2. Nyt keräämme ja esittelemme paikalliset sukukirjat

SUKUKIRJA ON COOL. Osa 2

Katariina Granat (2013)

Kuva: Kihlangi, Kolari. Pajalan seurakunnan rippikirja, joka kertoo esimerkiksi sen, että  Eeva    Kihlanki syntyi 1809. Hänestä tuli myöhemmin Mooses Ruokojärven vaimo ja Fredrikin (Satta) äiti.
       
Artikkelini lähteinä ovat teokset Pasman suku osat 1 (uudistettu painos) ja osa 2 sekä Petri Vaattovaara ja Markus Vaattovaara mutta myös perimätieto eli sukuihin liittyvät tarinat. Perimätiedon merkitys tutkimuksen teossa on alkanut saada enemmän tunnustusta kuin ennen. Tämä artikkelini on esimerkki siitä, miten sukukirjan  voi saada elämään lukijansa elämää; tarvitaan vain dokumenttien eli asiakirjojen tueksi vähän perimätietoa. Pyrin siis saamaan Pasman sukukirjan elämään oman ja äitini suuren suvun  elämää.

Saamelaisia, vallooneja, mustalaisia?

Isoisäni Eino Vaattovaaran isoisä Fredrik Satta (ent. Moona eli Ruokojärvi) oli talollinen, joka jätti jälkeensä monia tarinoita ja salaisuuksia. Yksi näistä salaisuuksista elää edelleen omaa elämäänsä. Kysymys on suvun alkuperästä, eli siitä, voiko joku oikeasti olla Satta ja joku toinen taas ei.

"Sole mikhään oikea Satta, solekko Ruokojärven mustalaisia!" Näin haukuttiin. Toisaalta Fredrik (Fetto) Satan suvussa on aina ollut ihmisiä, jotka ovat "tienneet" ja puhuneet menneiden polvien vallooniyhteyksistä, myös -perimästä. Saamelaiset lienee se etninen ryhmä, jota ei olla yhdistetty Fettoon. Niinpä artikkelissani annan viitteitä siihen, että saamelaisuutta, jos mitä, esiintyykin sekä Feton että tämän vaimon, Anna Kreeta Forssin suvuissa. Tutkija Erika Sarivaara puhuu ns. statuksettomasta saamelaisuudesta. Erikan väitöskirjaan voi tutustua täällä.   

Pasman suvussa on viisi päähaaraa. Suvun kantavanhemmat ovat Olli Heikinpoika Pasmajärvi (1731-1827) ja Brita Laurintytär Moona eli Nykänen (1728-1804).

Pariskunnan lapsia olivat Olli Ollinpoika Pasmajärvi (1766 - 1834),Valpuri Kuru (1767-1840), Abraham (Aapo) Satta (1768-1852), Juho Vaattojärvi (1770-) ja Kreeta Ruokojärvi (1771-1810).

1. ANNA KREETA FORSS

Olli Ollinpoika Pasmajärven jälkipolvia kutsutaan Kanta-Pasman suvuksi; tällä suvulla on seitsemän pääsukuhaaraa. Olli Ollinpoika Pasmajärven (1766 - 1834) puoliso oli Brita Heikintytär Pääkkölä (1774-1855). Olli ja Brita saivat 11 lasta, joista yhdestä myöhemmin tuli Satan Feton anoppi. 

Luettelen tähän Ollin ja Britan lapset niin, että etunimen jäljessä oleva sukunimi viittaa Kanta-Pasman seitsemään pääsukuhaaraan. Lapset olivat Heikki Pasma, Pasmajärvi (1798 - 1833), Salomon Mäki, Konttajärvi (1800-1884), Juho (1802 - 1833), Iisak Iivari, ent. Pasma, Kuivakangas (1804 - 1864), Fredrik Niva, Vaattojärvi (1807 - 1884), Brita Kaisa (1809 - 1822), Anna Kreeta Forss, Jarhoinen (1811 - 1908), Olli Hakso, Pasmajärvi (1815 - 1888), Mooses (1816 - 1818), kuolleena syntynyt lapsi, ja Mooses Niemi, Pasmajärvi (1819 - 1891). 

Olli Ollinpoika Pasmajärven tytär Anna Kreeta (1811-1908) avioitui Jarhoisista olleen Juho Forssin eli Uusitalon (1807 - 1888) kanssa. Pariskunta sai 7 lasta: Isak (1833 - 1835), Stina Kaisa Rundgren (1835 - 1882), Johan (1836), Petter Forss (1837 - 1912), Anna Kreeta Satta (1843 - 1920), Henrik Vilhelm (1845 - 1925), Maria Karolina (1848) ja Isak (1857 - 1913). 

Minun "perimätietoa" oli salaisuus, että Anna Kreeta Forss Satta olisi ollut mustalainen. - No, näkihän sen kuulemma "sokea Reettakin", suvun miehet kun ovat edelleenkin tummaakin tummempia pikisilmiä - ilmieläviä "Ruokojärven mustalaisia". Ja koska Anna Kreetan sukunimi oli Pasman sijasta Forss, oli väite kirjaimellisesti helppo uskoa. Eli vasta nyt törmään siihen tosiasiaan, että sekä Anna Kreeta Forss että miehensä Fetto Satta kuuluvat yhteen ja samaan Pasman sukuun. Anna Kreeta polveutuu Pasman suursuvun kantavanhempien vanhimmasta pojasta, kun taas Fetto nuorimmasta tyttärestä, Kreetasta.

