Lapin evakkoaika 1944 - 1945: Välähdys Ruotsista, "Äs Ljustorpista", Paavo Asikaenen.

Teksti:

katakorhonen56@gmail.com.

Tekstini asianosaiset:

Paavo Asikainen, s. 21.12.1869
Maria Kangas, aviossa Asikaisen kanssa. Emäntä kuoli 27.1.1944, perinnönjakokirja laadittiin 21.4.1947.
Pariskunnan pesue:
Eila Martta Asikainen Tamminen, syntynyt 26.7.1915, ja muuttanut Riihimäelle.
Hellin Maria Asikainen Alanko, syntynyt 20.5.1917
Emmi Elina Asikainen Raittimo, syntynyt 16.11.1918 ja (Kaarle) Aukusti Raittimo, 5.5.1912.


1. Evakossa (Lapin sota 1944-1945) hoidettiin keskeneräisiä kotiasioita.

1.1. KUIVATUSHANKE: KUNNITTAINVUOMA Kolarin kunnassa

Paavo Asikainen oli Iisalmessa syntynyt Asikaenen, joka perusti tilan ja perheen Sieppijärvelle. Yksi hänen tyttäristään oli Emmi, aviossa Raittimo.
Lapin sodan ajaksi hän vei perheensä evakkoon Ruotsin (Äs eli Sverige) Ljustorp -nimiseen paikkaan. Sieltä käsin hän hoiteli tilallisen paperitöitään, eli allekirjoitti (esimerkiksi alla esittelemäni hankkeen) asiapaperin.

Kuva 1. Yllä.
Maanviljelijä PAAVO ASIKAINEN oli saanut 3.12.1937 päivätyn kirjeen Maataloushallitukselta. Tämä tapahtui siis ennen Lapin sotaa, joka evakkopaikkoineen muutti toviksi myös Asikaisen elämää.

Kirjeen nimi oli Kunnittainvuoman kuivatushankkeen toimitsijamies, maanviljelijä Paavo Asikainen.

Kirjeen alku osoittaa, että Asikainen on nyt saanut kuivatustyönsä hyväksytysti tehtyä. Valtio on

avustanut hanketta suoranaisena avustuksena 4996 markalla. 

Kirjeen mukana seurasi Asikaiselle viljelyspakkoluettelo. 

"Luetteloon on merkitty kunkin osakkaan viljeltäväksi tai metsän kasvuun ojitettavaksi määrätyn maa-alan suuruus. Aika, jona uudisraivaustyö on suoritettava, on 24 vuotta."

Mielenkiintoista Maataloushallituksen kirjeessä on myös ilmoitus, että osakkaiden velvollisuuksia ovat viljelyspakko ja viemärien kunnossapito.

Kuva 2. Yllä.

Tämän vuokrakirjeen on lähettänyt (1945) Metsähallinnon Perä-Pohjolan piirikuntakonttori.

Tämä on päätös Paavo Asikaisen anomukseen. Kirje on toimitettu Asikaesen evakkopaikalle Ruotsiin, sillä helmikuun 1945 lopulla tuskin kukaan Sieppijärven evakoista oli päässyt palaamaan kotiin. 

...päätös itsellinen Paavo Asikaisen anomukseen saada Kunnittajanvuomalta edelleen vuokrata viljelysmaaksi Koivulanjänkä I -nimisen vuokrapalstan..."

"Metsähallinnon Perä-Pohjolan piirikuntakonttori on suostunut Asikaisen anomukseen siten, että anojalle vuokrataan aluemetsänhoitajan (Forsten) osoittamalta paikalta viljelysmaaksi 2 hehtaaria huonokasvuista metsämaata eli yhteensä 2 hehtaaria maata seuraavilla ehdoilla: ..."

 Annettu Torniossa, 26. päivänä helmikuuta 1945, Väinö H. Koponen.

Kuva 3. Yllä. 

Tämä vuokraehtoihin liittyvä Asikaisen allekirjoitussivu kertoo enemmän kuin ensisilmäyksellä arvasin. 
Tämä on hieno dokumentti ajasta, jonka yleensä muistamme vain "evakkoaikana".

Tosiasiassa aika oli tapahtumia täynnä, ja siellä syntyi uutta elämää myös Paavo Asikaisen sukuun. Paavon tytär, Emmi oli aviossa August Raittimon kanssa, ja eikö mitä, Emmi synnytti 6. marraskuuta 1944 tyttären, Birgitan - evakossa Ljustorpissa.
Evakossa ovat syntyneet myös kirjailija Timo K. Mukka ja Anna-Liisa Keskitalo. Evakossa myös kuoltiin ( Akseli ja Saimi Kakkisen pikkupoika). Evakossa käytiin töissä ja kouluakin, sieltä käsin hoidettiin kotiasioita - eikä oltu moksiskaan. Nähtiin maailmaa. Ruotsin Ljustorp oli yksi monista kolarilaisten evakkopaikoista Sundsvallin seudulla.

Itselleni seutu on aina ihmisissä, niin tämäkin. Ljustorpiin oli lähetty Asikaiset Sieppijärveltä, Kolarista Kalle Äkäslompolo  ja Pellosta Hanna Orajärvi. Heitä Asikainen oli pyytänyt todistajiksi saatuaan postia Torniosta. Niinpä Kalle ja Hanna allekirjoituksillaan todistivat Paavo Asikaesen allekirjoituksen oikeaksi. (Kuva 3)

Hauskinta tässä dokumentissa on Paavo Asikaisen omakätiset merkinnät. Hänellä on erittäin kaunis ja hyvin luettava käsiala. Voi olla, että allekirjoitustilanteessa (ainakin) kolme ihmistä on nauraa kätkättänyt. Olen aivan varma, että Paavo ei kirjoittanut "vahingossa" sukunimeään muotoon Asikaenen! Hän halusi käyttää "savvoo" eli kirjoittaa sukunimensä "oikeaan" muotoon Asikaenen.

Uskon myös, että tämä Asikaenen ei merkinnyt päiväykseen ja Ljustorpiin kuuluvaa Ruotsi-sanaa vahingossa lyhenteellä Äs! Kyllä hän tiesi, että äs on S eli Sverige - Amerikan käynyt "maalimanmies" kun oli!

p.s.
Vuoden 1937 Maataloushallitus käytti huolimatonta kieltä. Meillä täällä Sieppijärvellä ei ole koskaan ollut Kunnittainvuomaa. Sen sijaan paikan nimi on aina ollut Kunnittajanvuoma - aivan kuten Metsähallinnon Länsi-Pohjan piirikonttori omassa kirjeessään kirjoitti. Nimen alkuperä on saamen kielessä.