Arvid Oukka, 1973. Tornionlaakson kansanperinnettä I-osa.
Laulun ovat äänittäneet:
Ylva & Torvald Pääjärvi ja Raj raj band (https://www.last.fm/music/Raj+Raj+Band/_/AAREAVAARAN+MURHA)
Vuonna 1901 - 1979 ilmestyneitten äänitteiden aineiston kokoaminen kirjoista ja äänitteistä: Olli-Pekka Puranen:
Vanhoja levyjä kannattaa kysyä antikvariaateista, listan niistä löydät http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html sivuilta.
Arvid Oukalle tämän balladin lauloi Pajalassa syksyllä 1971 Hilda Ajanki.
Laulu kertoo Pyhäinmiesten päivänä vuonna 1911 Pajalan Aareavaarassa tapahtuneesta murhasta.
AAREAVAARAN MURHA
Nyt alan minä laulamaan Aareavaaran murhasta.
Joka tapahtui viime syksynä palveliain vapaaviikolla.
Kun poika Oskari Kumpula tuli sotaoppireisulta.
Niin tanssit heti laitettiin, jossa viinojakin maisteltiin.
Tyyre Kosteen uhriksi valinnut hän oli itselleen.
Mutta pimeässä ei tuntenut hän tappoi parhaan toverin.
Pirtissä Nivan talossa hämärän lampun valossa,
hän sieppas puukon toverin jolla iskuja hän jakeli.
Nyt huutaa Jonne lähteissään tuvasta ulos mennessään.
Varokaatte Kumpulaa hän pisti minua puukolla.
Hän pisti puukon vatsahan aina asti maksahan
josta veri vuoti virtana tänä kauheana iltana.
Nyt nuoret kaikki lähtivät kotiin pelästyksissä.
Joukossa myöskin murhaaja luontonsa aivan julmana.
Kotia tulee illalla ei mitään virkkaa murhasta.
Ei katunut hän tekojaan rauhassa pani nukkumaan.
Nämä tanssit olit kauheat todistaa julma tekonsa.
Kun yksi makaa kuolleena ja toinen pahoin haavoissaan.
Murhaaja syntynyt Suomessa Kurtakossa Kolarin kunnassa.
Lapsena muutti Pajalaan Aareankylään asumaan.
Hän huomattiin jo lapsena että luontonsa oli kauhea.
Veljesten kesken useinkin tappelu syntyi tuimakin.
Vanhimmat aamulla sanoman kuulla saivat kauhean.
Että Jonne makaa kuolleena on murhattuna puukolla.
Valtaa heidät vavistus tuskan huuto ja valitus.
Isä rientää katsomaan ruumista kotiin noutamaan.
Nyt makaa Jonne kuolleena veriset vaatteet yllänsä.
Pois kadonnut on elämä ei koskaan enää heräjä.
Oi varokaatte vanhimmat että viinoja ette kuljeta.
Sillä siitä seuraa pahoja myös omantunnon haavoja.
Myöskin sanon nuorille varoitus viinan juojille.
Niin ette tiedä milloinka se kuolema on tarjona.
Nyt lopetan minä lauluni ja liitän loppuun nimeni.
Sillä Pajalassa koti on ja nimi Valde Magnusson.
VÄHÄN TIETOA TORNIOLAISESTA ARVID OUKASTA JA HÄNEN ISÄSTÄ.
Niilo Arvid Oukka (ent. Hornela) oli syntynyt Tornion Kantojärvellä vuonna 1898. Hän oli elämänsä aikana monessa mukana. Tornionlaakson kansanperinteen monipuolisena kerääjänä hänet muistetaan parhaiten, sillä tekstit julkaistiin seitsenosaisena vihkosarjana. Tornion maakuntamuseossa on lisäksi paljon tallennenauhoja, joissa Arvid Oukka kertoo perinteistä. Hän kuoli 1981.
Niilo Arvidin isä oli Tuomas Wilhelm Oukka, ent. Hornela. Tässä Tuomaksen tarinaa Geni-sukusivustolta.
Tuomas Oukka (1857-1934) oli kunnallisneuvos ja uudistaja Torniosta.
Hän oli tullut 10-vuotiaana paimenpojaksi Oukan taloon Kantojärvelle Tervolasta Hornelasta. Oukan taloa pitivät Mikko Oukka ja Saara Tossava Tervolasta. Tämä pari oli lapseton. Saara-emännällä oli sisko Keminmaalla Kantomaan talossa, ja siskolla tyttö Maria Josefina Kantomaa. Niinpä ent. paimenpoika, Tuomas Wilhelm Hornela avioitui Maria Josefinan kanssa. He asuivat Oukassa.
