Kolarissa soiden nimet ovat kolarilaisia

Lähde:

Muurinen Tapio ja Aro Ilkka, 2009. 

Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus.

Osa 2.

Geologian tutkimus keskus, Turvetutkimusraportti 400.  

Muurinen Tapio ja Aro, Ilkka, 2009.

The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern Finland

Part 2 Lue täällä
http://weppi.gtk.fi/aineistot/Turvekartta/turveroot//turveraportit/Kolari_400_osa2.pdf

Kolarissa tutkitut suot

Tämä tutkimus ei suinkaan kerro soiden nimistä vaan soiden turvevaroista ja käyttökelpoisuudesta.  Löydettyäni em. teoksen, innostuin vain soiden nimistä ja siitä, kuinka ne kertovat Kolarista ja kyliemme paikalliskulttuurista. 

Tässä nimistöä.

Kielisenvuoma, Väli-Palasmännikönvuoma, Hoikanjänkkä, Käärmejänkkä, Aihkirovanvuoma, Vittarovanvuoma, Jokinenänvuoma, Järvenpäänvuoma, Ollimaanräme, Ollimaanvuoma, Kielisenvuoma,  Poikkijärvenjänkkä, Riita-Liianmaanjänkkä, Koivurovanjänkkä, Vittikkovuoma, Kahrasenvuoma, Vankanvuoman pohj.osa, Vankanvuoman etelä-osa, Iiskonjänkkä, Vaarantakustajänkkä, Kurkivuoma, Kotivuoma ja Iso-Porovuoma.

Kuvateksti: 

Vankanvuoma ja Vankka ovat Kolarissa yleisiä paikannimiä. Em. suotutkimuksen yhtenä kohteena ollut Vankanvuoma ei ole samalla seudulla kuin mihin tämä Sammalvaarasta Koivumaahan johtavan tien varrella oleva opaste neuvoo. 

Vankka mikä vankka - hyvä nimi on!

Kolarin maaperä on enimmäkseen moreenia. Moreeni verhoaa niin laaksoja kuin vaara-alueita. Paikoitellen on rantahietikoita ja laaksojen pohjalla ohuita hieta- ja hiesukerrostumia.

Alueen korkeimmat vaarat Venejärven ja Pasmajärven ympäristössä ovat 260–280 m meren pinnan yläpuolella. Ne ovat veden koskemattomia, eli supra-akvaattisia.

Matalimmat alueet ovat olleet muinaisen Ancylusjärven lahtia. Tutkituista soista alimpana sijaitsevia ovat Vankanvuoma ja Palovinsanjänkkä 117 m, Koivusaajonvuoma 122 m ja Välijoen- Palasmännikönvuoma 123 m.

Kolarin vanhimmat suot ovat yli 10 000 vuotta vanhoja (Mäkilä ja Muurinen 2008).

Alueen itäosan läpi virtaava Naamijoki sivujokineen kerää lähes kaikkien soiden vedet.

Järviä on vähän. Suurimmat järvet ovat Pasmajärvi ja Vaattojärvi.