle Lappean (1876-1966) sisarpuolia. 
Eevalla oli kaksoissisar Maria, joka kuoli Kolarissa vasta vuonna 1901.

2.
Vehkamukan ja Satan sukukirjojen mukaan Eevan isä on ollut Isak Adaminpoika Kangas eli Lappea, (s. 7.12.1792), jonka äiti oli Anna Eriksdotter Erkheikki (s. 1764) ja isä (Annan toisesta avioliitosta syntynyt) Adam Henriksson Kangas (s. 1761). 

Ensin Isak Adamsson Lappea (1792) meni naimisiin samana vuonna syntyneen sieppijärviläisen Katariina (Kaisa) Johansdotter Satan kanssa. 
Isak Kangas perheineen muutti vuonna 1824 Ruotsin Pajalasta Suomen Kolariin, Lappeanniemen tilalle (Lappeaniemi ny by), ja samalla heidän sukunimensä oli Kolarin kirkonkirjoissa muutettu Lappeaksi.

Isak ja Kaisa (Katariina) saivat kuusi lasta. 
Vanhin Johan Adam oli syntynyt Pajalassa 1821, samoin Stiina Kaisa (1823). 
Iikka puolestaan syntyi Kolarin Lappeassa 1828 kuin myös kaksoset Eeva ja Maria joulukuussa 1831. Perheen nuorin lapsi oli Akseli Koivumaa, ensin Lappea, syntynyt helmikuussa 1833. 



   Kuvateksti: Pajalan hautausmaa. Stina Kaisa Isakintytär Lappea on haudattu miehensä Kultin perhehautaan.


Miten Isak Kankaasta eli Lappeasta tuli lopulta Koivumaa? Käsitykseni mukaan Isak ja hänen vaimonsa eivät käyttäneet sukunimenään Koivumaata, vaan nimi oli Lappea, sillä he asuivat elämänsä Lappeassa. 

Isakin nuorin poika Akseli Lappea (s. 1833) ja Greta Johanna Pekantytär Kyrö (s. 1829 Pajalassa) perustivat hekin perheen Lappeaan. He saivat ainakin 8 lasta, jotka olivat:

(Eeva-Maria 1854–1901), Kristiina Peurawaara, Kaisa Sofia (1858–1931), Albert (1860), Juho eli Juhani (s.1863), Isak Vilho (1866 – 1925), August (s. 1868), Sandra Johanna (s. 1871 – 1948) sekä Immanuel (s. 1873). 

Akselin lapsista viidenneksi vanhimman, eli Juhanin (Koskelan Eelin isän), tiedetään syntyneen (1863) Lappeassa. Perimätieto kertoo Juhanin syntyneen heinäpellolle Lappeassa ja kuolleen ”justeerin päähän” tukinajossa metsässä - siinä yksi Koivumaan mies töissä elämän alusta loppuun asti.

Kaisa Sofia (s.1858), kolmanneksi vanhin Akselin tytär, ei perustanut omaa kotia. Hän kulki piikana taloissa useissa eri paikoissa; oli pisimmän ajan Tengeliön Juusolla. Helena Liikamaa kertoo Satan sukukirjassa yhden muiston Kaisa Sofiasta.
”Lapsena ollessaan sisarukset kasvattivat palsamia kukkapurkissa, jokaisella oli oma nimikkokukka. Toisilla kasvoi kauniit pitkät palsamit mutta Kaisan kukkaan kasvoi kyttyrä. Kaisa itki: ”Miksi juuri minun kukassa pitää olla, eikö riitä, että minulla itselläni on sellainen? Kirkonkirjoissa oli merkintä kyrsä selkä ”.
Kaisa kuoli Koivumaassa 1931 veljensä vaimon, eli Amanda Koivumaan hoidossa.

Akselin pojista Albert (s. 1860) vihittiin 1897 pajalalaisen Fanny Kustaava Auojan (1873-1903) kanssa. Albertin ja Fannin lapsia olivat Amanda Kristiina (1895), Karl Aksel (1897) ja Aarne Armas (1899). 
Perhe asui torpparina Koivumaassa.

Akselin pojista Aukust (s. 1868) vihittiin avioliittoon 1896 Maria Alida Aukean (s. 1877 Pajalassa) kanssa. Lapsista Johan August syntyi 1897 ja Anna Amalia 1899. Ikäjärjestyksessä seuraavat ovat Lilly Maria (1901), Fanni (1904), Kaarlo Johan (1907), Ellen Lyydia (1909), Syyne Akseli (1911), Uuno Akseli (1914), Sanna Sofia (1916) ja Erkki (1918).

Nuorin Akselin lapsista oli Immanuel (s. 1873). Hän oli naimisissa Anna Maria Sirkan kanssa, tämä oli syntynyt 1878 Pajalassa.  
Annan ja Mannen lapsia olivat Akseli Immanuel (1897), Hilja Euffemia (1898), Maria Emelia (1900), Enok Nikolai (1903), Juho Vasilius (1908) ja Eeva Maria (1912).
Leski-Annan kolmoset Unga Antille ovat Iisakki Alfred (1915) Sirkka (”Sirkka-Katrin mies”), Eeva Lohiniva ja Brita. Annan toinen mies Kalle Satta asui Töllilän tilaa Sieppijärvellä. 

Akselista tuli avioliiton (1852) myötä esimerkiksi Sandra-tyttären isä; ja Sandrasta (1871-1948) avioliiton myötä Salomon Satan toinen vaimo. 
Näin sekä Koivumaan suvun yksi isoisistä, Isak Lappea että isoisän pojantytär, Sandra Koivumaa tulivat molemmat avioituneeksi Sieppijärven Satan suvun jäsenen kanssa. 

