1. Nyt keräämme ja esittelemme paikalliset sukukirjat!

K.G.
"SUKUKIRJA ON COOL" . Osa 1.
_______________________________

PASMAN SUKU 2.OSA. 
Olli Heikinpoika Pasmajärven lasten Valpurin, Aapon ja Kreetan jälkeläiset. 
Toimittanut Seija Jalagin. 
Julkaisija Pasman sukuseura ry. Kolari, 1996. 
Toimituskunta Seija Jalagin, Tuomo Korteniemi, Verneri Lipponen, Esa Pasma.
---------------------------------------------------------------------------------


Pasman sukukirja, osa 2, on vertaansa vailla oleva kirja Pasman suursukuun kuuluville sukulaisille, ja kaikille paikallisesta menneisyydestä kiinnostuneille.

Opetan alakoululaisille historiaa, tänä vuonna (2012-2013) erityisesti Suomen. Vaattojärven ja Venejärven kylillä asuvat oppilaani ovat paraikaa tutkimassa omaan kotitilaansa liittyvää historiaa. He ovat haastatelleet vanhempiaan. Ja monet vanhemmat tuntevat Pasman sukukirjan tarkistaakseen nimiä ja vuosilukuja.

Alla oleva pieni näyte Pasman sukukirjan käyttämisestä koulussa on mielestäni hyvä esimerkki siitä, kuinka teos innostaa ja kertoo juuri niistä ihmisistä ja asioista, jotka liittyvät tämän perän ihmisiin.  

Kirjan avulla on jännittävää innostaa jo lapsia tutustumaan sukunsa ihmisiin ja kylänsä kehitykseen, asutukseen ja entisajan elämään.

1.
Pasman suvun kantaisä oli Olli Heikinpoika Pasmajärvi. 

Hänen alkuperästä on uudeksi tiedoksi varmentunut Vuopion talo Pellosta (korjattu painos Pasman sukukirjasta).
Olli Pasmajärven isä oli Heikki Erkinpoika Vuopio, lautamies, talollinen Välimaan tilalla Pellossa 1730-34 ja talollinen Vuopion tilalla Pellossa 1735 lähtien.

Olli Heikinpoika Pasmajärvestä (s. 1731) tuli Brita Laurintyttären aviomies. Neljän pienen lapsen kanssa Pasmajärvelle jäänyt leski Brita Laurintytär ja miehensä Olli Pasmajärvi perustivat Pasmajärven talon. Samalla Olli Pasmajärvestä tuli PAsman suvun kantaisä.

Pariskunnan tarina jatkuu sukukirjan (vanha painos 1996) mukaan seuraavasti: "Suvun kantavanhempien Olli Heikinpojan (s. 1731) ja Brita Laurintyttären (s. 1728) viidestä lapsesta jälkeläisiä oli neljällä: Ollilla, Valpurilla, Aapolla ja Kreetalla. Näistä sukuhaaroista koostuu yli 25 000 jäsentä käsittävä Pasman suku."

Sukukirjan sivulla 10 sanotaan: "Myöhemmin yhtenä ruotusotilaana mainitaan Erik Allardt (s. 1755), jonka vaimo oli Elsa Mikontytär Satta (s. 1758). Erik oli Ollin vaimon Briitan toiseksi vanhin poika ensimmäisestä avioliitosta. Erik Allardt oli ensin Sieppijärven ja Koivukylän talojen ylläpitämän ruodun nro 91 sotilaana, mutta ryhtyi v. 1782 asumaan Vaattojärven Alataloa - tosin huonolla menestyksellä, sillä hän muutti pois verovapauden päättyessä kahdeksan vuotta myöhemmin." (1996)

2.
Olli Ollinpojan jälkeläisistä syntyy ns. Kanta-Pasman suku.Valpurista tuli Kuru, Aaposta Satta eli Järvirova ja Kreetasta Ruokojärvi.

2.1.

Lainaus sukukirjasta:

"Suvun kantavanhempien tyttäristä vanhempi Valpuri (s. 1767) avioitui sieppijärveläisen Pekka Antinpoika Kurun (s. 1761) kanssa. Heillä oli 13 lasta, joista ainakin neljä muutti 1830-luvulla joko naimattomina tai perheineen Norjaan, ja on mahdollista, että sukua on siellä edelleen, mutta se on toistaiseksi tutkimatta. Suomessa suku jatkuu pojan Pekan (s. 1791) ja tyttären Valpurin (s. 1802) kautta.

Valpuri ja Pekka Kurun jälkeläisten joukko käsittää Sieppijärveltä kotoisin olevan Kurun suvun kokonaan, sekä pääosan samalta kylältä lähtöisin olevista Hietasista." (s. 39)

Mielenkiintoa herättää tieto, että 1830-luvulla Pasmajärveltä lähdettiin siirtolaiseksi Norjaan, mutta tietoa sinne muuttaneista Kuruista ei ole enempää. Ihan varmaa ei siis voi olla edes se, että Valpuri Kurun kaikki neljä lasta olisivat pysyvästi jääneet Norjaan. Hyvin tavallista kun tuohon aikaan oli, että ihmisiä muutti Norjasta Amerikkaan. Ehkä...Itse olen sukuharrastajana löytänyt isäni puoleisen suvun Amerikan siirtolaisia vasta 2008; ensimmäinen Rautalammin mummon siskoista oli lähtenyt sinne 1910. 

