Saamelaisuuden rajoilla

15.5.2013.   Lapin Kansa

http://vasittuluuta.blogspot.fi/2013/05/kuusi-saamelaisjarjestoa-vastaan-yksi.html

                                                                   Erika Sarivaara.                             Kuva: Yle.fi

Akateeminen väitöskirja.
Julkisesti tarkastettu Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella
Lapin yliopiston Fellman-salissa, kesäkuun 13. päivänä 2012.
Ohjaaja: professori Kaarina Määttä, Lapin yliopisto. Esitarkastajat: professori Anna-Riitta Lindgren, Tromssan yliopisto ja professori Helena Ruotsala, Turun yliopisto. Vastaväittäjä: professori Tere Vaden, Aalto-yliopisto. Kustos: professori Kaarina Määttä.

Statuksettomat saamelaiset.
Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla
Erika Katjaana Sarivaara

Alla on väitöskirjan nettiversiosta osoite. Kopioi ja liitä välilehdelle, kun haluat tutustua alkuperäiseen.
http://brage.bibsys.no/samall/bitstream/URN:NBN:no-bibsys_brage_30768/1/erikanettiversio18%206.pdf



Väitöskirjansa esipuheessa Sarivaara kirjoittaa:

"Tutkimuksessa esitellään ryhmä, joka paikantuu saamelaisyhteisön rajoille. Ryhmä on nimetty statuksettomiksi saamelaisiksi heidän oikeudellisen asemansa vuoksi.
Statukseton saamelainen käsitteenä tarkoittaa sitä, että ryhmän jäsenet polveutuvat saamelaisesta suvusta, mutta heillä ei ole saamelaisstatusta - heitä ei ole merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon syystä tai toisesta. Osa statuksettomista saamelaisista on opetellut saamen kielen. Tämä tutkimus kohdistuu saamenkielisten statuksettomien saamelaisten tilanteeseen, eli niihin, jotka ovat elvyttäneet saamen kielen. 

Tutkimuksessa selvitetään saamenkielisen statuksettomien saamelaisten paikantumista saamelaisyhteisössä ja heidän saamen kielen käyttöään. Saamenkielisten statuksettomien saamelaisten ryhmä muodostaa heterogeenisen joukon: kokemuksia, identiteettejä ja tarinoita on vähintään yhtä monta kuin kertojiakin. Tutkimusmenetelmänä on narratiivinen lähestymistapa, koska se antaa mahdollisuuden tuoda esille monenlaisia ääniä."

SIEPPIJÄRVELLÄ SATTA ON OLLUT SUKUNIMENÄ VUOSISATOJEN AJAN

Erikan Sarivaaran väitöskirjaa on hauska lukea, koska aihe kiehtoo ja tuntuu niin läheiseltä - saamelaisuus ja kolarilaisten järvikylien vanhat suvut. Näin Erika:

"Äitini puolelta kuulun Kolarin alueen metsäsaamelaisiin Sattan, Pallockin, Jaukkan ja Koffelon sukuihin. Äitini on syntymänimeltään Beata Meimi Satta (s. 1941 Kolari). Äitini biologiset vanhemmat olivat Bruno Satta (1899-1977) ja Jenny Satta (o.s. Vaattovaara 1903-1968) Kolarin Sieppijärveltä. Äitini syntyi aikana, jolloin erityisesti pohjoisinta osaa Suomea vaivasi paikoin köyhyys ja jopa nälänhätä. Äitini adoptoitiin hänen ollessaan kolmevuotias. Adoption jälkeen hänen adoptiovanhempansa (nimismies Väinö Alapeteri ja hänen vaimonsa  Ilma) nimesivät äitini Tytti Marjatta Alapeteriksi.

Äitini biologinen suku hänen isänsä puolelta on Satta, joka on sukunimenä ollut suvussamme ainakin vuodesta 1688 lähtien. Satta-suvusta tiedetään suvussamme perimätietona, että se on ikivanha Ruotsin Lapin metsäsaamelaissuku. Satta-suku on lähtöisin Ruotsin Pajalan Sattajärveltä, ja sieltä 1700-luvun vaihteessa esivanhempani ovat muuttaneet Sieppijärvelle. Enoni Jaakko Satta on kertonut, että esivanhempamme lähtivät Sattajärveltä kohti itää ja perustivat uudistilan Sieppijärven kylään. Sukunimenä Satta on säilynyt vuosisatoja suvussamme." 

Erikan tarina jatkuu. Biologisen isoäitinsä puolelta Erika tulee Pasman sukuun. Erikalle tämä merkitsee myös sitä, että hän tulee tätä kautta sekä Jaukan että Pallockien saamelaissukuihin. 


"Äitini äiti Jenny o.s. Vaattovaara polveutuu Nils ja Elli Jaukasta, jotka perustivat uudistilan Sieppijärven Koivulaan, äitini syntymäpaikkaan. Heidän tyttärensä Kirsti Nilsintyttö Jaukka (s. 1764) avioitui Viikusjärvellä Pessinkitunturissa poroja paimentavan Lars Pallockin (Palokka) (s. 1757) kanssa. Pallock on Vasaran suvun haara. Heidän tyttärensä Helena Pallock (1801-1879) avioitui Salomon Ruokovaaran (1804-1860) kanssa, ja he rakensivat uudistilan Ruokojärveen nykyisen Kolarin kunnan alueelle. 

