Lapsen kummeja olivat...Kertooko kummivalinta mitään historian tutkijalle?

Teksti:
Katariina Korhonen

Teksti kuuluu sarjaani "Täytetään some historialla". Tähän liittyy hyvin henkilökohtainen merkitys ja tieto siitä, miten historia elää nykyhetkessä. Ehdottomasti.

                                                                                                                                                                    

Kuvassa on ote Kolarin seurakunnan syntyneitten luettelosta.  Talollisenpoika Fredrik Mooseksenpoika Moona tai Ruokojärvi on saanut ”oman tyttären” 4.10.1867. Tyttären nimi on Serafia Kristina.

Kummeiksi on merkitty talollinen Adam Wilhelm Koskenniemi, talollinen Pehr Fors, talollisen leski Brita Maria Koskenniemi ja talollisen tytär Mathilda Koskenniemi.

Kuva kertoo isoisäni äidistä, ”Poikki-Iiskon Fiiasta”. Isoisäni oli Eino Vaattovaara. Hänen äitinsä oli Serafia eli Fiia Moona (Satta), avioliitossa Vaattovaara. Poikki-Iisko oli isoisäni isä, oikealta nimeltään Isak Vaattovaara Vaattojärveltä.

Fiian isä oli siis em. Fredrik Mooseksenpoika Moona tai Ruokojärvi. Fiian äiti lienee N.N. 

Merkintä tyttölapsen äidistä siis puuttuu, vaikka tiettävästi Fredrik oli jo avioitunut Anna-Greta Forssin kanssa.

Kummit sen sijaan on merkitty. Keitä he olivat? Vastaan kysymykseeni käyttämällä lähteenä Kylli-Nivan Sukuseuran kirjaa Nivan suku, osa 2, Koskenniemi. Käytän myös Pasman sukukirjaa, osaa 1.

1.       Talollinen Adam Wilhelm Koskenniemi (Orajärvi) Serafia Kristinan kummina

Salomon Koskenniemen perussukuhaara alkaa Iisak Juhonpoika Nivan (s. 1761) ja Brita Laurintytär Mämmilän (s. 1762) avioliitosta. Heille syntyi Jarhoisissa poika, Salomon Iisakinpoika Niva, myöhemmin Koskenniemi (s. 1793). Salomonin ensimmäisen vaimon nimi oli Eeva Jaakontytär Kyrö – Viinikka (s. 1795). Tästä liitosta syntyi vuosina 1822 - 1835 seitsemän lasta, mutta ei vielä asiakirjassa yllä mainittua Adam Wilhelmiä.

Uudistilallinen Salomon Iisaksson Niva Jarhoisista, myöh. Koskenniemi avioitui (1837) toisen kerran Brita Maria Antintytär Kiurujärven (s. 1815 Alatorniolla) kanssa. He saivat ensin Bernhard-nimisen pojan vuonna 1838, sitten Matilda Kustaavan 1838. Seuraavaksi 1840 syntynyt Antti kuoli nuorena. Pariskunnan neljännestä lapsesta tuli Adam Vilhelm, joka syntyi 1841.  Adam Vilhelmin jälkeen syntyivät vielä Immanuel 1843 ja Frans Benjamin 1847.

Adam Vilhelm Salomoninpoika Koskenniemi oli siis syntynyt 19.12.1841 Jarhoisissa. Siellä oli syntynyt myös Fredrik Mooseksenpoika Moona Ruokojärven vaimo, Anna-Greta Fors. 

Kummivalinta mielestäni vahvistaa sen, että Fredrik Ruokojärvi otti sekä vaimon että vanhimman tyttärensä kummit Jarhoisista.

Adam Vilhelm Salomoninpoika Koskenniemi oli avioitunut 23.6.1867 Karoliina Kreetantytär Orajärven, ent. Kuusijärven kanssa. Karoliina oli syntynyt Turtolassa 19.6.1846. Hänen äitinsä oli Kreeta Iisakintytär Orajärvi, ent. Orajärvi, 1820 – 1870.  Adamia kutsuttiin Aatamiksi ja avioliiton myötä hän ja vaimonsa ottivat perheen sukunimeksi Orajärven, nimi tuli talon mukaan. Adam Koskenniemi – Orajärven pääsukuhaaraa kutsutaan Aatamin mukaan Orajärven ”Aaton talon” sukuhaaraksi.

Kummivalinta mielestäni kertoo myös siitä, että sekä lapsen isä Fetto että kummi Aatami olivat molemmat nuoria isäntämiehiä, ja voisi olettaa, että kummivalinnan perustana oli miesten välinen kaveruus.  Aatami oli Feton tyttären syntymän aikoihin jo muuttanut Orajärvelle ja aloittanut siellä perhe-elämänsä; lapsia ei vielä ollut ja vastavihitty vaimo Karoliina emännöi Aatami-isännän kanssa toista puolta Orajärvi-taloa. Samanaikaisesti Fetto oli aloittelemassa omaa talollisen elämäänsä Fredrik Satta – nimisenä Sieppijärvellä.

2.       Talollisen tytär Matilda Kustaava Koskenniemi Serafia Kristinan kummina

Fiian kummeista talollisen tytär Matilda Koskenniemi edustaa Aatamin ikäluokkaa. Matilda oli Aatamin sisko, syntynyt 1838. Hän muutti Ruotsin Jarhoisiin avioiduttuaan Johan Tanelinpoika Karsikon kanssa.

