Kolarin Venejärvi valtakunnallisesti merkittävänä maisema-alueena
Kulttuuripiirteet
Pysyvä suomalaisasutus lienee syntynyt alueelle 1700-luvun tienoilla, kun saamelaisasutus oli vähitellen työnnetty pohjoisemmaksi. Perinteiset elinkeinot alueella ovat olleet maa- ja metsätalous sekä poronhoito.
Useimmat kylän tilojen päärakennuksista ovat sotien jälkeen rakennettuja puolitoistakerroksisia taloja.
Vanhempaa rakennuskantaa edustaa esimerkiksi Nikumaan perinteinen talonpoikainen pihapiiri järven rannalla. Hirsisen asuinrakennuksen toinen pää on vuodelta 1825 ja toinen pää on rakennettu sata vuotta myöhemmin. Tilan rakennuksiin kuuluvat vanha navetta ja kellari sekä 1800-luvun alussa muualta siirretty hirsinen malkakattoinen aitta, joka ennen oli savusaunana.
Uusitalo on hyvin hoidettu perinteinen maalaistalo. Sen asuinrakennus on tämän vuosisadan alusta. Myös Mäntylehdossa, Lakkalassa ja Vesalassa on vanhoja hirsirakennuksia.
Porotalouteen liittyviä rakenteita alueella edustaa Ruostekairan poroaita. Ns. Kärsimysten maja on sodanaikainen muistomerkki, johon sisältyy kaksi kunnostettua metsäkaartilaisten korsua ja miehen hauta.
Uusia, maisemaa häiritseviä rakennuksia kylässä ei juuri ole. Viljelemättömäksi jääneet pellot kertovat maatalouden kuihtumisesta. ( Venejärvi - ymparisto.fi )
Lue lisää em. linkin kautta.
"saamelaisasutus oli vähitellen työnnetty pohjoisemmaksi." Todellisuudessahan suuri osa saamelaisista sekoittui paikallaiseen suomalaisväestöön eli saamelaisasutus muutti muotoaan. Esim. Jaukkojen jälkeläisiä on pitäjä edelleen pullollaan. Pätee moniin saamalaissukuihin tuo sekoittuminen. Koko laaja Kolarin Nivan suku (7 kirjaa) on alkujaankin osaksi saamelaislähtöistä.
ReplyDeleteThis comment has been removed by the author.
ReplyDelete