Kun heillekään ei näyttänyt tulevan lapsia, pettyi Saara ja lähetti parin Kantojärven Oukasta pois Mellajärven Oukkaan (toinen tila). Saara otti Kantojärvelle toisen nuoren parin, jolle luvattiin tila, jos he saisivat perillisiä heti.
Mellajärven korvessa Maria Josefina tulikin raskaaksi, ja sen kuultuaan Saara toimitti heidät heti takaisin Kantojärven päätaloon, mistä se toinen pari sai lähteä.
Tuomas Wilhelm ja Maria Josefina saivat isännyyden, ja samalla Tuomas Wilhelmin sukunimi muutettiin Oukaksi.
Tuomas kävi maatalousopiston Kurkijoella. Harjoittelupaikka oli Vuolijoen kartanossa Hämeessä. Sieltä Tuomas toi mukanaan sosialismin Perä-Pohjolaan.
Oukalla oli Kantojärvellä seitsemän torpparia: Niskavaara, Katisko, Hurula, Lampela, Parkkinen, Mansikka ja Jussinheikki. Tuomas omisti usean myllyn ja oli osuuskassan perustajajäsen Arpelassa.
Arvid Oukan äiti oli Maria Josefiina Kantomaa (1869 - 1949). Tuomas ja Maria saivat "alkuvaikeuksien" jälkeen (ainakin) kahdeksan lasta, ja näistä yksi oli siis tornionlaaksolaisen kansanperinteen kerääjän kunnostautunut Niilo Arvid Oukka (1898 - 1981).
VÄHÄN TIETOA TORNIOLAISESTA ARVID OUKASTA JA HÄNEN ISÄSTÄ.
Niilo Arvid Oukka (ent. Hornela) oli syntynyt Tornion Kantojärvellä vuonna 1898. Hän oli elämänsä aikana monessa mukana. Tornionlaakson kansanperinteen monipuolisena kerääjänä hänet muistetaan parhaiten, sillä tekstit julkaistiin seitsenosaisena vihkosarjana. Tornion maakuntamuseossa on lisäksi paljon tallennenauhoja, joissa Arvid Oukka kertoo perinteistä. Hän kuoli 1981.
Niilo Arvidin isä oli Tuomas Wilhelm Oukka, ent. Hornela. Tässä Tuomaksen tarinaa Geni-sukusivustolta.
Tuomas Oukka (1857-1934) oli kunnallisneuvos ja uudistaja Torniosta.
Hän oli tullut 10-vuotiaana paimenpojaksi Oukan taloon Kantojärvelle Tervolasta Hornelasta. Oukan taloa pitivät Mikko Oukka ja Saara Tossava Tervolasta. Tämä pari oli lapseton. Saara-emännällä oli sisko Keminmaalla Kantomaan talossa, ja siskolla tyttö Maria Josefina Kantomaa. Niinpä ent. paimenpoika, Tuomas Wilhelm Hornela avioitui Maria Josefinan kanssa. He asuivat Oukassa.
Kun heillekään ei näyttänyt tulevan lapsia, pettyi Saara ja lähetti parin Kantojärven Oukasta pois Mellajärven Oukkaan (toinen tila). Saara otti Kantojärvelle toisen nuoren parin, jolle luvattiin tila, jos he saisivat perillisiä heti.
Mellajärven korvessa Maria Josefina tulikin raskaaksi, ja sen kuultuaan Saara toimitti heidät heti takaisin Kantojärven päätaloon, mistä se toinen pari sai lähteä.
Tuomas Wilhelm ja Maria Josefina saivat isännyyden, ja samalla Tuomas Wilhelmin sukunimi muutettiin Oukaksi.
Tuomas kävi maatalousopiston Kurkijoella. Harjoittelupaikka oli Vuolijoen kartanossa Hämeessä. Sieltä Tuomas toi mukanaan sosialismin Perä-Pohjolaan.
Oukalla oli Kantojärvellä seitsemän torpparia: Niskavaara, Katisko, Hurula, Lampela, Parkkinen, Mansikka ja Jussinheikki. Tuomas omisti usean myllyn ja oli osuuskassan perustajajäsen Arpelassa.
Arvid Oukan äiti oli Maria Josefiina Kantomaa (1869 - 1949). Tuomas ja Maria saivat "alkuvaikeuksien" jälkeen (ainakin) kahdeksan lasta, ja näistä yksi oli siis tornionlaaksolaisen kansanperinteen kerääjän kunnostautunut Niilo Arvid Oukka (1898 - 1981).
No comments:
Post a Comment