3.       Talollisen leski Brita Maria Koskenniemi Serafia Kristinan kummina

Brita Maria Koskenniemi puolestaan edustaa kummien joukossa vanhempaa sukupolvea, sillä hän oli Matildan ja Aatamin äiti, Alatorniolla jo vuonna 1815 syntynyt Salomon Koskenniemen (ent. Nivan) vaimo. Brita Marian vanhemmat, Sompiossa syntynyt Antti Kiurujärvi (s. 1786) ja Tervolassa vuonna 1785 syntynyt Magdalena Matintytär Kanto olivat muuttaneet Jarhoisiin 1820-luvulla. Siellä Brita Maria siis eli elämänsä loppuun asti, kuoli leskenä 1898.  

Esko Orajärvi kirjoittaa sukukirjassaan Brita Orajärvestä. ”Brita Maria on kummina Aatami Koskenniemen tyttärelle Kristiina Katariinalle kastetilaisuudessa 13.2.1837. Saman vuoden joulukuussa hänet vihitään Salomon Koskenniemen kanssa.” Tasan 30 vuotta myöhemmin Brita Mariasta siis tuli kummi vielä kerran; jostakin erityisestä syystä häntä pyydettiin ikään kuin jakamaan kummius kahden aikuisen lapsensa kanssa. Näin isoisäni tuleva äiti Fiia sai kolmen yksittäisen kummin sijasta itselleen kummiperheen, Brita-äidin ja tämän pojan Aatamin ja tyttären Matildan.

Uskon, että Brita Maria tuli valituksi Fiian kummiksi Aatamin ja Matildan hyvänä äitinä, vanhaemäntänä.

4.       Talollinen Pehr Fors Serafia Kristinan kummina

Entä sitten Pehr Fors, miksi hänestä tuli yksi Fiian kummeista?

Petter Fors lapsen kummina oli isä-Fredrikin ikäluokan miehiä, olihan Fetto syntynyt 1842 ja Fors 1839. Kaiken lisäksi Petteri Fors oli juuri avioituneen Fredrik Moona Ruokojärven nuorikon, vuonna 1843 syntyneen, Anna Greta Forssin veli!

Forssit olivat vanhaa seppäsukua Tornionkosken masuuneilta. Forssin sukuun avioitunut Anna – Greta ja Petteri Forssin äiti sen sijaan kuului ns. kanta-Pasman sukuun, jonka kantavanhemmat olivat Olli Heikinpoika Vuopio Pellosta ja Brita Laurintytär Moona eli Nykäinen.  

Petterin ja Anna Greta (nuoremman) äiti oli Olli Ollinpoika Pasmajärven ja Brita Heikintytär Pääkkölän vanhin tytär, Anna Greta (1811 – 1908). Ja tämä tytär Pasmajärveltä avioitui Ruotsin Jarhoisista olleen Juho Forssin eli Uusitalon kanssa. Juhon isän isoisä Olli Ollinpoika Fors (s. 1718) oli muuttanut Jarhoisiin Raution talon isännäksi. (Raution nimi tarkoitti seppää. )

Anna Kreeta ja Juho Forssilla oli seitsemän lasta.  Nämä avioituivat väylän eli Tornionjoen molemmin puolin. Kolariin, äitinsä syntymäpitäjään, menivät tyttäret Stina Kaisa ja Anna Greta nuorempi.

Anna Greta Fors (s. 1843) muutti Fredrik Moona Ruokojärven vihittynä vaimona Sieppijärvelle, missä pariskunta ensi töikseen osti Satan tilan. Talollinen Petter Fors (1839 – 1912) oli naimisissa Kreeta Johanna Filpan (1845 – 1911) kanssa. 

Fredrik pysyi Fiian isänä antamalla hänelle nimensä Satta. Varsinaisesti hän kuitenkin kasvatti vasta Fiia-tyttärensä vanhimman pojan ottamalla tämän jo pikkupoikana rengikseen. Niinpä kyläläiset oppivat tuntemaan isoisäni Eino Vaattovaaran ”Satan Einona”. Anna Gretasta puolestaan tuli Sieppijärvellä kipakka talonemäntä, mutta tarinat eivät kerro talon emännän ja talossa kasvaneen Feton tyttären välisestä suhteesta. Juorut ovat kulkeneet aikanaan, mutta niihin on ollut myöhäistä puuttua.

Mitä kummit kertovat perheestä?

Kun Fredrik Moona Ruokojärvi etsi itselleen paikkaa, missä aloittaa oma elämä, hän löysi Satan talon Sieppijärven rannalta. Paikka oli ns. myyntikunnossa, ja Fetto lienee liikkeellä oikeaan aikaan. 

Käsitykseni on, että (viittaus myöhempiin kyläjuoruihin) talolliseksi haluava talon poika Ruokojärveltä ikään kuin varmisti etuosto-oikeutensa ns. vanhanaikaisella tempulla. Niinpä joku Satan talon lähipiirin tyttäristä tai piioista synnytti tyttären (Serafia Kristina) ostajaehdokkaalle. Ja kaupat solmittiin.  

Kummien tehtävä lienee aina ollut tukea lapsen vanhempia heidän kasvatustyössään. Anna Greta vaimona ja yhteisten lasten äitinä varmaankin tarvitsi erityistä tukea hyväksyäkseen miehensä kokonaisvaltaisen aktiivisuuden. Lienee siis kaikkien etu ollut, että juuri Fiian kummit valittiin ”kotoa Jarhoisista”. 

Näin uskon. Tässä perheessä kummivalinnat lienee tehty isännän äänellä emännän parhaaksi. Ja se on peruste, siinä missä joku toinenkin.