Anna Kreetasta tiedetään myös se, että yksi hänen esiäideistä oli vuonna 1550 syntynyt Henriksdotter Hetta. On tutkijoita, jotka pitävät Hettaa saamelaissukuun kuuluvana. Anna Kreetan sukujuuret johtavat myös saksalaisen Thunin kaivossukuun sekä valloonien kaivossukuun Peter Servion (Servois) kautta. Thunin suvun kantaisänä voidaan pitää Baltzar Michelsson Thunia. Hän oli syntynyt Saksassa Aachenissa. Hän muutti Etelä-Ruotsiin 1624 ja myöhemmin 1658 kupariseppämestariksi pohjoiseen sekoittaen sukuaan paikallisiin Tornionjokilaakson sukuihin ennen paluutaan takaisin etelään. Eikä tässä vielä kaikki, Anna Kreetan kautta tulemme myös Ståhlnacken kaivossukuun. 

Anna Kreeta Forss (1843 - 1920) ja Fredrik Satta, entinen Moona eli Ruokojärvi (1842 - 1920) saivat (noin) 12 lasta. Vanhin lapsi oli Serafiina Kristiina eli Fiia Vaattovaara (1867 - 1942), hän oli Feton "oma". Hänestä tuli isoisäni, Satan Einon äiti, sillä Fiia meni naimisiin Iisak Vaattovaaran kanssa. Fiia ja Iisak Vaattovaaran  vanhinta poikaa Einoa kuitenkin kutsuttiin koko elämän ajan Vaattovaaran sijasta Satan Einoksi, sillä Fetto-vaari otti Einon jo pikkupoikana rengikseen taloonsa - ja tekikin tyttärenpojastaan niin kovan työmiehen, että koko pitäjä tiesi Satan Einon pystyvän töihin!

Luettelen tähän vielä Feton ja Anna Kreetan yhteiset lapset, sillä meitä jälkipolvia on paljon emmekä me ajan tavan mukaisesti tunne tai tiedä toisistamme tuon taivaallista. Fiian jälkeen syntyivät Selma Satta (1870 - 1924), Vilhelmiina Iivari (1871 - 1949), Immanuel eli Manne (1873 - 1946), Georg (1875 - 1876), Laura Abramsson (1876 -), Alida (1878 - 1895), Aina Pääkkölä (1880 -1967), Alma Pikkarainen (1881 - 1950), Minne Lydia (1883 - 1883), Kaarle Fredrik (1886 - 1888) ja Hjalmar (1888 - 1888).

2. FREDRIK SATTA, ent. MOONA eli RUOKOJÄRVI

Pasman suvun kantavanhemmat ovat siis edellä mainitut Olli Heikinpoika Pasmajärvi (1731-1827) ja Brita Laurintytär Moona eli Nykänen (1728-1804).

Pariskunnan lapsia olivat Olli Ollinpoika (1766 - 1834),Valpuri (1767-1840), Abraham (Aapo)  (1768-1852), Juho Vaattojärvi (1770-) ja Kreeta (1771-1810).

Nuorin tytär Kreeta Ollintytär Pasmajärvi syntyi  9.11.1771, avioitui Hannu Hannunpoika Månan kanssa, ja kuoli 23.3.1810. Hannu Måna oli syntynyt 1763 ja hän kuoli 3.4.1839. Pariskuntana he elivät käyttämällä sukunimenään Ruokojärveä.

Kreeta ja Hannu Ruokojärven lapsia olivat mm. Hannu (1794), Brita (1796–1874), Mooses (1803–1890), Salomon (1804–1860) ja Heikki (1807–1873). Mooseksesta tuli avioliiton (Eeva Kihlanki) myötä Fredrik Satan isä. 

Mooseksen velipojasta, Hannu nuorempi Ruokojärvestä tuli Ruuhijärvi, kun hän meni naimisiin Stina Laurintytär Kohvelon kanssa. Britasta taas tuli Vaattojärvi, kun hän avioitui Taneli Vaattojärven kanssa. Salomon avioitui Helena Palokan (1801-1879) kanssa; Helena oli tunturisaamelainen Pajalasta. Heikki Ruokojärvestä tuli Juustovaaran Heikki, kun hän meni naimisiin Kaisa Martinin kanssa.

Kreeta ja Hannu Ruokojärven poika Mooses Ruokojärvi meni siis naimisiin Eeva Kihlangin (1809 - 1884) kanssa. Ja kuten arvata saattaa, Eeva Kihlanki on ollut yksi niistä arvailujen kohteista, joita on haukuttu "Ruokojärven mustalaiseksi". Tätä nykyä on kuitenkin jo olemassa sukututkijoita, jotka uskovat Eevan sukunimen liittyvän Kihlangin Lapinkylään. Saamelaisuus lienee ollut niin hävettävä piirre suvussa, että ennemmin on tehty mustalainen kuin saamelainen. 
Eeva Kihlangin lapsuusperhe on merkitty artikkelin alussa olevaan rippikirjaan (Pajalan seurakunta).

      

Mooses ja Eeva Ruokojärvi saivat lapsia, joista Fredrik eli Fetto oli yksi. Feton sisaruksia olivat Eeva Vasara, Isak Ruokojärvi, Olli Ruokojärvi, Stina Mokko (Paasilinnat kuuluvat tähän), Erkki Ruokojärvi ja Johanna Heikki.