"Että son niinko meän kulttuurimaisemaa kaikki, mettät ja suotki."
Kulttuurin kehittyminen on aina ollut sidoksissa luonnonoloihin ja sen suomiin mahdollisuuksiin - näin myös Kolarissa.
Kun Pallas-Ounastunturin kansallispuisto ja Ylläs-Aakenuksen suojelualue yhdistettiin vuonna 2005, tuli Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta Suomen kolmanneksi suurin. Aluetta hoitaa Metsähallitus.
Kansallispuiston tuntureilla ja metsissä kohtaavat eteläinen ja pohjoinen luonto. Puisto sijaitsee Peräpohjolan, Metsä-Lapin ja Tunturi-Lapin rajamailla. Seutu on myös vanhan peräpohjalaisen maanviljelyskulttuurin ja pohjoisen poronhoitokulttuurin kohtaamispaikka.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston korkein huippu on Taivaskero (807m) Pallastuntureilla. Tunturijonon eteläisin huippu, Yllästunturi, jää laskettelurinteineen kansallispuiston ulkopuolelle. Pohjoisessa maisemaa hallitsevat loivasti kumpuilevat ylänkömaiset Ounastunturit.
Kuvassa Ounastunturit.
Pallas-Yllästunturin historiasta voi lukea enemmän täältä. Metsähalllituksen sivustolla kerrotaan, että Pallas-Yllästunturin alueella on ollut saamelaisasutusta jo kivikaudella. Vuosisatojen kuluessa Kemin ja Tornion Lapin suomalaiset metsästäjät ja kalastajat hakeutuivat jokien latvojen rikkaille riistamaille ja järvien rannoille, jonne suomalainen uudisasutus pikku hiljaa vakiintui. Suomalainen ja saamelainen väestö asui ellinkeinojensa takia osin eri alueilla, osin rinnakkain. Paikoin kulttuurit myös sulautuivat toisiinsa.
Meän elämää -näyttely Kellokkaassa
Kellokas rakennettiin Äkäslompoloon vuonna 1995. Kellokas on kohtaamispaikka matkailijoille, loma-asukkaille, paikallisille asukkaille sekä kaikille Väylänvarren toimijoille.
Meän elämää -näyttelyn (2008) perusteema on luonnon ja kulttuurin suhde. Tekijät toivovat, että näyttely tuottaisi oivalluksia ihmisen riippuvuudesta luonnosta.
Näyttely kertoo tarinoita kylistä, tuntureilta alkunsa saavista virroista, Väylän (eli Tornion-Muonionjoen) luonnosta ja kulttuurista sekä Väylästä, elämänvirrasta, jonka ympärille meän perän ihmisten elämä on vahvasti rakentunut.
Väylä on ollut kulkukeino ja alueen yhdistävä suoni, jossa monimuotoinen kulttuuri on kehittynyt erikoislaatuiseksi. Kulttuurin rikkaus näkyy erityisesti ilmaisullisesti rikkaassa meänkielessä.
Näyttelyssä kerrotaan 8 vuodenajastamme.
Lasten visioita siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Ylläksellä.
Tiesitkö, että Ylläksellä ei ole hiiriä, ainoastaan myyriä ja päästäisiä?
Lähteet:
Meän elämää -näyttelyn (2008) perusteema on luonnon ja kulttuurin suhde. Tekijät toivovat, että näyttely tuottaisi oivalluksia ihmisen riippuvuudesta luonnosta.
Näyttely kertoo tarinoita kylistä, tuntureilta alkunsa saavista virroista, Väylän (eli Tornion-Muonionjoen) luonnosta ja kulttuurista sekä Väylästä, elämänvirrasta, jonka ympärille meän perän ihmisten elämä on vahvasti rakentunut.
Väylä on ollut kulkukeino ja alueen yhdistävä suoni, jossa monimuotoinen kulttuuri on kehittynyt erikoislaatuiseksi. Kulttuurin rikkaus näkyy erityisesti ilmaisullisesti rikkaassa meänkielessä.
Näyttelyssä kerrotaan 8 vuodenajastamme.
Markkinoille mentiin porolla. Mutta mitä poro syö?
Miksi lehmä on suolla?
Lasten visioita siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Ylläksellä.
Tiesitkö, että Ylläksellä ei ole hiiriä, ainoastaan myyriä ja päästäisiä?
Lähteet:
www.luontoon.fi
No comments:
Post a Comment