Heille syntyi Karoliina Ruokovaara (1832-1897), joka on äidinäitini mummo. Karoliina avioitui Salomon Nenämaan kanssa (1836-1922) jonka kanssa hän rakensi uudistilan Mäntylehtoon. Heille syntyi Fanny Nenämaa (1874-1951), joka avioitui Juho Vaattovaaran (1871-1921) kanssa, ja he perustivat uudistilan Venejärveen. Heille syntyi äidinäitini Jenny Vaattovaara. Jennyn isänisä oli Juhan Erik Vaattovaara (1841-1912), joka avioitui Loviisa Ruokovaaran kanssa (1841-1874). Näin ollen Jennyn isomummo oli sekä isänsä että äitinsä kautta Helena Pallock."

Jaukat olivat saamelaissukua, josta jäljellä on enää perimätietona tarinoita kuin myös paikannimiä Sieppijärven Koivulassa. Erika kirjoittaa Jaukasta kirjassaan näin.

"Helena Pallock oli äitinsä puolelta Jaukan sukua. Sukunimenä Jaukka katosi siinä yhteydessä, kun rakennettiin uudistiloja ja tilalla asuvien uusi sukunimi asetettiin tilan mukaan. 
Paikannimissä Jaukka kuitenkin vielä esiintyy: Jaukankenttä ja Jaukanlehto. Valtaosa saamelaisista nimistä on kadonnut menneiden vuosisatojen aikana kirkon ja pappien toiminnan seurauksena. Kirkon tarkoituksena oli hävittää pakanallisena pidetty saamelaisten kulttuuri. Papit vaihtoivat mielivaltaisesti saamelaisia nimiä, ja vähitelleen esimerkiksi vanhat miehennimet poistettiin kokonaan virallisista kirjoista: viimeisinä Päiviö ja Torrias vuonna 1736 Enontekiöllä." 

Mielenkiintoinen osa Erikan tutkimusta ovat Suomen saamelaissuvut. Hän on listannut kaikki Itkosen sukuluettelosta (1945) löytyvät nimet, joita on löytynyt erilaisista veroluetteloista vuosilta 1556-1616 ja käräjäpöytäkirjoista 1600-1700 -luvuilta. Itkosen nimiluettelo ulottuu eteläisimmillään Kuhmoon saakka, josta hän kirjoittaa, että "Kuhmon viimeiset saamelaiset suvut: Have, Heltta, Komu, Pulkka".


Vanhoihin etunimiin palautuvat sukunimet 1670 -

Sodankylä: 
Aikasarri, Aikio, Aike, Arapää, Junkainen, Mujo, Namalikko, Päiviö, Saijets, Sarre, Torrio, Turvainen, Riimi
Muonio: 
Junkka, Sarri
Kittilä:
Juvak, Mokko, Päivänen, Suorakka, Riimi

Saamelaisperäiset sukunimet, jotka eivät juonnu muinaisista etunimistä 1695-

Sodankylä: 
Arbe, Arvi, Kallatsa, Kavakka, Mattanen, Orponen, Parmo, Pokka, Ponku, Pumpanen, Tepsell, Uts
Muonio:
Palokka, Pokka, Suoma, Vettainen
Kittilä:
Julmi, Kouti, Kulpakko, Paanulainen, Pokka, Tepsa, Vettainen

Saamelaisista paikannimistä saatuja saamelaisia sukunimiä 1689-

Kolari:
Kurtakko, Satta
Sodankylä:
Aikioniemi, Aikionjärvi, Arajärvi, Jesiö, Kaikonen, Kierinki, Luusua, Moskuvaara, Mutenia, Sassali, Sattanen, Seitajärvi, Suopanki
Kittilä:
Jesiöjärvi, Kallo, Koutaniemi, Kurtakko, Luusua, Narkajärvi, Pulju, Rautus, Sieppi, Tepasto, Värriö
Muonio:
Kitkijoki, Muotkajärvi, Sieppi

Suomalaisista nimistä johdetut saamelaiset sukunimet 1668 -

Sodankylä:
Arvola, Hirvasvuopio, Hotti, Jaakkola, Kaino, Kilpimaa, Konttinen, Korva, Kurisia, Matomaa, Mattika, Musta, Nousu, Pauna, Pulska, Pääkölä, Raasakka, Rampa, Riemu, Rovanen, Sakkanen, Seikkajärvi, Siurumaa, Sivakka, Sotka, Suikki, Takkinen, Vanha, Välitalo
Kittilä:
Honkaniemi, Hotti, Kauppi, Kelontekemä, Kemi, Kiistala, Köngäs, Lahti, Loukinen, Nilivaara, Porokota, Sirkka, Suikki, Vasara, Vinturi, Vuopio
Muonio:
Hetta, Hotti, Rampa, Suikki, Vasara

Skandinaavista tai muuta alkuperää olevat saamelaiset sukunimet 1685-

Kolari:
Unga
Kittilä:
Tornensis
Ylitornio:
Holster
Sodankylä:
Helander, Pulleri, Venanka

Kristillisperäisistä etunimistä muodostuneet saamelaiset sukunimet 1695 -

Sodankylä:
Jouni, Magga, Nikodemus, Vuolappa
Muonio:
Kitti, Nutti, Vuollo
Kittilä:
Kerttu, Magga, Nikodemus, Simma, Vuolu
Ylitornio:
Vuolo

Tuntematonta alkuperää olevat saamelaiset sukunimet 1695 -

Kittilä: Koffe
Kolari: Koffelo, Kurvander, Naisu