Osa 3. Miten Koivumaaksi on tultu?

Katariina Korhonen (2013)

Esitys on tehty Koivumaan kyläretkeä varten (Koskela, 18.4.2013)

Huomautukset mahdollisista asiavirheistä kirjoittajalle; oikeudet tekstiin pidetään kirjoittajalla.

Isak Adamsson Koivumaa (s.1792), syntyisin Kangas, entinen Lappea, loinen Lappeanniemestä.  
Isak Vilhelm Koivumaa (s. 1819), syntyisin Jokijalka Kolarista, uudistilan isäntä Koivumaassa.

eli

Osa 3.
Miten Koivumaaksi on tultu?

Kun ensimmäisen kerran aloin miettiä, mitä haluaisin tietää Koivumaan kylästä ja sen menneisyydestä, nousi luonnollisena kysymyksenä ajatus Koivumaan kylän asukkaista. - Mistä tai kenestä tuli ensimmäinen Koivumaa Koivumaan kylään Kolariin?

Jonkin aikaa ihmisiä kuunneltuani ja paria sukukirjaa tutkittuani tajusin, että ensin oli Koivumaan uudistila Sieppijärven henkikirjoituskylässä, ja vasta sen jälkeen alkoi esiintyä Koivumaa-sukunimeä osana asukkaiden henkilöllisyyttä.

Yksi ensimmäisistä Koivumaa-suvun miehistä lienee ollut Isak Adamsson Kangas, entinen Lappea. Perhe asui Lappeassa, mutta Isakin tytär Eeva on kirjattu Kolarin kirkonkirjoihin jo sukunimellä Koivumaa.

Tässä esityksessäni itseäni eniten kiinnostaa näkökulma, kuinka vanhat kolarilaiset suvut (Kangas, Lappea ja Jokijalka, myös Satta) liittyvät Koivumaihin. Ensimmäiseksi Koivumaaksi tultiin siis ottamalla omaan käyttöön tilan nimi Koivumaa ja myöhemmin avioliitot jälkipolvineen varmistivat suvun olemassaolon ja jatkuvuuden.   

Esittelen nyt Koivumaan kylän "isoisistä" Isak Adamsson Kankaan ja Koivumaan uudistilallisen Isak Vilhelm Erkinpoika Jokijalan. Molemmista tuli myöhemmin Koivumaa. 

1. 
Lappean Eeva oli Isakintytär Lappea, Lappean Akseli oli saman Isakin poika Koivumaa 

Koska Iisak Adamsson Lappean Eeva-tyttärestä käytetään kirkonkirjoissa Lappean sijasta sukunimeä Koivumaa, on selvää että Vehkamukan sukuhaaralla on ollut käytössään useita sukunimiä, eli Kangas, Lappeaniemi, Lappea, Koijumaa, Niskamaa ja viimeistään 1870-luvulla käyttöön otettu Koivumaa.

Eeva Isaksdotter Koivumaa oli syntynyt 19.12.1831. Hän perusti perheen Lars Samuel Pellikka eli Lappean (1830 - 1902) kanssa. Lars Lappean ja Evan yhteiset lapset olivat 
Josefiina (1855 - 1857), Isak Vilhelm (s. 12.2.1857; asui Ylitornion Närkissä vielä 1935), Lars Levi (s. 19.8.1859); kummeja olivat Axel Isakssons Lappea ja Greta Johanna),
Josefiina (kasteen suoritti Pajalassa itse Lars Levi Laestadius) sekä Erika (7.11.1862).
Eeva kuoli 1863, ja hänen miehensä Lars Lappea meni uusiin naimisiin. Mielenkiintoista Eevan elämässä on myös se, että hänen lapsistaan tuli myöhemmin esimerkiksi sieppijärviläisen Kalle Lappean (1876-1966) sisarpuolia. 
Eevalla oli kaksoissisar Maria, joka kuoli Kolarissa vasta vuonna 1901.

2.

Vehkamukan ja Satan sukukirjojen mukaan Eevan isä on ollut Isak Adaminpoika Kangas eli Lappea, (s. 7.12.1792), jonka äiti oli Anna Eriksdotter Erkheikki (s. 1764) ja isä (Annan toisesta avioliitosta syntynyt) Adam Henriksson Kangas (s. 1761). 

Ensin Isak Adamsson Lappea (1792) meni naimisiin samana vuonna syntyneen sieppijärviläisen Katariina (Kaisa) Johansdotter Satan kanssa. 
Isak Kangas perheineen muutti vuonna 1824 Ruotsin Pajalasta Suomen Kolariin, Lappeanniemen tilalle (Lappeaniemi ny by), ja samalla heidän sukunimensä oli Kolarin kirkonkirjoissa muutettu Lappeaksi.