2.2.

Lainaus sukukirjasta: "Aapo Satan eli Järvirovan (s. 1768) ja vaimonsa Annan (o.s. Raanujärvi) suku puolestaan kasvoi Järvirovan tilan perustamisen juurilta, mutta vain osa nykyisistä Järvirovista polveutuu tästä sukuhaarasta." (s. 39)

Aapon vaimoa Anna nimetään tässä tutkimuksessa Raanujärveksi. Itse asiassa hän oli Raanujärvellä syntynyt Anna Joona (s. 1794), joka muutti Sieppijärvelle aviottoman poikansa Isak Annassonin (s.1821 kanssa ja meni naimisiin Aapon kanssa. Isak Annasson Joonasta tuli Kolarin Joonien kantaisä. Äitini puolelta kuulun tähänkin sukuun.

2.3.

Kreetta (s. 1771) ja ruotusotamies Hannu Månan (Moonan) eli Ruokojärven jälkeläisten  joukko lienee Kanta-Pasman sukuhaaran ohella suvun laajin. Heistä sai alkunsa Ruokojärven kylän asutus, kun he rakensivat talon järven rannalle 1700-luvun lopulla.

Kreetan tarinassa kiehtoo erityisesti hänen miehensä Måna-sukuun liittyvä käsite ruotu; mitä se tarkoitti? Mistä tuli Moonan suku?

Lainaus sukukirjasta:

"Ruotujakojärjestelmä otettiin käyttöön Ruotsissa vähitellen 1680-luvulla, mutta esimerkiksi Tornionlaaksossa lopullisesti vasta vuonna 1695.  Sen mukaan jokaisen läänin täytyi pitää yllä noin 1200 miehen vahvuista rykmenttiä. Kylät jaettiin ruotuihin niin, että noin 4-5 taloa varusti aina yhden sotilaan, jolle kuului korvauksena torppa maineen, luontaisetuja sekä pieni palkka.

Kolarissa oli vain kaksi ruotua, måna (Moona) ja Kåhlare (Kolari)." (s. 9)

"Olli Pasmajärven nuorimman tyttären Kreetan (s.1771) mies oli Hannu Hannunpoika Måna. Heidän jälkeläisiään on moonan eli Ruokojärven-Ruokovaaran laaja sukuhaara. Myös Måna oli vanha ruotusuku, jonka nimi oli alun perin luultavasti muunnos Muoniosta. Tätä Kolariin sijoitettua ruotua ylläpitivät Immon (myöhemmin Lanton ja Tiensuun), Pudaksen, Raution eli Simun, Filpan ja Mäkitalon (myöhemmin Auoja) talot Kolarista." (s. 10)

3.

Kreeta Ollintytär Ruokojärven (s. 1771) ainoa tytär Brita (s. 1796-1874) ja miehensä Taneli  perustivat Venejärven kylän rakentamalla sinne ensimmäisen pysyvän talon vuonna 1836. Britan mies oli tullut Pajalasta, hän oli Länsipohjan rykmentin ruotusotamies ja nimeltään Taneli Juhonpoika Vaattojärvi eli Ruth. 

Britalle ja Tanelille syntyi kuusi lasta, joista suku on jatkunut neljästä: Kreeta Leena Holckin, Brita Maria Häggin, Anna Kaisa Pudaksen ja Heikki Vaattovaaran kautta. (s. 44, 158)

4.

Venejärvenkylän asutus syntyy, vanhin talo (1836) yhä käytössä 

Venejärvenkylän ensimmäisen talon omistajaksi Brita ja Taneli Vaattojärven jälkeen tuli Britan Salomon-veljen (1804-1860) tytär Anna Ruokovaara (1828-1894) ja hänen ensimmäinen miehensä Adam Vaattovaara (1821- 1854). 

Anna Vaattovaaran äiti oli Helena Palokka (Pallock), syntyperäinen tunturisaamelainen Ruotsin Pessinkitunturista. Hänen äitinsä isä puolestaan oli metsäsaamelainen Nils Jaukka (Juncka), joka oli nykyisen Koivulan kylän (Sieppijärvellä) ensimmäinen uudisasukas yhdessä saamelaisen vaimonsa Ella Koffelon kanssa. Sukunimenä Kohvelo lienee todennäköisesti muunnos Koffelosta.

Helena Palokan jälkeläisiä on todella runsaasti Pasman suvussa, etenkin Sieppijärven ympäristön järvikylissä. Syynä on juuri se, että Helena Palokan puoliso Salomon Ruokovaara on Pasman suvun kantaisän Olli Pasmajärven tyttären poika.
      

Anna ja Adam Vaattovaaran pariskunta sai kaksi lasta, Juho Vesalan ja Stina-Kaisan.

Juho Vesalan (1851-1912) poika Huuko Aleksander (1899-1966) meni hänkin naimisiin. Huukon tytär Fanni Kyllikki syntyi 1934, ja hänen poikansa Sami perheineen on Anna ja Adam Vaattovaaran jälkipolvista se, joka nykyisin pitää huolta myös Venejärvenkylän vanhimmasta rakennuksesta, nykyisestä kotimuseosta.

Nykyisin tämä 1836 rakennettu Venejärven kylän vanhin asuintalo sijaitsee Samin Porotilalla Venejärvenkylällä; ovathan Anna ja Adam Vaattovaara Samin isoisän, Huukon, isovanhempia.