1.12.12

Kolarin kirkonkylän historia, onko siitä kirjoitettu?

Alla on luettelo julkaisuista, jotka kertovat Kolarin eri kylien historiasta. 
Listalta löytyvät Vaattojärvi, Kurtakko, Lappea-Väylänpää, Äkäslompolo, Nuottavaara-Pasmajärvi-Ruokojärvi-Taapajärvi, Sieppijärvi ja Saaripudas.

Ainakin Jokijalka eli Kolarin kirkonkylä puuttuu listalta, ja moni muu, jos haluamme listata nimenomaan  historiakirjat, jotka kertovat kylien ja ihmisten vaiheista.

  
Kolarin kylähistoriaa. KIRJALUETTELO:

Julku, Kyösti (toim.), 1985, Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen. Faravidin maa. Pohjois-Suomen historia. (Lapin sota, s. 321)

Almgren, Taina, o.s. Koivumaa, Taina. 2005, Pohjan Väylä Oy, Pello. Lapsi sodan varjossa. Ett barn i krigets skugga. 

Hintikka, Onerva. 2016, Maahenki Oy, Helsinki.. Pako Lapin sodasta. (Pilkka-ammunta pelasti Äkäslompolon, s. 156)

HEIKKI, Elma.(1986).Telatie johtaa kylään : syrjäkylän tarinaa eli muistelmia vuosien varrelta / Vaattojärvi.

Jaako, Pentti (toim.) (1995). Kalakentästä kylän raitille : Vaattojärven kylähistoria /  Vaattojärven kylähistoriatoimikunta,  ISBN 952-90-7090-X 

Jaako, Pentti (1998).
Aloitettakoon koulu vaikkapa kouluhuonetta ei olisikaan. Kolarin kunnallisen koulun 100-vuotistaival 1898 - 1998.
ISBN 951-98102-0-X

Jaako, Pentti (1992).
Suomussalmelta Ihantalaan. Kolarilaisten sotatie 1939 - 1945.


Karjalainen, Sirpa (2006).
Kurtakko : kirjallisuutta, arkistolähteitä, havaintoja ja muistitietoa 
Kurtakosta.  Lapin yliopisto.

Kylli-Nivan Sukuseura ry. ja Esko Orajärvi (2013). 
Väyläkirjat Pello.
Nivan suku. Osa 2. Koskenniemi.

Kylli-Nivan Sukuseura ry. ja Esko Orajärvi, Tuomo Korteniemi (2015). Väyläkirjat.
Nivan suku. Osa 4. Vaattojärven sukuhaarojen ja Kolarin järvikylien asutuksen historia.

Kylli-Nivan Sukuseura ry. ja Esko Orajärvi, Tuomo Korteniemi (2015). Väyläkirjat.
Nivan suku. Osa 6. Isak Nivan, s. 1747 jälkeläiset III: Kolarin Vaattovaarat + Nivan ja Pasman yhteiset sukuhaarat Vanhatalo, Hakso, Vesala ja Seppälä.


Lehto, Ann-Margit (2001).
Lappean ja Väylänpään kyläkuvaus. Kyläelvi -hankkeen osaraportti. Lapin yliopisto.

Myllymäki, Arvo. 2016, Intokustannus.fi. Korpikommunisti. Kolarilainen Eemeli Lakkala vainotusta vallankäyttäjäksi.

Niskakoski, Kalervo ja Taskinen, Keijo (2012).
Äkäslompolo : seitsemän tunturin kylä ajan virrassa. Kirjakaari.  
ISBN 978-952-5969-08-5.

Niskakoski, Kalervo ja Taskinen, Keijo (2012).
Äkäslompolo : the village of seven fells in the flow of time.
English translation: Aki Myyrä.

Pasman sukuseura ry. ja Tuomo Korteniemi (1991).
Pasman suku. 1.osa. Olli Heikinpoika Pasmajärven jälkeläiset vuodesta 1731.
Pasman sukuseura ry. ja Seija Jalagin (1996).
Pasman suku. 2.osa. Olli Heikinpoika Pasmajärven lasten Valpurin, Aapon ja Kreetan jälkeläiset.

Pylväs, Ritva-Elina. Väylä, 2016. Alisa. Väylän tytär.

Rasmussen, Siv. Muonion kunta (2008).
...Velllikaara Vettasia...Muonion ja Äkäslompolon alueen saamen historia.

Kolarin kansalaisopisto, alueen kylätoimikunnat.(1984)
Nuottavaara-Pasmajärvi-Ruokojärvi-Taapajärven kylähistoria 
ja  -suunnitelma.

Ollikainen, Aki (2005).
Routalattiat. Sieppijärven kylän vaiheita läpi vuosisatojen.
Heikki Peura Oy. ISBN 952-91-9434-X.

Oksala, Hilkka (toim.) (2008). 
Saariputhaan juurila : pohjoisen rajajokivarren kyläperinnettä 
toimittanut. Väylä-Yhtiöt. Saarenputaan kyläyhdistys. ISBN 978-952-5271-94-2
Tämä Oksalan toimittama teos on samalla Kolarin Saajon paikalliskulttuurijulkaisu numero 2.

Tasala, Markku (2000).
Metsäkaarti. Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha.

No comments:

Post a Comment