Isak ja Kaisa (Katariina) saivat kuusi lasta. 
Vanhin Johan Adam oli syntynyt Pajalassa 1821, samoin Stiina Kaisa (1823). 
Iikka puolestaan syntyi Kolarin Lappeassa 1828 kuin myös kaksoset Eeva ja Maria joulukuussa 1831. Perheen nuorin lapsi oli Akseli Koivumaa, ensin Lappea, syntynyt helmikuussa 1833. 



   Kuvateksti: Pajalan hautausmaa. Stina Kaisa Isakintytär Lappea on haudattu miehensä Kultin perhehautaan.

Miten Isak Kankaasta eli Lappeasta tuli lopulta Koivumaa? Käsitykseni mukaan Isak ja hänen vaimonsa eivät käyttäneet sukunimenään Koivumaata, vaan nimi oli Lappea, sillä he asuivat elämänsä Lappeassa. 

Isakin nuorin poika Akseli Lappea (s. 1833) ja Greta Johanna Pekantytär Kyrö (s. 1829 Pajalassa) perustivat hekin perheen Lappeaan. He saivat ainakin 8 lasta, jotka olivat:

(Eeva-Maria 1854–1901), Kristiina Peurawaara, Kaisa Sofia (1858–1931), Albert (1860), Juho eli Juhani (s.1863), Isak Vilho (1866 – 1925), August (s. 1868), Sandra Johanna (s. 1871 – 1948) sekä Immanuel (s. 1873). 

Akselin lapsista viidenneksi vanhimman, eli Juhanin (Koskelan Eelin isän), tiedetään syntyneen (1863) Lappeassa. Perimätieto kertoo Juhanin syntyneen heinäpellolle Lappeassa ja kuolleen ”justeerin päähän” tukinajossa metsässä - siinä yksi Koivumaan mies töissä elämän alusta loppuun asti.

Kaisa Sofia (s.1858), kolmanneksi vanhin Akselin tytär, ei perustanut omaa kotia. Hän kulki piikana taloissa useissa eri paikoissa; oli pisimmän ajan Tengeliön Juusolla. Helena Liikamaa kertoo Satan sukukirjassa yhden muiston Kaisa Sofiasta.

”Lapsena ollessaan sisarukset kasvattivat palsamia kukkapurkissa, jokaisella oli oma nimikkokukka. Toisilla kasvoi kauniit pitkät palsamit mutta Kaisan kukkaan kasvoi kyttyrä. Kaisa itki: ”Miksi juuri minun kukassa pitää olla, eikö riitä, että minulla itselläni on sellainen? Kirkonkirjoissa oli merkintä kyrsä selkä ”.

Kaisa kuoli Koivumaassa 1931 veljensä vaimon, eli Amanda Koivumaan hoidossa.

Akselin pojista Albert (s. 1860) vihittiin 1897 pajalalaisen Fanny Kustaava Auojan (1873-1903) kanssa. Albertin ja Fannin lapsia olivat Amanda Kristiina (1895), Karl Aksel (1897) ja Aarne Armas (1899). 

Perhe asui torpparina Koivumaassa.

Akselin pojista Aukust (s. 1868) vihittiin avioliittoon 1896 Maria Alida Aukean (s. 1877 Pajalassa) kanssa. Lapsista Johan August syntyi 1897 ja Anna Amalia 1899. Ikäjärjestyksessä seuraavat ovat Lilly Maria (1901), Fanni (1904), Kaarlo Johan (1907), Ellen Lyydia (1909), Syyne Akseli (1911), Uuno Akseli (1914), Sanna Sofia (1916) ja Erkki (1918).

Nuorin Akselin lapsista oli Immanuel (s. 1873). Hän oli naimisissa Anna Maria Sirkan kanssa, tämä oli syntynyt 1878 Pajalassa.  
Annan ja Mannen lapsia olivat Akseli Immanuel (1897), Hilja Euffemia (1898), Maria Emelia (1900), Enok Nikolai (1903), Juho Vasilius (1908) ja Eeva Maria (1912).

Leski-Annan kolmoset Unga Antille ovat Iisakki Alfred (1915) Sirkka (”Sirkka-Katrin mies”), Eeva Lohiniva ja Brita. Annan toinen mies Kalle Satta asui Töllilän tilaa Sieppijärvellä. 

Akselista tuli avioliiton (1852) myötä esimerkiksi Sandra-tyttären isä; ja Sandrasta (1871-1948) avioliiton myötä Salomon Satan toinen vaimo. 
Näin sekä Koivumaan suvun yksi isoisistä, Isak Lappea että isoisän pojantytär, Sandra Koivumaa tulivat molemmat avioituneeksi Sieppijärven Satan suvun jäsenen kanssa. 

3.
Kuka oli Iisak Vilhelm Erkinpoika Jokijalka ennen kuin hänestä tuli Koivumaa?

Kolarin seurakunnan vihittyjen luettelosta vuodelta 1846 löytyy merkintä:
”Esteri Juhontytär Jussi, s. 22.8.1821 Kolarissa, on vihitty 19.4.1846 Iisak Vilhelm Erkinpoika Koivumaan kanssa (e. Jokijalka), s. 12.3.1819 Kolarissa. 