3.
Kuka oli Iisak Vilhelm Erkinpoika Jokijalka ennen kuin hänestä tuli Koivumaa?

Kolarin seurakunnan vihittyjen luettelosta vuodelta 1846 löytyy merkintä:
”Esteri Juhontytär Jussi, s. 22.8.1821 Kolarissa, on vihitty 19.4.1846 Iisak Vilhelm Erkinpoika Koivumaan kanssa (e. Jokijalka), s. 12.3.1819 Kolarissa. 

Merkintä osoittaa todeksi sen, että Koivumaa sukunimenä oli  käytössä jo isojaon aikaan1840-luvulla eli ennen 1870-lukua.
Esteristä ja Iisakista tehty merkintä osoittaa todeksi myös sen, että vaikka (edellä esittelemäni) Isak Adamsson Kangas ja Iisak Vilhelm Erkinpoika Jokijalka eivät äkkiseltään vaikuttaisikaan olevan sukulaisia eli samoja Koivumaita keskenänsä, osoittaa lähempi tutustuminen miesten vanhempiin toista. Miehet ovat kuin ovatkin äitinsä puolelta lähisukulaisia. Isak Adamssonin äiti Anna Erkheikki oli Isak Vilhelm Jokijalan isoäiti.

Iisak Jokijalan vanhemmat olivat siis Erkki Mikonpoika Jokijalka, s. 1786 Pajala, k. 1859 Kolarissa ja Kaisa Kreta Jokijalka e. Ekvall, s. 1785, k. 1832 Kolari. 
Erik oli alkuperäiseltä sukunimeltään Svala Pajalasta ja hänen äitinsä (ja näin ollen Isak Vilhelm-poikansa isoäiti) oli Anna Eriksdotter Erkheikki. 

Koska Anna Erkheikki oli kahdesti aviossa, hän teki Adam Kangas-nimiselle miehelleen Isak-pojan kun taas Erik Jokijalka-nimisen pojan (s. 1786) ensimmäiselle miehelleen, Svalalle. 
Erik Jokijalasta puolestaan tuli Isak Vilho Koivumaan (s. 1819) isä. 
Kolarissa Isakista oli tullut Jokijalan asukas, sillä perhe asui Jokijalka- nimistä tilaa, ja sukunimeksi oli otettu Jokijalka.

Tässä vielä Erik ja Kaisa Gretan Jokijalan kaikki lapset:
1. Johan Erik (s. 1811), naimisissa (1834)Margareta Heikintytär Äkäslompolon kanssa.
2. Eva Katariina (s. 1814)
3. Stina Kaisa (s. 1815, kuoli Vaattojärven Liikamaassa poikansa Fredrik Järvirovan luona) oli kaksikielinen, luki ruotsinkielistä raamattua. Stina Kaisa oli ensimmäisissä naimisissa Johan Johansson Satan (1799–1848) kanssa; Stiinasta tuli siis Salomon Satan (1843 – 1936) äiti, ja Sieppijärven rannalle rakennetun Satan talon emäntä.
4. Brita Margareta (s. 1816)
5. Maria Johanna (1818), naimisissa (1838) Thomas Abrahamsson Vaattovaaran kanssa
6. Isak Vilhelm (1819), otti sukunimeksi Koivumaa, meni naimisiin (1846) Ester Johansdotter Jussin kanssa
7. Eva (1821)
8. Henrik (1822) 
9. Lars (1823) Koivumaa.

Avioiduttuaan (1846) Iisak muutti Jokijalka- sukunimensä Koivumaaksi samalla kun hän muutti isännöimään Koivumaan uudistilaa n:o 20 Sieppijärven kylässä. 

Isak ja Esteri Koivumaan lapsia olivat
Helena 
Stina Kaisa, (s. 1851)
Isak Isakinpoika Koivumaa, s. 1856, vaimo Selma Hietanen, s. 1878; Kulluvaaran torppareita

Myöhemmin tässä tarinassa tapaamme Iisakin tyttäristä vuonna 1851 syntyneen Stina Kaisan, josta tuli Värin torpanemäntä, ja kapulalossin hoitajana toimineen Tuomo Nikumaan vaimo Sieppijärven kylälle; heidät vihittiin vuonna 1874. 

4.
Lassi Jokijalastakin tuli Koivumaa - ja Iisakista ja Roopesta 

Erik ja Kaisa Greta Jokijalan nuorin lapsi oli Lars, joka syntyi 1823 ja avioitui Anna Greta Johansdotterin kanssa.

Lars ja Anna Greta Johansdotter Koivumaan lapsia olivat Isak (s. 1851), Eva Greta (s. 1854), Johanna (s. 1856) ja Johan (s.1860). 

Lassin vanhin poika, kestimies Isak Larsson Koivumaa (s.1851) meni naimisiin Turtolassa Johanna Niilontytär Koskenniemen kanssa vuonna 1875. Pariskunta perusti perheen Sieppijärvelle.

Isak Larsson Koivumaa oli  1890-luvulla mäkitupalaisena Satan tilalla. Perhe asui Poikkijärvellä Pirttisaajossa ennen Toivolaan muuttoa.

Iisak ja Johanna saivat Toivolan Roopen (Robert Koivumaa) eli Robert Albin (1888-1959) Koivumaan lisäksi viisi muuta lasta. 


19.5.13

Kuvia Äkäslompolon Tanon Talosta

Vasittu Luuta kutsui kolarilaisia tutustumaan Äkäslompolon Tanon taloon lauantaina 18.5.2013 klo 15. 
Talon isäntä, Ahti Kaulanen kertoi talosta, esineistä, ihmisistä ja entisöintityöstään.
Tällä sivulla muutama kuva, Tanoon liittyvää tarinaa toisaalla vähän myöhemmin.