Merkintä osoittaa todeksi sen, että Koivumaa sukunimenä oli  käytössä jo isojaon aikaan1840-luvulla eli ennen 1870-lukua.
Esteristä ja Iisakista tehty merkintä osoittaa todeksi myös sen, että vaikka (edellä esittelemäni) Isak Adamsson Kangas ja Iisak Vilhelm Erkinpoika Jokijalka eivät äkkiseltään vaikuttaisikaan olevan sukulaisia eli samoja Koivumaita keskenänsä, osoittaa lähempi tutustuminen miesten vanhempiin toista. Miehet ovat kuin ovatkin äitinsä puolelta lähisukulaisia. Isak Adamssonin äiti Anna Erkheikki oli Isak Vilhelm Jokijalan isoäiti.

Iisak Jokijalan vanhemmat olivat siis Erkki Mikonpoika Jokijalka, s. 1786 Pajala, k. 1859 Kolarissa ja Kaisa Kreta Jokijalka e. Ekvall, s. 1785, k. 1832 Kolari. 

Erik oli alkuperäiseltä sukunimeltään Svala Pajalasta ja hänen äitinsä (ja näin ollen Isak Vilhelm-poikansa isoäiti) oli Anna Eriksdotter Erkheikki. 

Koska Anna Erkheikki oli kahdesti aviossa, hän teki Adam Kangas-nimiselle miehelleen Isak-pojan kun taas Erik Jokijalka-nimisen pojan (s. 1786) ensimmäiselle miehelleen, Svalalle. 
Erik Jokijalasta puolestaan tuli Isak Vilho Koivumaan (s. 1819) isä. 

Kolarissa Isakista oli tullut Jokijalan asukas, sillä perhe asui Jokijalka- nimistä tilaa, ja sukunimeksi oli otettu Jokijalka.

Tässä vielä Erik ja Kaisa Gretan Jokijalan kaikki lapset:

1. Johan Erik (s. 1811), naimisissa (1834)Margareta Heikintytär Äkäslompolon kanssa.

2. Eva Katariina (s. 1814)

3. Stina Kaisa (s. 1815, kuoli Vaattojärven Liikamaassa poikansa Fredrik Järvirovan luona) oli kaksikielinen, luki ruotsinkielistä raamattua. Stina Kaisa oli ensimmäisissä naimisissa Johan Johansson Satan (1799–1848) kanssa; Stiinasta tuli siis Salomon Satan (1843 – 1936) äiti, ja Sieppijärven rannalle rakennetun Satan talon emäntä.

4. Brita Margareta (s. 1816)

5. Maria Johanna (1818), naimisissa (1838) Thomas Abrahamsson Vaattovaaran kanssa

6. Isak Vilhelm (1819), otti sukunimeksi Koivumaa, meni naimisiin (1846) Ester Johansdotter Jussin kanssa

7. Eva (1821)

8. Henrik (1822) 

9. Lars (1823) Koivumaa.

Avioiduttuaan (1846) Iisak muutti Jokijalka- sukunimensä Koivumaaksi samalla kun hän muutti isännöimään Koivumaan uudistilaa n:o 20 Sieppijärven kylässä. 

Isak ja Esteri Koivumaan lapsia olivat

Helena 

Stina Kaisa, (s. 1851)

Isak Isakinpoika Koivumaa, s. 1856, vaimo Selma Hietanen, s. 1878; Kulluvaaran torppareita

Myöhemmin tässä tarinassa tapaamme Iisakin tyttäristä vuonna 1851 syntyneen Stina Kaisan, josta tuli Värin torpanemäntä, ja kapulalossin hoitajana toimineen Tuomo Nikumaan vaimo Sieppijärven kylälle; heidät vihittiin vuonna 1874. 

4.
Lassi Jokijalastakin tuli Koivumaa - ja Iisakista ja Roopesta 

Erik ja Kaisa Greta Jokijalan nuorin lapsi oli Lars, joka syntyi 1823 ja avioitui Anna Greta Johansdotterin kanssa.

Lars ja Anna Greta Johansdotter Koivumaan lapsia olivat Isak (s. 1851), Eva Greta (s. 1854), Johanna (s. 1856) ja Johan (s.1860). 

Lassin vanhin poika, kestimies Isak Larsson Koivumaa (s.1851) meni naimisiin Turtolassa Johanna Niilontytär Koskenniemen kanssa vuonna 1875. Pariskunta perusti perheen Sieppijärvelle.

Isak Larsson Koivumaa oli  1890-luvulla mäkitupalaisena Satan tilalla. Perhe asui Poikkijärvellä Pirttisaajossa ennen Toivolaan muuttoa.

Iisak ja Johanna saivat Toivolan Roopen (Robert Koivumaa) eli Robert Albin (1888-1959) Koivumaan lisäksi viisi muuta lasta.